Sosiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimukseni lähtökohtana oli kiinnostukseni yliopistotutkinnon suorittaneiden nuorten muuttuneeseen asemaan yhteiskunnassa. Tutkimukseni kohdistuu nuoriin, joiden oletus yliopistotutkinnon jälkeisestä hyvin palkatusta työstä ja sen mukaisesta elintasosta ei ole toteutunut. Kohdistan tutkimukseni Espanjaan. Ylimmän koulutusasteen ammatillisella tutkinnolla ei ole Espanjassa samanlaista rinnastettavuutta yliopistotutkintoon kuin Suomessa, eikä ammatillinen koulutus ole ollut nuorten keskuudessa samanlaisessa suosiossa kuin yliopistollinen koulutus. Yliopistotutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu Espanjan väestössä onkin ollut huomiota herättävä. Sen sijaan yliopistotutkintoa edellyttävien työpaikkojen määrä ei ole pysynyt väestön koulutustason kasvun tahdissa.
Koulutus ja kielitaito ovat henkilökohtaisia resursseja, kuten esimerkiksi varakkuus, hyvä ja vakaa työ sekä vaihtoehtoinen työpaikka, joilla korvataan vahinkoja, jos johonkin kohteeseen osoitettu luottamus osoittautuu virheeksi. Henkilökohtaiset resurssit tekevät ihmisen myös kykenevämmäksi ja taipuvammaksi käyttämään niitä mahdollisuuksia, joita hänen toimintaympäristössään on, mutta henkilökohtaisten resurssien on kuitenkin oltava hyödynnettävissä vallitsevissa olosuhteissa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksessa havaittiin kaksi erilaista ajallista suuntautumisen tapaa tulevaisuuteen: nykyisyyteen suuntautuminen ja pitkän tähtäimen suuntautuminen. Molempia leimaa jonkinasteinen epäluottamus tulevaisuuteen, mikä kumpuaa useista eri epäluottamuksen kohteista, joita ovat esimerkiksi Espanjan hallitus ja työnantajat. Kaksi erilaista tulevaisuuteen suuntautumisen tapaa kertoo siitä, miten nuoret pyrkivät saamaan säännöllisyyttä elämäänsä tilanteessa, jota kuvaa epävarmuus ja toteutumattomat odotukset.
Pitkän tähtäimen suuntautujat kuitenkin luottavat epävarmuudesta huolimatta koulutukseen ja kielitaitoon. He jatkavat kouluttautumista Espanjassa tai muuttavat maasta. Nykyisyyteen suuntautujat puolestaan eivät mieti eivätkä suunnittele pitkälle tulevaan.
Sekä nykyisyyteen suuntautuvien että pitkällä tähtäimellä tulevaisuuteen suuntautuvien henkilökohtaisena resurssina on perhe. Lisäksi maasta muuttaville pitkän tähtäimen suuntautujille heidän koulutuksensa ja kielitaitonsa ovat henkilökohtaisia resursseja. Niitä hyödynnetään ulkomailta työtä haettaessa, kun positiiviset odotukset eivät toteutuneet Espanjassa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimukseni empiirinen aineisto muodostuu 98 kirjoituksesta, jotka oli julkaistu espanjalaisen El País -sanomalehden verkkoversiossa vuosina 2010–2012. Tarinoiden kirjoittajat olivat espanjalaisia yliopistotutkinnon suorittaneita nuoria. Pääosan näistä teksteistä muodostavat 79 tarinaa, joita tarkastelen luottamuksen näkökulmasta. Käytän lisäksi analyysissa apuna 19 kertomusta, joiden kirjoittajat asuivat ulkomailla. Analysoin aineistoa teoriasidonnaisesti hyödyntäen teema-analyysin toteutuksesta ja kerronnallisuudesta esitettyjä näkemyksiä. Analyysin toteutustapa oli dialoginen tematisointi, jossa oleellista on se, että tutkija pyrkii ratkaisemaan tutkimustehtävänsä asettamalla teorian, aineiston, kontekstuaalisen tiedon ja aiemman tutkimuksen vuoropuheluun.
YTL Juha Veijalaisen sosiologian alaan kuuluva Luottamus, epäluottamus ja henkilökohtaiset resurssit. Yliopistotutkinnon jälkeiseen elämäntilanteeseensa tyytymättömät espanjalaiset nuoret epävarmuuden olosuhteissa tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii yliopistonlehtori, dosentti Eriikka Oinonen Tampereen yliopistosta ja kustoksena emeritaprofessori Leena Koski Itä-Suomen yliopistosta.