Yrityskylä tarjoaa uudenlaisia oppimiskokemuksia myös opettajaopiskelijoille

Joensuun kampukselle nousi vuoden alkupuolella yläkoululaisten Talous ja nuoret TAT ry:n Yrityskylä Yläkoulu, jossa lähes kaikki pohjoiskarjalaiset 9. luokkalaiset ovat päässeet tänä keväänä harjoittamaan työelämätaitojaan. Peruskoululaisten lisäksi uudesta oppimisympäristöstä iloitsevat opettajankouluttajat.

– Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun Itä-Suomen yliopisto lähti mukaan yhteistyöhön Kuopiossa sijaitsevaan alakoululaisten Yrityskylään. Konsepti vaikutti sellaiselta, joka toimisi hyvänä lisänä opettajankoulutuksessa ja antaisi mahdollisuuksia arvokkaille ohjauskokemuksille koulujen ulkopuolellakin. Lähdimme siis neuvottelemaan Yrityskylän oppimisympäristön sijoittamisesta Joensuun kampukselle, kuvailee yliopistotutkija, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston varajohtaja Anssi Salonen. 

Perusopetuksen opetussuunnitelma sisältää yhtenä laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksista teeman ”Työelämätaidot ja yrittäjyys”. Sen mukaan oppilaiden tulisi saada perusopetuksen aikana valmiuksia, jotka edistävät myönteistä asennetta työelämää kohtaan. Lisäksi oppilaiden olisi tärkeää saada kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn merkityksen ja yrittäjyyden mahdollisuudet. 

Tämän takia myös tulevien opettajien on perehdyttävä yrittäjyyskasvatukseen ja tutustuttava oppimisympäristöihin, jotka mahdollistavat nämä oppimiskokemukset.

– Yrityskylä on paikka, joka pystyy tuomaan laaja-alaisen osaamisen tavoitteet helposti yhden kokonaisuuden sisällä sekä oppilaille, opettajille että opettajaksi opiskeleville. Teeman ympärille on rakennettu kokonainen oppimispolku.

Salosen mukaan koulujen resurssit eivät yksinään riittäisi mitenkään näin mittavaan koulutuskokonaisuuteen, joten Yrityskylä yliopistokampuksella on ollut erittäin hyvä lisä opettajankoulutuksen oppimisympäristöihin. 

Historia- ja yhteiskuntakasvatuksen yliopisto-opettaja Eliisa Vähä lisää, että tuleville opettajille tähdennetään, että koulutusta ja kasvatusta annetaan muuallakin kuin koulun seinien sisäpuolella. 

– Siksi olisikin surullista, jos pysyisimme siellä opettajien koulutuksen aikana aina itse.

Uusia yhteistyön muotoja

Talous ja nuoret TAT on yrityskasvatuksessa vakiintunut toimija, joka tekee koulutus- ja kasvatustyötä valtakunnallisesti. Järjestön palvelupolku kattaa sekä peruskoulun että toisen asteen talous-, työelämä- ja yrittäjyysteemat. 

– Uusimmassa peruskoulun opetussuunnitelmassa yrityskasvatus näyttäytyy vahvemmin kuin aiemmin, Vähä taustoittaa.

Yrityskylä tukeekin oppimisympäristönä monialaista sekä laaja-alaista oppimista. Vähän mukaan on hienoa, että Yrityskylässä pystytään harjoittelemaan työelämän antamien oikeiden reunaehtojen puitteissa.

– Samalla saadaan tietoa, miten yrityksissä reaalimaailmassa toimitaan. Moni opettajaopiskelija on saanut tästä hienoja oivalluksia tulevaan työhönsä ja lisännyt samalla omaakin talousosaamistaan.

Yrityskylä tarjoaa myös puitteet mahdolliselle tulevalle tutkimusyhteistyölle. 

– Tässä meillä olisi konkreettinen alusta tutkia esimerkiksi oppimisympäristöjä, opintopolkua tai nuorten asenteita työelämää ja yrittäjyyttä kohtaan, Salonen pohtii. 

Monia valmiuksia oppilaille sekä opiskelijoille

Opettajaopiskelijoita on kannustettu hakemaan myös töihin kampuksen Yrityskylään. Talous ja Nuoret TATin Itä-Suomen asiantuntija Auli Piiparinen kertoo, että Joensuussa ohjaajiksi hakikin ilahduttava määrä opettajaksi tai opinto-ohjaajaksi opiskelevia. 

– Yrityskylä tarjoaa opiskelijoille erinomaista ohjaajakokemusta, sillä siellä voi harjoitella monia nykyisten opetussuunnitelmien mukaisia opettajan valmiuksia. Näistä esimerkkejä ovat pelillistäminen, kokemuksellinen oppiminen, mobiili opetusteknologia, avoimemmat oppimisympäristöt, tiimityön fasilitointi, työelämäyhteistyö sekä talousosaaminen ja kestävä kulutus.

