Lääketutkimuksen tohtoriohjelma

Lääketutkimuksen tohtoriohjelmassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot:

• Farmasian lisensiaatti (FaL)
• Farmasian tohtori (FaT)
• Filosofian lisensiaatti (FL)
• Filosofian tohtori (FT)
• Hammaslääketieteen tohtori (HLT)
• Lääketieteen tohtori (LT)

Tieteelliseen jatkokoulutukseen kelpoinen on henkilö

• joka on suorittanut ylemmän korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon,
• joka on suorittanut sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
• jolla yliopisto muutoin toteaa olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.  

Mikäli haet jatko-opinto-oikeutta muulla kuin perustutkintosi tutkimusalalla, voi tiedekunta määrätä sinulle täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Mahdolliset täydentävät opinnot määritetään opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä eikä niitä voi sisällyttää jatkotutkintoon.  

Lääketutkimuksen tohtoriohjelmaan hakevalla henkilöllä tulee olla:

• valmis tai tekeillä oleva lääketutkimuksen tohtoriohjelmaan soveltuva korkeakoulututkinto,
• käynnissä tai suunnitteilla oleva väitöskirjatyöksi soveltuva tutkimusprojekti, johon liittyen on soveltuvan pääohjaajan hyväksymä tutkimussuunnitelma sekä väitöskirjatyölle sovitut ohjaajat.

Lääketutkimuksen tohtoriohjelmaan voivat hakea henkilöt, jotka ovat suorittaneet farmaseuttisen, luonnontieteellisen tai muun soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavan tasoiset opinnot (lääketiede, hammaslääketiede; 300 op).

Terveystieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmiin jatko-opiskelijaksi hakevan, kelpoisuusehdot täyttävän hakijan valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen arvioidaan seuraavilla yhteisillä kriteereillä, joista valintaperusteet muodostuvat:

• tutkimussuunnitelman laatu: tutkimusaiheen innovatiivisuus, tutkimussuunnitelman realistisuus, selkeys ja toteutustapa sekä sen soveltuminen tutkimuksen suorituspaikan (laitos, yksikkö) tutkimusprofiiliin ja -strategiaan
• rahoitussuunnitelma
• tutkimusaiheen tieteellinen ja käytännöllinen relevanssi
• hakijan näytöt aikaisemmasta tutkimustyöstä, esim. työskentely tutkijana
• menestyminen maisteriopinnoissa tai niitä vastaavissa opinnoissa
• kansainvälinen orientaatio ja opintojen edellyttämä kielitaito.

Valintoja tehtäessä huomioidaan myös ohjauksen riittävyys ja asiantuntevuus. Hakijoiden valmiuksia, motivaatiota ja sitoutumista jatkokoulutukseen voidaan arvioida myös haastatteluin.

Lääketutkimuksen tohtoriohjelma arvioi hakijan tutkinnon soveltuvuuden ja opiskelijaksi valitulle voidaan määrätä täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.

• Biofarmasia: Paavo Honkakoski
• Farmaseuttinen kemia: Pekka Jarho
• Farmasian teknologia: Ossi Korhonen
• Farmakologia: Markus Forsberg
• Toksikologia: Jaana Rysä
• Sosiaalifarmasia: Kati Sepponen

1. Jatko-opiskelijaksi aikova selvittää jatko-opintomahdollisuuksia laitoksella tai yksikössä mahdollisen ohjaajan tai oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Lisätietoja voi kysyä myös tohtoriohjelman yhteyshenkilöltä.
2. Jatko-opiskelijaksi hakeva neuvottelee pääohjaajaksi lupautuvan henkilön kanssa tutkimustyön aiheesta, jatko-opinnoista ja niiden suorittamisesta, rahoituksesta sekä muista ohjaajista. Jatko-opiskelijaksi aikovan ja kaikkien ohjaajien tulee neuvotella ja sopia vastuista sekä sitoutumisesta tutkimustyön ohjaamiseen. 
3. Ohjaajia tulee olla vähintään kaksi. Kaikilla ohjaajilla tulee olla tohtorin tutkinto. Ainakin yhden ohjaajan tulee olla Itä-Suomen yliopiston professori tai dosentti tai vastaavan tieteellisen pätevyyden omaava henkilö. Pääohjaajan tulee olla vähintään dosentti. Ohjaajien suostumus tulee antaa kirjallisena tutkimussuunnitelmassa.
4. Jatko-opiskelijaksi aikova tekee väitöskirjatutkimuksen tutkimussuunnitelman, jonka pituus on kansilehti + neljä sivua (sis. lähdeluettelon). Kansilehdellä tulee olla ohjaajien allekirjoitukset. Katso tarkemmat ohjeet kohdasta ”Tutkimussuunnitelma”.  
5. Jatko-opiskelijaksi aikova hakee jatko-opinto-oikeutta Opintopolku.fi-palvelussa. HUOM! Keskeneräistä hakemusta ei voi tallentaa! Kaikkien pakollisten liitteiden on oltava valmiina, kun hakulomakkeen täyttö aloitetaan.

