Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tarkastelen väitöstutkimuksessani ikääntyneiden suomalaisten sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ja käyttökokemuksia. Tutkimuksen viitekehyksenä on UTAUT-teoria (Unified theory of acceptance and use of technology), jossa painottuvat suorituskykyodotukset, vaivattomuusodotukset, sosiaalinen vaikutus ja mahdollistavat olosuhteet. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitkä tekijät selittävät hyväksyntää ja käyttöä sekä millaisia tukitarpeita ikääntyneillä on sähköisissä palveluissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten pitkäaikaissairaudet vaikuttavat palveluiden tai laitteiden käyttöön.
Tutkimuksen aihepiiri on tärkeä, koska sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä. Sähköisillä palveluilla voidaan esimerkiksi lisätä sote-palveluiden palveluvalikoimaa ja hillitä kustannusten kasvua. Sähköisten palveluiden avulla voidaan ehkäistä monien pitkäaikaissairauksien etenemistä ja komplikaatioita tarjoamalla ennaltaehkäiseviä palveluja, kuten terveystarkastuksia ja riskiseurantaa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Sähköiset palvelut yleistyvät sote-sektorilla, mutta osa ikääntyneistä kohtaa käytön esteitä. Tutkimuksen mukaan pitkäaikaissairaudet voivat estää sähköisten sote-palveluiden käyttöä. Ikääntyneet olivat halukkaita käyttämään palveluita nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimus osoittaa, että suurin osa ikääntyneistä kokee palvelut hyödyllisiksi ja luotettaviksi, mutta osa tarvitsee lisätukea. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ohjaavat liian harvoin ikääntyneitä sähköisten palveluiden piiriin. Valtaosa tutkimukseen vastanneista, (N=978) piti sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluita ymmärrettävinä ja hyödyn koki korkeaksi. 70 prosenttia vastanneista tarvitsi tukea, mutta 95 prosenttia piti mahdollisuuksia saada tukea riittävänä — useimmin apua saatiin omilta lapsilta tai lapsenlapsilta, ei ammattilaisilta.
Tutkimus tarjoaa kuvan suomalaisten ikääntyneiden sähköisten sote-palveluiden käytön esteistä. Yleisiä käytön esteitä ovat epäselvä teksti ja laitevaikeudet sekä pitkäaikaissairaudet. Tutkimuksen perusteella UTAUT-teoriaa voidaan laajentaa tutkimaan teknologia-ahdistusta, tukea ja motivaatiota.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen tulosten perusteella sote-toimijoiden tulisi yhdistää systemaattinen tuki digipalvelujen tarjontaan. Kunnat, järjestöt ja palveluntuottajat voivat järjestää paikallisia koulutuksia ja matalan kynnyksen neuvontaa sekä luoda turvallisia “koekäyttö”-ympäristöjä sähköisille palveluille. Tietojärjestelmien hankinnoissa voidaan vaatia selkeää kieltä, saavutettavuutta ja ikääntyneiden toimintarajoitteet huomioivia käyttöliittymiä. Pitkäaikaissairaat on tunnistettava erityiseksi kohderyhmäksi, joille digipalvelut mahdollistavat ennaltaehkäisevän seurannan, mutta rinnalle on tarjottava myös perinteisiä asiointikanavia.
Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää myös järjestelmien ja lääkinnällisten laitteiden toimittajat kehittämällä helppokäyttöisiä ratkaisuja ja tukipalveluja. Ammattilaisia tulisi kouluttaa ohjaamaan asiakkaita sähköisten palveluiden piiriin. Myös omaisia voidaan tukea antamaan arjen apua ja lisäämään ikääntyneiden itsenäistä oppimista.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Aineistonkeruu toteutettiin yhteistyössä Eläkeliiton kanssa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kaikkiin osatutkimuksiin vuonna 2019. Tutkimuksen tiedote ja linkki kyselylomakkeeseen lähetettiin sähköpostitse Eläkeliitto ry:n satunnaisesti valituille 3 000 jäsenelle. Vastaaminen oli mahdollista myös avustettuna, jos vastaaja ei itse kyennyt avaamaan kyselyä. Tutkimusta markkinoitiin lisäksi sosiaalisessa mediassa, eri verkkosivustoilla ja julkaisualustoilla.
Tutkimusaineisto analysoitiin IBM SPSS Statistic 25- ja 26-ohjelmilla. Aineistosta laskettiin sekä sosiodemografiset että sairauksiin liittyvät suhdeluvut. Khiin neliötestin, Mann-Whitneyn U-testin ja t-testin avulla tarkasteltiin taustamuuttujien tilastollista riippuvuutta tutkittaviin muuttujiin, ja Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla tarkasteltiin muuttujien välisiä yhteyksiä. Avoimien vastausten aineisto kvantifioitiin. Tutkimuksesta julkaistiin kolme tutkimusartikkelia vuosien 2019–2023 välisenä aikana.
YTM Jukka Mielosen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alaan kuuluva väitöskirja Ikääntyneet sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjinä tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti, TtT Sini Eloranta Turun yliopistosta ja kustoksena professori, ylilääkäri Hanna Kuusisto Itä-Suomen yliopistosta.