Yhteiskuntamaantieteen alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe, Teemu Oivo?
Väitöskirjani aiheena ovat diskursiiviseen venäläisyyteen kytkeytyvät hyväksyttävän tiedon käsitykset suomalais-venäläisissä uutisviestinnässä ja sosiaalisen median keskusteluissa 2010-luvulla. Yhteiskunnalliset instituutiot ja sosiaalinen kanssakäynti rakentuvat ja saavat merkityksellisyyttä usein kansallisuuslinssien kautta. Toisinaan tämä tiedostetaan, toisinaan se tapahtuu normalisoidusti huomaamatta. Diskurssiivinen venäläisyys vaikuttaa toimintanormeina, Venäjä-tietoutena ja -käsityksinä monin tavoin. Pahimmillaan jännitteiset venäläisyyden käsitteet aiheuttavat konflikteja ja rajoittavat niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tutkimukseni lisää Venäjä-kuvien ja venäläisyyteen liittyvien identiteettien tutkimukseen uusia perspektiivejä muun muassa osoittamalla, minkälaista mediankäyttäjyyttä ne luovat 2010-luvun transnationaalissa digitaaliajassa. Erotuksena mielipiteistä tai siitä mitä 'venäläisyys oikeasti on’, minua kiinnostavat erityisesti yleistietona viitatut sekä sellaisena toimivat ideat ja uskomukset. Vaikka kontekstisidonnaisuuteen pureutuvat laadulliset tutkimusmenetelmäni eivät luo tilastollisesti yleistettävää tietoa, heijastavat nämä käsitykset yksittäistapauksia laajempia yhteiskunnallisia käsityksiä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tapaustutkimukseni osoittavat, kuinka mediasisältöjen tuottajien oletukset heille näkymättömän yleisön Venäjä-käsityksistä heijastuvat viestintätapoihin. Tällä tavoin esimerkiksi geopoliittiset tila- ja identiteettikäsitykset muotoilevat sosiaalista vuorovaikutusta internetissä, vaikka etäisyydet ja valtiorajat eivät ole siellä samalla tavoin lähtökohtia kuin fyysisessä tilassa. Tutkimuksissani kävi ilmi, kuinka venäläisyydestä viestiessä niin suomalaisissa kuin venäläisissäkin uutisviestimissä rakennetaan aktiivisesti medialukutaitoa. Tutkimissani mediakeskusteluissa vuorottelivat puoltavat suositukset suodattaa Venäjään liittyvää uutisointia tulkiten sitä vierautta ja uhkakuvia systemaattisesti kärjistävänä tai vähättelevänä. Suomalaisissa medioissa näkyy molempia tulkintoja ja tästä keskustellaan paljon. Venäjän TV:n ajankohtaisohjelmissa vaikutti puolestaan lähinnä käsitys länsimaalaisten tai Venäjän sisäisten ei-venäläisten tuottamasta kärjistetystä uhkakuvasta. Venäläisyyden ja länsimaalaisuuden toisistaan vieraannuttamisesta ei näissä ohjelmissa keskusteltu ei-toivottuna ilmiönä. Tämä näkyi tiedostettuna huolena puolestaan tutkimassani pohjoiskarjalaisessa sanomalehdessä ja Ylen uutisoinnissa. Samalla käsitystä vieraasta venäläisyydestä toisinnettiin kuitenkin jokseenkin vakiintuneena asioiden esitystapana. Tätä on toki myös minun vaikea välttää omassa toiminnassani aiheen tutkijana. Venäjänkielisillä internet-forumeilla suhtautuminen vieraannuttamiseen ja uhkakuviin oli huomattavan paljon monipuolisempaa kuin Venäjän TV:ssä. Ne toivat tähän medialukutaidon keskusteluun näkyvämmin mukaan muun muassa Venäjän vähemmistökansallisuudet. Järjen sumentavaa idealismia, kansallismielisyyttä, tunne- tai kiihotilaa pidettiin suositusti syypäänä vääristyneeseen Venäjä-tietoon läpi aineistossani ilmaantuneen tulkintaskaalan. Toisinaan paikansin käsityksiä erityisesti historian määräämästä venäläisyydestä, jotka voivat saada monenlaisen vallankäytön näyttämään vaihtoehdottomalta. Sellaisina ilmenivät näkemykset siitä, mikä on mahdollista tai odotettavaa geopolitiikan eri tasoilla ja kansalaisuuspolitiikassa, jatkuen aina lähelle arkea ihmisten kuulumisen tunteeseen ja eriarvoistumiseen. Puhujan asemien, käsiteltävien teemojen, ajankohtien, viestintäalustojen ja -ryhmien asiayhteyksillä on paljon merkitystä venäläisyyskäsitysten muotoutumisessa, johon vaikuttaa niin moni asia, etten mielelläni lähde tekemään siitä mitään yleispätevää kaavaa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Ensisijaiset väitöskirjatutkimukseni kohderyhmät ovat sosiaalisen (post-)konstruktivismiin suuntautuneet Venäjän, mediakeskustelun, nationalismin