Hakemuksen liitteenä tulee olla seuraavat dokumentit:

• Tutkimussuunnitelma 
• Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistus ja opintosuoritusote. Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on jatko-opinto-oikeutta haettaessa kesken, tulee hakijan toimittaa kesken olevan tutkinnon opintosuoritusote sekä suunnitelma ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseksi.
• CV, joka sisältää mahdollisen julkaisuluettelon

Jatko-opinto-oikeuden käsittely

Jatko-opinto-oikeushakemus käsitellään tohtoriohjelmassa noin kuukauden kuluessa. Dekaani päättää jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä tohtoriohjelman esityksen perusteella. Opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä tiedekunta määrää mahdolliset täydentävät opinnot, vahvistaa tutkimustyön aiheen, nimeää tutkimustyön ohjaajat sekä hyväksyy tutkimussuunnitelman. Tiedekunta lähettää tiedon päätöksestä hakijalle, ohjaajille, opintopalveluihin sekä ao. tohtoriohjelmalle. Myös kielteisestä päätöksestä perusteluineen ilmoitetaan hakijalle, ohjaajalle ja tohtoriohjelmalle. Lisäksi hakijalle annetaan ohjeet muutoksenhakuun. 

Jatko-opinto-oikeushakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä ohjaajien kanssa ja ohjaajien tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjatutkimusta. Jos tutkimustyön aihe ja aineisto muuttuvat oleellisesti, on laadittava uusi suunnitelma. Jos muutokset ovat merkittäviä, ne on esitettävä tiedekunnalle hyväksyttäviksi. Tutkimussuunnitelma laaditaan yleensä suomen tai englannin kielellä.

Tutkimussuunnitelma voi sisältää esimerkiksi seuraavia tietoja:

1. Tutkimuksen nimi sekä tutkimustyön tekijän nimi ja osoitetiedot
2. Tutkimuksen tausta
   • Esitetään lyhyt tiivistelmä tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen (ml. teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat)
   • Kuvataan aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta.
   • Tuodaan esiin, mitä tutkittavasta asiasta ei vielä tiedetä ja selvitetään tutkimuksen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti.
3. Tutkimuksen tavoitteet
   • Esitetään tutkimuksen hypoteesit.
   • Rajataan tutkimuksen tavoitteet ja tuodaan ne selkeästi esille.
4. Aineisto ja menetelmät
   • Esitetään kuvaus käytettävistä tutkimusmenetelmistä ja aineistoista ja perustellaan valitut tutkimusmenetelmät.
   • Kuvataan aineiston hallintasuunnitelma (ml. aineiston käyttö myös tutkimuksen päätyttyä)
   • Tehdään työsuunnitelma ja suunnitelma tehtävistä osatöistä.
5. Aikataulu- ja rahoitussuunnitelma
   • Kuvataan tutkimuksen osatöiden ja eri vaiheiden aikataulu.
   • Esitetään tutkimuksen rahoitussuunnitelma ja rahoituslähteet.
6. Tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat
   • Tuodaan esiin tutkimuksen eettiset näkökohdat (mm. tarvitaanko eettisten toimikuntien lausuntoja tai lakisääteisiä lupia tutkimuksen tekemiseksi, mahdolliset luvat liitteeksi)
7. Julkaisusuunnitelma
   • Esitetään miten ja missä tutkimustulokset aiotaan julkaista ja/tai esittää.
8. Tutkimustulosten hyödyntäminen
   • Arvio tutkimustulosten hyödyntämisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
9. Kirjallisuusviitteet
   • Luetellaan tutkimussuunnitelmassa esiintyvät alan keskeiset kirjallisuusviitteet.
10. Tutkimushankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden nimet

Terveystieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmiin haettaessa tutkimussuunnitelma (1+4 sivua) koostuu kansilehdestä, jossa tulee olla ohjaajien allekirjoitukset, sekä itse tutkimussuunnitelmasta, jonka maksimipituus on neljä sivua. 

Rahoitussuunnitelma on hakemuksen pakollinen osa.  Se kirjataan tutkimussuunnitelmaan sekä hakemuslomakkeelle. Rahoitussuunnitelma tulee laatia yhdessä ohjaajien kanssa. Rahoitussuunnitelmassa tulee kuvata oman työn ja mahdollisten tutkimuskulujen rahoitus.

Jatko-opiskelijan on mahdollista saada rahoitusta opinnoilleen erilaisten säätiöiden ja rahastojen apurahoista,  yliopiston palkallisista tohtorinkoulutuspaikoista tai Suomen Akatemian, Tekesin tai muiden rahoittajien rahoittamista projekteista (nuoremman tutkijan paikat), yliopiston rahoituksesta sekä valtion opintotukijärjestelmän kautta.

Lisätietoa eri rahoitusmahdollisuuksista Kamusta.