Sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjan tarkoituksena on muodostaa kokonaisvaltaista ymmärrystä psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilailla esiintyvistä sosiaalisista riskeistä. Sosiaalisella riskillä tarkoitan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakentunutta uhkaa, jolla on peruuttamattomia vaikutuksia yksilön lisäksi koko yhteiskuntaan. Tutkin sosiaalisten riskien esiintyvyyttä psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilailla, niiden yhteyttä potilaiden itsemurhayrityksiin sekä terveyssosiaalityön roolia sosiaalisten riskien hallinnassa. Tutkimukseni sijoittuu sosiaalityön, psykiatrian ja laajemman hyvinvointipalvelujärjestelmän tutkimuksen rajapintoihin. Aihepiiriä on tärkeää tutkia, sillä tutkimus tekee näkyväksi psykiatrisessa hoidossa usein esiintyvää, mutta varjoon jäänyttä ilmiötä. Tutkimus tuottaa tärkeää tietoa terveyssosiaalityön tarpeesta psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Aihe on ajankohtainen, sillä terveyssosiaalityöhön on kohdistunut viime vuosina muutospaineita.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimukseni perusteella sosiaalisia riskejä esiintyi laaja-alaisesti psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilailla. Tutkimusaineistosta tunnistettiin yhdeksän sosiaalisen riskin kategoriaa: työkyvyn, sosiaalisten suhteiden, riippuvuuksien, talouden, väkivallan ja rikosten, arjen toimintakyvyn, ylisukupolvisuuden, asumisen sekä omaisen kuoleman ja luopumisen kategoriat.
Keskenään kumuloituivat sosiaaliset riskit muodostavat toisiinsa kietoutuneita vyyhtejä. Sosiaaliset riskit kasaantuivat kaikista haavoittuvimpien potilasryhmien – psykoosi- ja päihdediagnoosin saaneiden ja itsemurhaa yrittäneiden – harteille. Keskenään kumuloituneet sosiaaliset riskit aiheuttavat potilaille merkittävää haittaa lisäämällä itsemurhayritysten todennäköisyyttä.
Terveyssosiaalityö on tutkimuksen perusteella yksi keino hallita sosiaalisia riskejä, mutta tulosten mukaan terveyssosiaalityön kirjaamat sisällöt eivät kuitenkaan aina vastanneet psykiatrien esittämiin tarpeisiin. Terveyssosiaalityöntekijät vaikuttivat potilaskertomusmerkintöjen perusteella keskittyvän erityisesti talouden riskien parissa toimimiseen. Sillä, että terveyssosiaalityöntekijä tavattiin psykiatrisen osastohoidon aikana, ei tutkimuksessa havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä potilaiden itsemurhayrityksiin. Tämä voi kuitenkin johtua tutkimusaineiston rajoitteista.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimukseni keskeinen johtopäätös on, että terveyssosiaalityölle olisi merkittävää tarvetta psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, jotta potilaiden sosiaalisiin riskeihin saataisiin vastattua. Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan siis hyödyntää psykiatrisen palvelujärjestelmän ja terveyssosiaalityön kehittämisessä. Tulokset nostavat esille, että psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on selkeä tarve systemaattiselle sosiaalisten riskien kartoittamiselle ja niiden hallinnalle. Tutkimus tuo esiin terveyssosiaalityön mahdollisuuksia sosiaalisten riskien hallinnassa, mutta korostaa, että terveyssosiaalityötä tulee vahvistaa näyttöön perustuvasti sosiaalisten riskien hallinnan edistämiseksi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimukseni on rekisteriaineistoon pohjautuva monimenetelmätutkimus. Tutkimusaineiston muodostivat 191 potilaan potilaskertomustekstit sekä osastohoitojaksotiedot Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä vuosilta 2009–2019. Potilaat valittiin tutkimukseen poimintakriteerien perusteella suoritetulla satunnaisotannalla. Yhteensä tutkimuksessa analysoitiin yli 5 400 psykiatrien ja terveyssosiaalityöntekijöiden kirjaamaa potilaskertomusmerkintää. Potilaskertomusmerkinnät jäsennettiin aineistolähtöisellä kategoria-analyysilla, jonka myötä tunnistettiin yhdeksän sosiaalisen riskin kategoriaa. Numeeriseen muotoon muunnettuja kategoria-analyysin tuloksia analysoitiin lisäksi useilla tilastollisilla menetelmillä ja narratiivisilla tyyppitarinoilla.
YTM Essi Rovamon sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden sosiaaliset riskit: Monimenetelmäinen rekisteritutkimus tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii yliopistonlehtori, dosentti, YTT Kirsi Günther Turun yliopistosta ja kustoksena Timo Toikko Itä-Suomen yliopistosta.
