Ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksessani tutkin kaivossopimusten mahdollisuuksia ja edellytyksiä Suomen mineraalihallinnassa. Kaivossopimus on paikallisesti neuvoteltu toimintamalli, jonka tavoitteena on lisätä kaivostoiminnan hyötyjä ja minimoida sen haittoja tiiviissä yhteistoiminnassa eri osapuolten kesken. Kaivossopimuksia ei ole aikaisemmin tehty Suomessa. Kiinnostus niihin on kuitenkin herännyt – kuten myös tarve tutkia niiden soveltumista pohjoismaiseen yhteiskunnalliseen kontekstiin.
Kaivossopimusta voidaan pitää uutena yhteistoiminnallisen mineraalihallinnan muotona, jossa käsitellään kaivostoimintaan liittyviä jännitteitä ja tunnistetaan paikallisyhteisön autonominen rooli, toimijoiden välinen keskinäisriippuvuus sekä jatkuvan ja mukautuvan yhteistyön tarve monimutkaisten ongelmien edessä.
Useat merkittävät yhteiskunnalliset kehityskaaret, kuten vihreän siirtymän synnyttämät materiaalitarpeet haastavat paikallista mineraalihallintaa, jossa kaivostoiminnan vaikutukset konkretisoituvat. Esimerkiksi tuore kriittisten raaka-aineiden asetus pyrkii vahvistamaan Euroopan unionin omavaraisuutta tärkeiksi arvioiduissa mineraaleissa. Tämä lisää painetta uusille kaivoksille myös Suomessa. Samaan aikaan kriittisyys kaivosalaa kohtaan lisääntyy ja paikallisyhteisöt ovat kiinnostuneet siitä, kuinka heidän lähiympäristönsä luonnonvaroja hyödynnetään ja miten niistä saadut hyödyt ja haitat jakautuvat. Yhteiskunnan risteävistä intresseistä syntyvät tarpeet kohtaavat paikallistasolla ja vaativat uusia työkaluja, joilla eri intressejä voidaan tehokkaammin yhteensovittaa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksen perusteella paikallisyhteisön tarpeisiin räätälöidyllä kaivossopimuksella voisi olla erilaisia hyötyjä Suomessa. Kaivossopimus mahdollistaisi monenlaista yhteistyötä muun muassa taloudellisessa toiminnassa, negatiivisten vaikutusten vähentämisessä ja luottamuksen rakentamisessa paikallistoimijoiden välille.
Sodankylässä tehdyssä tapaustutkimuksessa kuntaa, kaivosyhtiöitä ja erilaisia sidosryhmiä edustavat osapuolet löysivät kaivossopimuksesta useita yksilöllisiä ja jaettuja intressejä palvelevia tehtäviä sekä tunnistivat toimenpiteitä, jotka voisivat palvella niitä. Esimerkiksi yhteistoiminnallinen vesistövaikutusten seuranta voisi auttaa rakentamaan parempaa ymmärrystä kaivosten kokonaisvaikutuksista ympäristöönsä. Kaivossopimus voisi auttaa vastaamaan etenkin sellaisiin haasteisiin, joita voi olla vaikea huomioida sääntelyn kaltaisilla instrumenteilla. Sellaisia voi syntyä paikallisen toimintaympäristön ominaispiirteistä. Sodankylässä esimerkiksi kaivattaisiin foorumia, joka toisi yhteen alueen merkittävät kaivoshankkeet ja tarjoaisi jaetun alustan vuorovaikutukselle sekä kokonaisvaltaisemman näkökulman toiminnan yhteisvaikutusten käsittelyyn.
Tutkimuksen perusteella vapaaehtoisesti neuvoteltu kaivossopimus ei sen sijaan näyttäisi Suomessa soveltuvan kaivosveroa muistuttavien yksipuolisten taloudellisten intressien palvelemiseen. Kaivossopimuksien vapaaehtoista käyttöönottoa voivat jarruttaa myös kaivostoimijoille epäselvät kannustimet ja se, ettei kaivossopimusten tekemiseen ole toistaiseksi institutionaalista tukea.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksessani olen analysoinut, miten Suomessa uusihallintamalli eli kaivossopimus soveltuu paikalliseen, kansalliseen ja osittain myös pohjoismaiseen kaivostoimintaan. Väitöstutkimuksessa käydään läpi malliin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Siinä myös tunnistettiin Sodankylässä konkreettisia toimia, joita kaivossopimus voisi sisältää. Väitöstutkimus luo siis pohjaa kaivossopimusten sisällöille ja niiden soveltamiselle sekä vertailukohdan mallin arvioinnille tulevaisuudessa. Tutkimuksessa kuvataan kattavasti paikallisen mineraalihallinnan haasteita, tarpeita ja realiteettia nykypäivänä.
Väitöskirjan tuloksia voi kaivossektorin lisäksi soveltaa myös muilla aloilla, jossa on vastaavanlainen tarve paikalliseen sopimiseen. Esimerkiksi vihreän siirtymän suurissa teollisissa hankkeissa, kuten tuulivoima ja akkutehtaat, kysymykset hyötyjen ja haittojen jakautumisesta sekä vuorovaikutuksesta ovat myös keskeisiä. Tutkimusten tulosten pohjalta esimerkiksi Sodankylässä on toteutettu jatkohanke, jossa yhteistoiminnallisen vesistöseurannan ideaa kehitettiin ja pilotointiin 2023 aikana. Vesistöseuranta on otettu osaksi kunnassa kehitettävää uutta kaivosohjelmaa. Tutkimustyö on siis rakentanut paikallista yhteistyökykyä Sodankylässä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimuksessani toteutetussa toimintatutkimuksessa Sodankylässä kehitettiin kaivossopimusideaa vuosina 2018–2021 yhdessä Sodankylän kunnan ja paikallisyhteisön edustajien kanssa. Tutkimuksen toinen osa perustuu käsitteelliseen analyysiin, jossa yhteistoiminnallisen hallinnan ja kaivossopimuksen käsitteitä on jäsennelty Suomen olosuhteisiin sopivaksi.
Metodologisesti tutkimus sisältää poikkitieteellistä yhteistyötä ja yhdistelee useita menetelmiä, kuten haastattelu- ja havainnointiaineistoa, kollektiivista reflektiota, funktioanalyysia sekä lainoppia. Pääosa väitöskirjatutkimuksesta toteutettiin osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman CORE-hankkeen (2017–2022) työtä, jossa tarkasteltiin laajasti yhteistoiminnallisen hallinnan mahdollisuuksia suomalaisessa ympäristösuunnittelussa ja päätöksenteossa.
YTM Juha Kotilaisen ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Emerging forms of collaborative mineral governance – Analyzing preconditions for community benefit argeements in Finland tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Leena Suopajärvi Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Juha Kotilainen, juha.kotilainen1(at)uef.fi, 040 836 7421
