Luontopaneeli on ympäristöministeriön nimittämä riippumaton, tieteellinen asiantuntijapaneeli, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa.
Ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori, dosentti Simo Häyrynen Itä-Suomen yliopistosta on valittu Suomen Luontopaneelin uudeksi jäseneksi.
Luontopaneeli on ympäristöministeriön nimittämä riippumaton, tieteellinen asiantuntijapaneeli, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa. Luontopaneelin jäsenet edustavat huippuosaamista eri tieteenaloilta kuten ympäristötieteistä, ekologiasta, biodiversiteettitutkimuksesta, ympäristötalouden ja -oikeuden aloilta, maa- ja metsätaloudesta, ympäristöpedagogiikasta, terveydestä ja yhteiskuntapolitiikasta.
Häyrynen on monialainen kestävyyssiirtymän ja sen oikeudenmukaisuuden tutkija. Hänen asiantuntemuksensa keskittyy erityisesti kestävyysmurrosten alueelliseen ja kulttuuriseen ulottuvuuteen.
Häyrysen tutkimuksen keskiössä ovat ihmisten luontosuhteiden erot, ristiriidat ja kehityspotentiaali eri teemoissa kuten luonnonvaratuotannossa (turve, kaivannaiset), infrastruktuurissa (liikenne, jätevesihuolto), maanviljelyssä, koulutuksessa ja yleensä syrjäisten alueiden murroksessa. Hän tarkastelee tutkimuksissaan muun muassa sitä, miten epäoikeudenmukaisuusasetelmia tietoisesti rakennetaan esimerkiksi kulttuurisääntelyllä ja muistin politiikalla, ja miten epäoikeudenmukaisuuskäsitykset heijastavat luonnon vaihtelevaa roolia yhteiskunnassa.
– Yksinkertaistavien polarisaatioiden sijasta kaivataan kontekstiherkkää tulkintaa. On ymmärrettävä ne yhteiskunnalliset reunaehdot ja vuosisataiset kulttuuritraditiot, joista käsitykset ponnistavat ja muodostavat uuden tiedon omaksumisalustaa, Häyrynen kuvailee.
Häyrynen on työskennellyt opetus-, tutkimus- ja hanketehtävissä 25 vuotta, nykyisin Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksella. Hän on vetänyt monialaisia tiedeprojekteja Metsäalan tulevaisuusfoorumissa (Suomalaisen metsäalan tulevaisuuden skenaariot) ja Cuporessa (Kulttuuristen vaikutusten arviointi). Viimeaikaiset akatemiaprojektit ovat paneutuneet kestävyyssiirtymän vastaanottoon Euroopan syrjäalueilla ja entisten teollisuuspaikkakuntien selviytymisstrategioihin useissa Euroopan maissa. Tällä haavaa hän osallistuu Argumenta-hankkeeseen, joka rakentaa tieteidenvälistä yhteyttä kestävyyden ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden välille yhteiskunnallisissa marginaaleissa.
Häyrynen on ollut lisäksi Suomen Akatemian tiedeasiantuntijana yhteiskunta- ja humanistista näkökulmaa ympäristökysymyksiin kehittävissä kansainvälisissä rahoitusohjelmissa, Suomen edustaja Ympäristökansalaisuuden eurooppalaisessa verkostossa (CostAction16229) sekä yliopiston edustajana useissa maakunnallisissa kulttuuri- ja kulttuuriympäristöelimissä. Julkisuudessa Häyrynen on ottanut osaa esimerkiksi turvetuotannon siirtymää koskeviin keskusteluihin.
– Asutan vanhaa kansakoulua kaupungin ulkopuolella, viimeisen jääkauden muokkaamien vesistöjen ja moreenipitoisten harjualueitten välissä. Luonnonkäytön historialliset kerrostumat, luonnon monimuotoisuus ja sen uhat ovat jatkuvasti läsnä. Harjumuodostelmien takia alue on ajoittaisen soranottokiinnostuksen kohteena, mikä on lisännyt kyläläisten keskuudessa mielenkiintoa ympäristöpolitiikkaan. Huonojen julkisten liikenneyhteyksien vuoksi kuljemme työ- ja kaupunkimatkat biokaasuautolla ja sähköpyörällä. Talo lämpiää maalämmöllä. Käytämme runsaasti metsän ja oman maan antimia, Häyrynen kertoo taustastaan.
Lähde: Luontopaneeli.fi, Luontopaneelin asiantuntijuus vahvistuu kolmella uudella jäsenellä