ja transnationalismin tutkijat. Tutkijat ja muut asiantuntijat voivat tutkimukseni avulla hahmottaa paremmin niitä ehtoja, joilla Venäjä-tieto rakentuu ja toimii julkisilla media-alustoilla. Lisäksi tutkimukseni auttaa ymmärtämään media-alustojen moninaisuutta teknologiavälitteisessä viestinnässä. Tämä on tärkeää, kun mobiiliteknologian leviämisen seurauksena yhä useampi tiedon esityksen, kanavoinnin ja reflektoinnin tila on teknologiavälitteistä. Suuressa mittakaavassahan olisi hienoa, jos tutkimukseni onnistuu tarjoamaan ihmisille käytännöllisiä suuntaviivoja rakentavaan, kitkaa välttävään ja konflikteja korjaavaan viestintään.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjani neljä artikkelia liittyvät kukin eri tutkimushankkeisiin. Niiden työstäminen oli osittain limittäistä ja hankkeista seurasi myös väitöskirjan ulkopuolisia julkaisuja. Nämä tapaustutkimukset ovat hankkeidensa kehysten ja ajallisen eroavaisuutensa seurauksena keskenään melko erilaisia tarjoten kukin omanlaisensa näkökulman tutkimusongelmaani. Menetelmällisesti artikkeleita yhdistää soveltamani Michel Foucault’n koulukunnan diskurssianalyysi. Verkkokeskusteluja tutkiessani käytin apumenetelmänä netnografiaa. Artikkeli What are Karelians made of, RuNet?, perustuu Suomen Akatemian rahoittama Joustavat etnisyydet -hankkeeseen. Tässä artikkelissa hain venäjänkielisen internetin suosituilta foorumeilta keskusteluja karjalaisuudesta ja nationalismista 2010-luvun alkupuolelta. Tätä tutkimusta tehdessäni venäläisyyden merkitys karjalaisuutta määrittävänä toiseutena yllätti minut, sillä sen rinnalla, tai edes varjossa, suomalaisuudesta ei käsitelty lainkaan. Hankkeista toinen, ”Suomen venäjänkieliset mediankäyttäjinä” oli puolestaan osa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa, ja sen puitteissa tein artikkelin Epäluotettava länsi Venäjän televisiossa. Venäjän televisiota seurataan venäjänkielisten keskuudessa myös Suomessa, joten otin analyysiini länsimaisen median esityksen malesialaisen matkustajakone MH17 alasampumista itäisessä Ukrainassa käsittelevissä uutislähetyksissä ja keskusteluohjelmissa vuonna 2014. Diskursiivinen venäläisyys näkyi näissä ohjelmissa, kun länsimaalaista mediaa merkityksellistettiin suhteessa venäläiseen mediaan ja mediankäyttöön.
Artikkelini Pelko Pohjois-Karjalan julkisessa Venäjä-keskustelussa ja -uutisoinnissa syntyi osana kansainvälistä ERA-NET Rus Plus-hanketta ”Perception of Russia across Eurasia: Memory, Identity and Conflicts (PREMIC)”. Tämän hankkeen myötä suomalainen mediakeskustelu tuli osaksi väitöskirjatutkimustani. Itse artikkelissa tarkastelin käsityksiä Venäjä-pelosta maakuntalehti Karjalaisessa ja Suomi24:n Pohjois-Karjalan keskusteluryhmissä vuonna 2016.
Viimeisin väitöskirja-artikkelini Exclusive citizenship-membership? Meanings of Finnish-Russian bonds and belonging perustuu Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen hankkeeseen “Multiple Layers of Global Security (GLASE)”. Käsittelen siinä kansalaisuudelle sosiaalisesti annettuja merkityksiä Suomen venäjänkielisten verkkokeskustelussa, joka alkoi vuoden 2017 alun uutisraportista kaksoiskansalaisten syrjinnästä Suomen puolustusvoimissa. Tässä keskustelussa minua kiinnosti erityisesti se, millaisina siinä käsitettiin Suomessa venäläisenä pidettyjen, vaikkei välttämättä itseään sellaisena pitävien, ihmisten mahdollisuudet tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
YTM Teemu Oivon yhteiskuntamaantieteen alaan kuuluva väitöskirja Reasoning Russian Nation-ness for Transnational Audiences: Extending self, alienating other, constituting order (suom. Venäläisyydellä selittäminen kansainvälisille yleisöille: Jatkuva minuus, vieraannuttava toiseus ja perustava järjestys) tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella Aurora-rakennuksen AU100-salissa 17.12.2021 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Tiit Tammaru Tarton yliopistosta ja kustoksena dosentti Paul Fryer Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Tilaisuus on seurattavissa verkon välityksellä.