YUFEn vieraileva tutkija, Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Anna Kristiina Kokko haki uusia oivalluksia koulutuksen tutkimukseen yhteistyössä Bremenin yliopiston kanssa.
Eurooppalaisen YUFE-yliopistoallianssin (Young Universities for the Future of Europe) vierailevan tutkijan apuraha mahdollistaa kansainvälisen tutkijavaihdon ja tiivistää tutkimusyhteistyötä verkoston yliopistojen välillä.
Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian osaston tutkijatohtori Anna Kristiina Kokko on saanut YUFEn vierailevana tutkijana uusia näkökulmia tutkimukseensa yhteistyössä Bremenin yliopiston tutkijoiden kanssa vuoden 2026 aikana.
Kokko keskittyy post doc -tutkimuksessaan koulutuksen ja yhteiskunnan kytköksiin, erityisesti ennustamiseen koulutuksen viitekehyksessä.
– Olen kiinnostunut siitä, miten erilaiset indikaattorit, algoritmit, tilat ja politiikat toimivat poliittisina ennustamisen välineinä. Ne tekevät joistakin asioista ja historioista näkyviä ja toisista näkymättömiä sekä tuottavat tiettyjä tulevaisuuskuvia, joita kohti koulutusta aktiivisesti mutta usein huomaamattomasti ohjataan koulutuspolitiikassa ja koulutusinstituutioiden arjessa, Kokko kiteyttää.
Alkuvuoden yhteydenpidon jälkeen Kokon vierailu Bremenin yliopistossa syksyllä 2026 toi tutkijat yhteen konkreettisesti ja tuotti uusia oivalluksia tutkimukseen.
Yhteistyö Bremenin yliopiston apulaisprofessorin Thomas Grunaun kanssa on mahdollistanut ennustamisen ja koulujen arkeen liittyvän markkinaistumisen kysymysten yhdistämisen tutkimuksessa. Grunau tutkii koulutusta osana markkinaehtoisia ja kilpailullisia tekijöitä, joissa vertailtavuus ja resurssien kohdentaminen ovat keskeisiä.
– Vierailu oli erityisen onnistunut siinä, että meillä oli runsaasti aikaa yhteiselle suunnittelulle ja tekemiselle. Erilaiset tavat käydä läpi aineistoja tuottivat uusia näkökulmia myös laadullisten menetelmien opetukseen. Bremen ympäristönä tarjosi lisäksi runsaasti mahdollisuuksia taloudellistuvan ja markkinaistuvan koulutuksen tarkasteluun.
Koulutukseen kohdistuva hallinta paremmin näkyväksi
Koulutukseen on aina kohdistunut tulevaisuuden odotuksia, joten ennustamisen tutkimus koulutuksessa on tärkeää.
– Koulutuksessa tulisi esimerkiksi tunnistaa riskit ajoissa sekä tuottaa mitattavia tuloksia ja dataa päätöksentekoa varten. Samalla koulutuksen arki täyttyy erilaisista seurantajärjestelmistä sekä parempaa tulevaisuutta lupaavista tiloista ja teknologioista. Tutkimalla ennustamista ja ennustamisen historiaa voidaan kysyä, millaisia arvoja ja tavoitteita ennusteet välittävät, sekä ketkä hyötyvät tai jäävät sivuun koulutusinstituutioiden hallintaa ohjaavista ennustavista järjestelmistä, Kokko taustoittaa.
Ennustamisen tutkimus vaatii herkkyyttä arkisille ja usein itsestään selville näyttäville asioille. Numeroiden tai näennäisen neutraalien tai teknisten dokumenttien takaa voi nähdä politisoitumista, kun seurataan esimerkiksi erilaisten käsitteiden käyttöä ajallisesti.
Kokon ja Bremenin yliopiston tutkijoiden yhteistyön ansiosta hallinnan hienovaraisia muotoja pystytään tekemään entistä paremmin näkyväksi.
– Yhdistämällä markkinaistumisen ja ennustamisen käytänteiden tarkastelun ajallisiin ja paikallisiin näkökulmiin voimme yhdessä analysoida, mitä ennustaminen, kilpailu ja taloudelliset tavoitteet yhdessä tuottavat koulutuksen arkeen. Samalla tutkimus avaa mahdollisuuden tarkastella, miten erilaiset numeeriset mittarit ja tilat toimivat taloudellisina ja poliittisina instrumentteina, jotka muokkaavat päätöksentekoa usealla tasolla. Toivon, että tutkimusyhteistyömme auttaa näkemään koulukseen kohdistuvaa hallinnasta uusia piirteitä, Kokko sanoo.
