Yhteiskuntapolitiikan alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Julkisten ja yksityisten palvelujen etääntyminen maaseudun paikallisyhteisöistä on pakottanut etsimään vaihtoehtoja lähipalvelujen turvaamiseen. – Aktiiviset kylät ja pitäjät pyrkivät yhteisöllisen palvelutuotannon keinoin luomaan vastavoimaa palvelujen keskittymiselle, tutkija Mari Kattilakoski havaitsi väitöstutkimuksessaan.
Kattilakosken tutkimus nostaa esiin piiloon jääviä maaseudun kansalaistoiminnan muotoja. Tutkimuksessa tarkastellaan maaseudun, kansalaisosallistumisen ja hyvinvointipalvelujen muuttuvia suhteita sekä kansalaisyhteiskunnan uudenlaista rakentumista.
– Aktiiviset kylät ja pitäjät hyödyntävät erilaisia organisoitumisen ja rahoituksen muotoja lakkautettujen tai uhattujen lähipalvelujen tuottamiseksi joko itse tai kumppanuudessa kunnan kanssa, Kattilakoski toteaa.
Tutkimuksessa tarkastellaan kansalaisyhteiskunnan ja julkisen vallan suhdetta erilaisilla maaseutualueilla Itä- ja Länsi-Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa Ilomantsissa pilotoitua kylätalot monipalvelukeskuksina -toimintamallia, jolla kuntakeskuksesta etäällä sijaitseviin kyliin on jalkautettu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja. Eskolan kylällä Keski-Pohjanmaalla kyläyhdistys on puolestaan ostanut lakkautetut kyläkoulukiinteistön koko kylää palvelevaksi keskukseksi, jossa kyläläisten perustama kyläpalveluyritys tuottaa lasten päivähoitopalveluja, ylläpitää lounasruokalaa sekä tarjoaa kotipalveluja kuten siivous- ja ateriapalveluja erityisesti kylän ikäihmisille.
Muina tapaustutkimuskohteina väitöskirjassa ovat Skattungbyn kylä Ruotsin Taalainmaalta ja Ullavan pitäjä Kokkolasta, joissa asukkaat ovat perustaneet muun muassa palveluosuuskuntia palauttaakseen menetetyt kauppapalvelut yhteisöön.
Tutkimus nostaa esiin kansalaisyhteiskunnan roolin hyvinvointivaltiota paikkaavana ja haastavana tekijänä
Tutkimus nostaa esiin kansalaisosallistumisen tarpeita ja mahdollisuuksia, joita maaseudun hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi maaseudun paikallisyhteisöissä on tunnistettu.
– Kansalaisosallistuminen palvelutuotannossa heijastelee maaseudun kansalaisyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion välisen suhteen muutosta. Se kuvastaa kansalaisyhteiskunnan roolia hyvinvointivaltiota ja julkisia palveluja paikkaavana, mutta myös kehittävänä ja vallitsevaa kehityssuuntaa haastavana.
Kattilakosken mukaan kansalaisosallistuminen voidaan nähdä pyrkimyksenä kehittää palvelujärjestelmää sekä ilmentävän vastavoimaa palvelujen keskittymiselle tekemisen demokratian kautta.
Yhteisöllinen palvelutuotanto nostaa esiin myös kansalaistoiminnan muutosta suhteessa kylätoimintaan. Kylät, hyvinvointipalveluiden tuottajina, hyödyntävät toiminnassaan myös yksityisen sektorin piirteitä sekä kansalaisaktivismille tyypillisiä suoria ja proaktiivisia toimintatapoja.
HTL Mari Kattilakosken yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluva väitöskirja ”Kansalaisosallistumisen muutos maaseudun hyvinvointipalveluissa” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa klo 12.00 alkaen Agora-rakennuksen tilassa AG100. Vastaväittäjänä toimii dosentti Kaisu Kumpulainen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Pertti Rannikko Itä-Suomen yliopistosta.
Väittelijän painolaatuinen kuva
Lisätiedot:
Tutkija Mari Kattilakoski, mari.kattilakoski(at)uef.fi