– Työperäisen maahanmuuton tarve on meillä jo aika laajasti tunnistettu. Sen sijaan koulutusperäisen maahanmuuton mahdollisuuksista ei vielä riittävästi puhuta, totesi rehtori Jukka Mönkkönen Itä-Suomen yliopiston lukuvuoden avajaisissa.
Lukuvuoden 2019–2020 avajaisia vietettiin Joensuun kampuksella 5. syyskuuta.
Rehtori Jukka Mönkkönen totesi avajaispuheessaan, että nykyinen hallitusohjelma on tärkeä tunnustus tieteen ja siihen perustuvan korkeimman koulutuksen merkityksestä ja osoittaa, että yliopistojen työhön jälleen luotetaan ja sitä arvostetaan.
Sen sijaan hallituksen kiistely yliopistojen valtionrahoitukseen luvatun 40 miljoonan euron korotuksen jaksotuksesta aiheuttaa Mönkkösen mukaan epävarmuutta ja hämmennystä. Hänen mukaansa edellisten hallituskausien leikkausten jälkeen rahoituksen suunnan muutosta ei ole enää aikaa odottaa, kun Suomea vaivaa paheneva osaajapula.
Korkeakouluvisiossa vuodelle 2030 on asetettu tavoitteeksi muun muassa korkeakoulutettujen määrän nostaminen 50 prosenttiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin esittänyt 5000 uutta aloituspaikkaa. – Niin suuriin lisäyksiin ei luvattu 40 miljoonaa euroa riitä, vaan lisäksi tarvitaan merkittävä rahoituksen tasokorotus, jotta koulutusmäärien kasvua ei tehdä laadun kustannuksella.
Mönkkösen mukaan opintojen läpäisevyyden parantaminen, tutkinnon suoritusiän alentaminen ja jatkuvan oppimisen mallien kehittäminen tuovat niin ikään yliopistoille tervetullutta, mutta lisäresursseja vaativaa uutta työtä.
Avajaispuheessaan hän tähdensi myös työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämisen tärkeyttä. – Viimeistään nyt on ymmärrettävä, että hyvinvointimme turvaamiseksi, työvoiman saatavuuden takaamiseksi ja kestävyysvajeen hoitamiseksi meidän on saatava merkittävästi nykyistä enemmän nuoria ihmisiä muuttamaan muualta maailmasta Suomeen.
Juhlapuheen pitänyt kansanedustaja Anu Vehviläinen totesi, ettei päättymässä oleva vuosikymmen ole ollut Suomen yliopistoille helppo. – Rahoituspuutteiden lisäksi ongelmia on ollut myös valtion ja yliopistokentän vuoropuhelussa.
– Henkilökohtaisesti katson, että näin pienessä maassa, missä koulutuksella ja tutkimuksella on erityinen arvo maamme kannalta, rikkinäiseen puhelimeen päättäjien ja tiedeyhteisön välillä ei ole jatkossa varaa. Kriittistä keskustelua tulee aina olla, ja se kuuluu tiedeyhteisön rooliin, mutta tiivis ja rakentava keskusteluyhteys on aina oltava yliopistoyhteisön ja päättäjien välillä.
Vehviläinen korosti, että lisää toimia tarvitaan korkeakoulutien avautumiseksi aidosti kaikkien mahdollisuudeksi. – Tätä varten hallitus on laatimassa korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmaa.
– Julkisuudessa on käyty keskustelua yliopistojen opiskelijavalintojen painottumisesta liikaa yo-todistukseen. On tärkeää, että jatkossakin on käytössä useampia eri väyliä ylipistoon. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että avoin väylä on aidosti käytössä. On hienoa, että Itä-Suomen yliopisto on asettanut tavoitteeksi ottaa ensi vuonna kymmenen prosenttia opiskelijoistaan avoimen väylän kautta.
Vehviläinen totesi, että korkeakouluvision toinen tärkeä kannanotto liittyy TKI-panosten kasvattamiseen. –Tavoitteena on nostaa tutkimus, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen taso nykyisestä vajaasta kolmesta prosentista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä vaatii vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Meillä on oltava eri puolilla Suomea kiinnostavia yhteistyökuvioita, jotka houkuttelevat myös kansainvälistä osaamista ja rahoitusta Suomeen.
Vehviläisen mukaan myös korkeakoulutuksen kansainvälistymistä on tuettava vahvasti ja Suomessa opintonsa päättäneiden tulisi olla helpompaa jäädä maahamme työhön ja elämään.
Ylioppilaskunnan tervehdyksen avajaisissa esitti hallituksen puheenjohtaja Aleksi Kinnunen.
– Erityisesti näinä aikoina, kun maailmanpolitiikassakin saa yhä enemmän jalansijaa virheelliseen tai jopa tietoisesti valheelliseen argumentoitiin perustuva diskurssi, on yliopistoyhteisöön kuuluvilla suuri vastuu toimia tutkitun tiedon sanansaattajina, Kinnunen sanoi.
Ylpeäksi Itä-Suomen yliopiston opiskelijaksi tunnustautuva Kinnunen muistutti opiskeluajan ainutlaatuisuudesta ja korosti myös yliopiston ja ylioppilaskunnan yhteistä missiota parhaan elämän mahdollistajina opiskelijalle.
– Oppimista tapahtuu tietenkin myös muualla kuin näissä luentosaleissa ja myös läpi elämän, kuten yliopistomme on eturintamassa ollut toteamassa. Emeritusprofessori Tarmo Miettisen ja yliopisto-opettaja Jonna Kososen selvitys lainsäädännön, rahoituksen ja hallinnollisen ohjauksen vaikutuksista korkeakoulujen mahdollisuuksiin edistää elinikäistä oppimista on hieno osoitus siitä, kuinka Itä-Suomen yliopistossa katsotaan tulevaisuuteen ja tunnistetaan työelämäkentän muutokset.
Lue puheet kokonaisuudessaan: