Sosiaalityön alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin isyyttä osallistumisen ja sitoutumisen näkökulmista lastensuojelun sijaishuollon institutionaalisessa kontekstissa. Tutkimus nostaa keskusteluun sijaishuoltoon sijoitettujen lasten isät ja heidän isyytensä, jotka ovat jääneet vähäiselle huomiolle sosiaalityön tutkimuksessa ja isyyden tutkimuksessa. Isät ovat jääneet sivummalle myös lastensuojelutyössä, jossa on perinteisesti keskitytty äitien tukemiseen.
Tutkimus tuo tietoa siitä, miten lastensuojelussa voidaan sosiaalityön näkökulmasta tukea aiempaa enemmän isien osallisuutta, sitoutumista ja mukana oloa sijoitettujen lasten elämässä. Tutkimus nostaa esiin isyyden erityisyyden lastensuojelun sijaishuollossa, ja se antaa ajankohtaista tietoa huostaanotettujen lasten isistä ja heidän isyydestään. Tutkimuksen teema on tärkeä ja ajankohtainen, sillä meneillään olevan lastensuojelulain uudistuksen tavoitteena on parantaa vanhempien näkökulmien kuulemista ja lisätä luottamusta lastensuojeluun.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksessa havaittiin, että erilaiset isäkohtaiset, lapsikohtaiset ja lastensuojelun instituutiokohtaiset tekijät määrittelevät sitä, miten isyys rakentuu lastensuojelun sijaishuollon institutionaalisessa kontekstissa. Isäkohtaisia keskeisiä tekijöitä olivat isien elämäntilanteet ja niissä tapahtuvat muutokset, sekä isien tunteet. Lastensuojelutyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän rooli isyyden säätelyssä oli suurin. Muita instituutiokohtaisia tekijöitä isyyden säätelyssä olivat perhehoitajat, palvelujärjestelmä ja lastensuojelun työskentelykulttuuri. Lapseen liittyviä tekijöitä puolestaan olivat lapsen oikeudet, lapsen etu ja lapsen mielipide, sijoituksen kesto, lapsen ja isän yhteinen historia sekä lapsen läheiset.
Tutkimus osoitti, että lastensuojelun sijaishuollossa muodostui kuva monimuotoisesta ja muuttuvasta isyydestä, joka on sidoksissa aikaan ja tilanteeseen. Isyys oli näkymätöntä, haurasta ja vahvistuvaa. Isyyden olemukset eivät ole irrallisia, vaan ne kietoutuvat toisiinsa ja ovat sidoksissa isien elämäntilanteisiin. Lastensuojelun sijaishuollossa aktiivinen osallistuminen työskentelyyn ja tiivis sitoutuminen suhteeseen lapsen kanssa edellyttää isiltä ainakin jonkinasteisesti vahvistunutta isyyttä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Huostaanotetun lapsen vanhemmille laadittava vanhemman asiakassuunnitelma on merkityksellinen sekä lastensuojelu- ja sosiaalityössä, että lapsille ja vanhemmille. Tutkimuksessa havaittiin, että isille laadittuja vanhemman asiakassuunnitelmia puuttui ja niitä oli vähän. Tulokset nostavat esiin tärkeitä havaintoja suunnitelmien sisällöistä. Isät näyttäytyivät teksteissä usein ongelmiensa kautta ja heidän isyytensä jäi sivuun. Suunnitelmissa keskityttiin enemmän isänä toimimisen edellytyksiin, kuin isän ja lapsen väliseen tunnesuhteeseen.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun kehitetään sijaishuoltoon sijoitettujen lasten isien kanssa työskentelyä ja lastensuojelun dokumentointia. Tuloksilla on käyttöä myös sosiaalityöntekijöiden koulutuksessa, ja ne avaavat näkökulmia jatkotutkimukseen. Väitöstutkimus voi hyödyttää myös lastensuojelun asiakkaina olevien lasten isiä vahvistamalla heidän asemaansa vanhempina nostamalla heidän isyytensä näkyville. Tutkimus voi herättää isät huomaamaan oman isyytensä merkityksellisyyden ja sen, että sosiaalityön tutkimus on heistä kiinnostunut. Parhaimmillaan tämä voi kannustaa isiä osallistumaan ja tuomaan esille oman äänensä, sekä vahvistaa isien ja lasten välisiä suhteita.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimusaineistona oli 719 isille laadittua lakisääteistä vanhempien asiakassuunnitelmaa vuosilta 2013–2017. Aineistoa analysoitiin määrällisillä ja laadullisilla menetelmillä. Havaintoja tarkasteltiin systeemisestä viitekehyksestä, joka keskittyy lastensuojelun sijaishuollon institutionaalisessa kontekstissa isän, lapsen sekä instituution välisessä vuorovaikutuksessa rakentuvaan isyyteen.
YTL Tarja Pelkosen sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja ”Isyys lastensuojelun sijaishuollon institutionaalisessa kontekstissa” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 12.5. klo 12.00 alkaen Snellmania-rakennuksen salissa SN201. Vastaväittäjänä toimii professori Merja Laitinen Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Riitta Vornanen Itä-Suomen yliopistosta.