Metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata Joensuun kampuksella ja verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin metsäammattilaisten metsäsuhteita eli metsään liitettyjä merkityksiä ja niiden roolia metsäkiistoissa. Metsäammattilaiset työskentelevät metsien hallinnan, käytön ja suojelun tehtävissä. Päätökset ja toimet, joita he työssään tekevät, vaikuttavat metsiin sekä elinympäristöinä että niissä tapahtuvina muutoksina – ja siten myös ihmisiin. Metsät merkitsevät ihmisille monia asioita ja niiden käyttöön liitetään erilaisia, keskenään myös ristiriitaisia tavoitteita, toiveita ja vaatimuksia. Työssään metsäammattilaiset kohtaavat näiden merkitysten ja tavoitteiden kirjon. He ovat usein osallisia metsien käyttöä koskevissa konflikteissa. Ympäristökriisit ja yhteiskunnalliset muutokset haastavat metsäammattilaisuutta.
Ammattikulttuurin taloudelliseen kestävyyteen kiinnittyneiden ydinmerkitysten rinnalle ovat nousseet vaateet ekologisesta ja sosiaalisesta moniarvoisuudesta ja uudistavasta taloudesta. Metsiin ja niiden käyttöön kestävyyssiirtymässä liittyykin monia ammatillisia epävarmuuksia
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Metsäsuhde-käsite mahdollistaa ihmisten metsään liittämien merkitysten ja niiden menneisyysriippuvuuksien ja tulevaisuusodotusten tunnistamisen. Käsite avaa merkitystenantojen kehollisia, kulttuurisia ja institutionaalisia ulottuvuuksia; miten ne rakentuvat kokemuksellisessa yhteydessä metsään sekä osana yhteisöjen ihmis- ja luontokäsityksiä.
Haastattelemieni metsäammattilaisten metsämerkitykset muovautuvat henkilökohtaisen elämänhistorian ja ammattikulttuurin vaikutuksessa. Metsät merkitsevät materiaalista turvaa ja jatkuvuutta sekä kehollista ja ylisukupolvista yhteyttä. Ammatillinen osaaminen vahvistaa vastuuta ja omistajuutta metsistä ja niiden hyvinvoinnista. Ammattikulttuurin tavat määrittää ja merkityksellistää metsää kuvataan etenkin metsätalouden tehtävissä resurssilähtöisesti.
Haastateltavat myös ilmaisevat itseisarvoisempia ja relationaalisia metsämerkityksiä. Yhteisön arvoista ja normeista poikkeavat merkitykset mielletään usein yksityisiksi ja jopa vaietaan. Metsien käytön kritiikki herättää ammattilaisissa vastustusta ja se koetaan henkilökohtaiseksi ja ammatti-identiteettiin kohdistuvaksi. Ammattikulttuurin metsäkäsitykset ja tiedonmääritelmät eivät usein salli poikkeavien käsitysten ja määritelmien julkista tunnistamista. Tämä aiheuttaa jännitteitä ammattilaisten ja muiden toimijoiden välille. Toisaalta ammattilaisten metsäsuhteiden monimerkityksellisyys ja metsiin kohdistuvan hoivan tunteet voisivat mahdollistaa uusia tapoja toimia kestävyyssiirtymässä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimukseni tulokset ovat hyödyllisiä monesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin ne lisäävät ymmärrystä metsäkonflikteista ja niiden luonteesta ja kulusta, ja edesauttavat siten sekä erilaisten ristiriitatilanteiden käsittely- ja ratkaisukeinojen että laajemmin myös metsäalan opetuksen ja koulutuksen kehittämistä.
Toiseksi erilaisten metsäammattikulttuuriin kytkeytyvien riippuvuuksien ja mahdollisuuksien näkyväksi tekeminen edesauttaa metsäsektorilla tapahtuvaa innovointia kestävyyssiirtymissä.
Kolmanneksi ymmärrys metsien merkityksistä ja metsäammattikulttuurin vaikutuksista yksittäisen metsäammattilaisen työssä ja elämässä tukee työhyvinvointia. Kyky ja taito tunnistaa ja ymmärtää sitä, miten omat henkilökohtaiset ja ammatilliset metsämerkitykset muovautuvat, lisäävät myös kykyä ja ymmärrystä siitä, miten itse reagoi ja kuormittuu erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Käsitteellisessä osassa kehitin metsäsuhde-käsitemäärittelyä monitieteisen tutkimuskirjallisuuden avulla. Empiirisessä osassa sovelsin käsitettä tutkimalla metsäammattilaisten metsäsuhteita ja metsäkonfliktia digitaalisessa mediassa. Haastattelin 37 suomalaista metsäammattilaista. Analysoin haastattelut tulkitsevalla fenomenologisella analyysilla, joka mahdollistaa kokemusten ja merkityksenantojen aineistolähtöisen tunnistamisen, kuvaamisen ja tulkinnan. Media-aineiston keräsin Avohakkuut historiaan -kampanjasta, jolla tuettiin lakialoitetta avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla. Analysoin postauksissa ilmeneviä tunteita ja merkityksiä narratiivisella tunneanalyysilla ja laadullisella sisällönanalyysilla.
Väitöstutkimus oli osa Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanketta, joka sai vuosina 2019–2022 apurahaa Metsämiesten Säätiöltä. Vuodesta 2023 jatkoin väitöstutkimusta Suomen Akatemian UNITE Lippulaivassa.
YTM, metsätalousinsinööri Tuulikki Hallan metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja Forest professionals’ relationship with the forest and its role in changing and contested forest contexts (Metsäammattilaisten metsäsuhde ja sen rooli muuttuvassa ja kiistanalaisessa metsäkontekstissa) tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Joensuun kampuksella ja verkossa. Vastaväittäjänä toimii professori Shannon Hagerman, University of British Columbia, ja kustoksena professori Jukka Tikkanen, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti.
Lisätietoja:
Tuulikki Halla, [email protected], p. 050 303 5617
