Yhteiskuntapolitiikan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni tarkastelee osallisuuden kuiluja eurooppalaisissa sukupuolittuneissa hyvinvointiyhteiskunnissa. Tutkin, miten perhejärjestelyt, työmarkkinat ja valtion tukijärjestelmät ovat yhteydessä sukupuolten palkkaeroon, lapsiköyhyyteen, sosiaaliturvamenojen kohdentumiseen ja maahanmuuttajanaisten yrittäjyyteen. Aihe on tärkeä, koska eurooppalaiset hyvinvointivaltiot ovat vahvasti sitoutuneet tasa-arvoon ja osallisuuteen, mutta erot palkoissa, köyhyydessä, hoivavastuissa ja taloudellisessa osallistumisessa ovat edelleen sitkeitä. Tutkimuksen lähtökohta on, että näitä eroja ei voida ymmärtää yhden politiikkatoimen tai instituution kautta, vaan ne syntyvät perheen, työmarkkinoiden ja julkisen tuen vuorovaikutuksessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että osallisuuden kuilut ovat järjestelmätason ilmiöitä. Ne eivät synny yksittäisestä politiikasta, instituutiosta tai elämäntilanteesta, vaan siitä, miten hoiva, työmarkkinat ja julkinen tuki on yhteiskunnassa järjestetty. Tulokset osoittavat, että naisten osallistuminen työmarkkinoille, julkisen tuen määrä tai tasa-arvotavoitteet eivät yksin takaa yhdenvertaista osallisuutta. Naisten poliittinen ja taloudellinen voimaantuminen on yhteydessä hyvinvointivaltion sosiaalisen turvaverkon vahvistumiseen. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä tai samanlaisia kaikilla politiikan alueilla. Kokonaisuutena tulokset osoittavat, että enemmän tukea ei aina tarkoita enemmän osallisuutta. Ratkaisevaa on myös se, miten tuki on järjestetty, millaisia hoiva- ja työmarkkinakannusteita se luo ja miten se huomioi eri ryhmien elämäntilanteet. Tasa-arvoisemmat hyvinvointiyhteiskunnat edellyttävät siksi paremmin yhteen sovitettuja politiikkayhdistelmiä, joissa hoiva, työ ja julkinen tuki tukevat toisiaan.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää perhe-, työmarkkina- sekä tasa-arvopolitiikan kehittämisessä. Keskeinen viesti on, että näitä politiikan alueita ei tulisi suunnitella toisistaan irrallisina. Osallisuuden vahvistaminen ei edellytä vain lisää julkista tukea, vaan paremmin yhteen sovitettuja hyvinvointimixejä, jotka mahdollistavat hoivan, tukevat työmarkkinaosallistumista ja huomioivat eri ryhmien erilaiset lähtökohdat.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimus koostuu neljästä kvantitatiivisesta osatutkimuksesta. Aineistona käytetään Eurostatin harmonisoitua maavuositason paneeliaineistoa EU-maista noin vuosilta 2006–2023. Osatutkimuksesta riippuen aineisto kattaa 24–27 EU-maata. Tutkimuksessa hyödynnetään paneeliregressiomalleja sekä interaktio- ja epälineaarisuustarkasteluja. Tulokset kuvaavat makrotason yhteyksiä, eivät yksilötason syy-seuraussuhteita. Ne auttavat kuitenkin tunnistamaan, millaisissa institutionaalisissa olosuhteissa osallisuuden kuilut syntyvät, lievenevät tai muuttavat muotoaan.
YTM Ning Zhun yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Inclusion Gaps across European Gendered Welfare Societies: Family, Labor Market, and State Perspectives (Osallisuuden kuilut eurooppalaisissa sukupuolittuneissa hyvinvointiyhteiskunnissa: perheen, työmarkkinoiden ja valtion näkökulmat) tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella ja verkossa. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Mia Tammelin Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Mikko Jakonen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuuden kieli on englanti.
Lisätietoja
Väitöskirjatutkija Ning Zhu, [email protected]