Yhteiskuntamaantieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni aiheena on ideoiden liike eli mobiliteetti ja erityisesti taloudellisten ideoiden liike. Väitöskirjassa taloudellisilla ideoilla viitataan taloustieteellisiin ja talouspoliittisiin ideoihin. Ideat puolestaan ymmärretään erityisinä kausaaliväitteinä, joita ihmiset ja ihmisyhteisöt kantavat, siirtävät eteenpäin, muovaavat ja joiden mukaan he jäsentävät sosiaalista toimintaansa. Taloudellisia ideoita on tärkeää tutkia juuri siksi, että ne muokkaavat yhteisöjämme ja yhteiskuntia vaikuttaen konkreettisesti myös materiaalisiin rakenteisiin ja sosiaalisiin instituutioihin, kuten normeihin, arvoihin, sosiaalisen käyttäytymisen rajoihin. Ideoiden liike on keskeistä ideoiden ilmenemiselle: ideat ovat aina ajallisia ja tilallisia, eli eri hetkinä ja eri paikoissa ne ilmenevät erityisinä, tilannesidonnaisina. Taloudellisetkin ideat muuttuvat liikkuessaan ja vaikuttavat siten yhteiskunnalliseen kehitykseen eri tavoin riippuen siitä, mihin ne päätyvät tai missä ne löydetään.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimuksessa esitetään maantieteellinen ideoiden mobiliteetin tutkimuskehikko, jonka avulla tarkastellaan empiirisesti taloudellisten ideoiden liikettä. Väitöskirjan kolmessa artikkelissa tarkastellaan eri näkökulmista erilaisten taloudellisten ideoiden mobiliteettia. Yhdessä väitöskirjan yhteenvetoluvun kanssa ne osoittavat, kuinka tärkeä ja käyttökelpoinen maantieteellinen tutkimusote on ideoiden – myös taloudellisten – liikkeen tutkimuksessa.
Tarkastelen väitöskirjani artikkeleissa sekä John Maynard Keynesin taloudellisten ideoiden mobiliteettia, vastaanottoa sekä muutosta että erityisesti Mariana Mazzucaton kehittämän missio-orientoituneen innovaatiopolitiikan idean vastaanottoa Suomessa. Tapaustutkimuksissa käsitellään sekä historiallisia että tämänhetkisiä taloudellisia ideoita. Tutkimus osoittaa, että liikkuessaan taloudelliset ideat muuttuvat. Yhdessä maassa voi olla yhtä aikaa useampia erilaisia "vastaanottoja" samoille alkuperäisille ideoille. Institutionaaliset olosuhteet määrittävät oleellisesti ideoiden tulkintaa, muovautumista sekä käyttöä ja yksittäisillä toimijoilla tai toimijayhteisöillä, esimerkiksi taloustieteilijöillä, voi olla keskeinen rooli ideoiden vastaanoton lopputuloksen kannalta. Maantieteellinen lähestymistapa ideoiden mobiliteettiin takaa sen, että edellisistä prosesseista saadaan johdonmukainen, tilalliset ja ajalliset prosessit huomioiva, ote.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Taloudellisten ideoiden liikkeen ymmärtäminen on keskeisestä sekä tieteen kehitykselle että talouspolitiikalle ja sitä kautta yhteiskunnalliselle kehitykselle. Mitä paremmin taloudellisten ideoiden alkuperä, muutos ja tilannesidonnaisuus on tiedossamme, sitä paremmin ymmärrämme niiden vaikutuksen esimerkiksi juuri talouspolitiikkaan. Tämä antaa meille paremmat eväät talouspolitiikan reunaehtojen, mahdollisuuksien ja ehkä myös sen yhteiskunnallisten seurausten arvioimiseen. Politiikan ideaperustan tarkka hahmottaminen on nykypäivänä ensiarvoisen tärkeää, koska moninaisten kriisien yhtäaikainen hallinta vaatii talouspolitiikaltakin muuntautumista, reaktiivisuutta ja paikoin uudelleen keksimistä. Jotta talouspolitiikka palvelisi yhteisöjämme tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti, sen on oltava ajatuksellisesti joustavaa ja ideoiden liikkeen tutkimus voi ainakin paljastaa sellaisia kohtia ja tilanteita, jotka patoavat tällaista joustavuutta esimerkiksi idealukkiutumien kautta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Sen lisäksi, että väitöskirjassa esitetään ohjelmallisempi tutkimuskehys ideoiden liikkeen maantieteelliselle tutkimukselle, siinä kehitetään myös metodeja, joiden avulla tällaista tutkimusta voidaan tehdä empiirisesti vahvemmalla perustalla. Politiikkamobiliteetin sekä maantieteellisen tieteenhistorian kirjallisuuksien metodologisten keskustelujen pohjalta väitöskirjassa kehitetään kaksi konkreettista metodia ideoiden liikkeen tutkimuksen tueksi. Ne ovat tilallisesti informoitu narratiivinen selittäminen sekä ideoiden vertaileva sisältöanalyysi. Lisäksi väitöskirjassa hyödynnetään yleisempää sisältöanalyysia sekä disruptiivista haastattelumenetelmää. Monimenetelmällisyys onkin välttämätöntä ideoiden liikkeen maantieteellisessä tutkimuksessa, koska tutkimuskohteet ja -näkökulmat ovat niin moninaisia.
Väitöstutkimuksessa kehitetty ideoiden liikkeen maantieteellisen tutkimuksen tutkimuskehys on osa ajankohtaista yhteiskuntatieteellistä ja erityisesti politiikan tutkimuksen keskustelua ideatutkimuksen tärkeydestä sekä siitä, miten ideoita tulisi tutkia. Väitöskirjassa käydäänkin myös suoraan keskustelua politiikan tutkimuksen, poliittisen sosiologian ja poliittisen talouden, viimeaikaisen tutkimuksen kanssa. Tätä kautta osoitetaan, missä maantieteellinen lähestymistapa on erityisesti hyödyllinen, kun tutkimuskohteena ovat vaikkapa talouspoliittiset ideat ja niiden liike. Väitöskirjan keskeisiä lähtökohtia ovat maantieteellinen politiikkamobiliteetin kirjallisuus sekä maantieteellinen tieteenhistoria, jotka tarjoavat ideatutkimukselle monia uusia suuntia, joita ei missään nimessä kannata sivuuttaa myöskään politiikkatieteiden ideatutkimuksessa.
YTM Jussi Ahokkaan yhteiskuntamaantieteen alaan kuuluva väitöskirja Mobilities of Economic Science and Policy: Theoretical and Methodological Perspectives on the Geographical Study of the Mobility of Ideas tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Moritz Albrecht Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Jussi Ahokas, jussi.ahokas(at)bios.fi, puh. 044 9481 484