Yksi Yrityskylään tänä keväänä työllistyneistä ohjaajista on erityisopettajaksi opiskeleva Jonnamari Rinne. 

– Yrityskylä on mielestäni avannut hyvällä tapaa kaikkien silmiä: itselleni on tullut ymmärrys siitä, että yksi tulevista uravaihtoehdoista voisi olla koulutusyrittäjyys. Oppilaille taas Yrityskylä antaa todella paljon tietoa yritystoiminnasta sekä työelämästä, mutta myös siitä, mihin opintoihin kannattaa suunnata, jos yrittämiseen liittyvät työtehtävät tuntuvat kiinnostavilta.

Rinteen mukaan moni opettaja taas on ollut yllättynyt siitä, miten Yrityskylän oppimisympäristö antaa oppilaille mahdollisuuden loistaa aivan uudella tavalla tai erilaisilla taidoilla kuin koululuokassa. Moni koulussa taustalle vetäytyvä oppilas onkin ottanut Yrityskylässä aivan uudenlaisen, näkyvän roolin.

Tuleva erityisopettaja näkee ohjauksen aikana myös erilaisten oppijoiden kirjon.

– Oppilaiden asenteesta tai taitotasosta huolimatta heitä tuntuu motivoivan se tieto, että jokaisella on tiimissä oma, tärkeä roolinsa eli kaikkia tarvitaan. 

Tiimityö ratkaisee

Kyläkoordinaattorina kevään ajan Joensuussa toiminut Tiina Hintikka kertoo, että Yrityskylän peli vaatii, että jokainen tiimin jäsen hoitaa Yrityskylässä oman tehtävänsä. Muuten asiat eivät pelissä etene.

– Nopeasti oppilaat huomaavatkin, ettei kukaan voi tässä pelissä sooloilla tai jättää muita paitsioon. Yhteispeli ratkaisee, sillä yhteistyö on ainoa tapa edistää asioita. 

Salonen muistuttaa, että oppilaat tekevät Yrityskylä-päivää varten pitkän pohjustuksen jo kouluissaan. Varsinainen Yrityskylä-vierailu on opiskelun huipentuma.

– Ja tiimien välinen kilpailutilanne Yrityskylässä toimii hyvin alussa päivän motivaattorina. Nopeasti oppilaat siirtyvät kuitenkin tekemään päätöksiä sen mukaan, mikä on oikeastikin tarpeellista, ja peli jää ikään kuin taustalle. 

Vähän mukaan Yrityskylän erityinen vahvuus onkin opettajan näkökulmasta se, että idea on pohjustettu kouluihin niin hyvin, että oppilaat ovat hyvin valmiita itse pelitilanteeseen Yrityskylään saapuessaan. 

– Pelin avulla ikään kuin manipuloidaan murrosikäiset sujuvasti mukaan tilanteeseen. Ja tärkeää on, että tämänkaltainen oppimisympäristö mahdollistaa erilaisia onnistumisia kaikille. 

Piiparisen mukaan pelin ovat suunnitelleet sekä pedagogiikan että pelillistämisen ammattilaiset, joten pelin kiehtovuus perustuu pitkään kehitystyöhön. 

– Ohjaajamme kannustavat ja antavat vinkkejä läpi pelin, mutta nuoret itse päättävät, miten tiiminä etenevät ja vastaavatko kaikkiin pelin haasteisiin. Jos aikoo voittaa, mainehaasteisiin ja tarjouspyyntöihin kannattaa todellakin tarttua. 

Neuvotteluja kansainvälisessä ympäristössä

Nepenmäen koulun 9. luokkalaiset Otso Purmonen, Jere Parkkonen ja Saana Malinen kertovat pelin tiimellyksessä sijoittaneensa ”yrityksessään” juuri vihreään energiaan sekä henkilöstön hyvinvointiin. 

– Toimitusjohtajana pohdin myös pankin vuositapaamisessa, miten yritys voisi menestyä markkinoilla vielä paremmin, Purmonen kertoo.

Malinen taas on yrityksen viestintäjohtajana valmistellut yrityksen rekrytointikampanjaa nuorille, ja Parkkonen on markkinointijohtajan roolissa kartoittanut myytäville tuotteille sopivaa kohderyhmää. 

Kun tilausmäärät kasvavat, ja myynti on saatu tarpeeksi suureksi Suomen markkinoilla, siirrytään neuvottelemaan kansainvälisten partnereiden kanssa – englanniksi.

Kokonaisuuden tavoitteena on, että oppilas ymmärtää liiketoiminnan perusperiaatteet ja oppii yritysten toiminnasta kansainvälisessä toimintaympäristössä. Piiparisen mukaan oppilaiden itsevarmuus ja uskallus kasvavat pelin aikana.

– Oppilasta kannustetaan sietämään epäonnistumisia ja jatkamaan sinnikkäästi ja rohkeasti eteenpäin. Se kuuluu niin yrittäjyyteen kuin työelämään ylipäätään.