Asiantuntijuutta tulevaisuuden lääketutkimuksen haasteisiin
Lääketutkimuksen tohtoriohjelma on monitieteinen ja laaja-alainen koulutusohjelma, joka kattaa kaikki lääketutkimuksen ja toksikologian erikoisalat. Ohjelman tavoitteena on kouluttaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä asiantuntijoita lääketutkimuksen, lääkevalvonnan, tuotekehityksen ja toksikologian tehtäviin niin julkiselle sektorille kuin elinkeinoelämäänkin.
Lääketutkimuksen tohtoriohjelma tarjoaa väitöskirjatutkijoille mahdollisuuden verkostoitua, kehittää kansainvälistä osaamistaan ja rakentaa vahvaa tieteellistä profiilia. Ohjelmasta valmistuvat tohtorit ovat kysyttyjä osaajia akateemisen maailman lisäksi esimerkiksi viranomaisorganisaatioissa ja lääketeollisuudessa.
85
VÄITÖSKIRJATUTKIJAA
10
TOHTORIA VUODESSA
Tohtoriohjelman tutkimus
Lääketutkimuksen tohtoriohjelmassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot:
- Farmasian tohtori (FaT)
- Filosofian tohtori (FT)
- Hammaslääketieteen tohtori (HLT)
- Lääketieteen tohtori (LT)
- Terveystieteiden tohtori (TtT)
Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan yliopistolain 558/2009 mukaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut
- Soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; tai
- Soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; tai
- Soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Jatko-opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla tiedekunta toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Jatkotutkinnon voi erityisestä syystä aloittaa jo ennen pohjatutkinnon valmistumista.
Mikäli jatko-opiskeluoikeutta haetaan muulla kuin perustutkinnon tutkimusalalla tai tiedot tieteellisen tutkimuksen tekemisestä ovat riittämättömät, voi tiedekunta määrätä täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.
Tutkintoihin soveltuvat perustutkinnot:
Lääketieteen tohtori
Suomessa suoritettu lääketieteen lisensiaatin tutkinto tai EU:ssa tai ETA-maassa suoritettu lääkärin tutkinto tai Valviran rinnastama muualla suoritettu lääkärin tutkinto
Hammaslääketieteen tohtori
Suomessa suoritettu hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto tai EU:ssa tai ETA-maassa suoritettu hammaslääkärin tutkinto tai Valviran rinnastama muualla suoritettu hammaslääkärin tutkinto
Filosofian tohtori
Soveltuva ylempi korkeakoulu- tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto, soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
Farmasian tohtori
Proviisorin tutkinto; tai muussa EU- tai ETA-valtiossa suoritettu vastaava tutkinto, jonka perusteella kyseisessä valtiossa on myönnetty unionin tunnustamissäännöksissä tarkoitettu muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, joka kyseisessä valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi proviisorin ammatin harjoittamiseen itsenäisesti; tai EU- tai ETA-alueen ulkopuolella suoritettu tutkinto, jonka EU- tai ETA-valtio on hyväksynyt ja myöntänyt sen perusteella proviisorin ammatinharjoittamisoikeuden tai oikeuden käyttää nimikettä kyseisessä valtiossa.
Terveystieteiden tohtori
Soveltuva ylempi korkeakoulu- tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto, soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
Lääketutkimuksen tohtoriohjelmaan hakevalla henkilöllä tulee olla valmis tai tekeillä oleva Lääketutkimuksen tohtoriohjelmaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä käynnissä tai suunnitteilla oleva väitöskirjatyöksi soveltuva tutkimusprojekti, johon liittyen on soveltuvien ohjaajien hyväksymä tutkimussuunnitelma.
Lääketutkimuksen tohtoriohjelmaan jatko-opiskelijaksi hakevan, kelpoisuusehdot täyttävän hakijan valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen arvioidaan seuraavilla yhteisillä kriteereillä, joista valintaperusteet muodostuvat:
- tutkimussuunnitelman laatu, selkeys ja toteuttamiskelpoisuus
- tutkimusaiheen tieteellinen ja käytännön merkitys sekä sen soveltuminen tutkimuksen suorituspaikan ja tohtoriohjelman tutkimusprofiiliin
- hakijan näytöt aikaisemmasta tutkimustyöstä, esim. työskentely tutkijana, tieteelliset julkaisut
- tutkimuksen rahoitus
- menestyminen maisteriopinnoissa tai niitä vastaavissa opinnoissa
- kansainvälinen orientaatio ja opintojen edellyttämä kielitaito
Valintoja tehtäessä huomioidaan myös ohjauksen riittävyys, asiantuntevuus ja sitoutuminen. Hakijalla tulee olla vähintään kaksi ohjaajaa, joista yksi on pääohjaaja ja joista vähintään yksi kuuluu yliopiston henkilökuntaan. Kaikilla ohjaajilla tulee olla tohtorin tutkinto. Pääohjaajan on oltava tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Jos pääohjaaja ei ole yliopiston henkilökuntaa, myös yliopiston henkilökuntaan kuuluvan ohjaajan tulee olla tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Hakijoiden valmiuksia, motivaatiota ja sitoutumista jatkokoulutukseen voidaan arvioida myös haastatteluin.
Hakemukseen tulee liittää:
- Ohjaajien allekirjoituksilla hyväksymä tutkimussuunnitelma
- Pääohjaajan allekirjoituksella hyväksymä rahoitussuunnitelma
- Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistus ja opintosuoritusote.
Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on jatko-opiskeluoikeutta haettaessa kesken, tulee hakijan toimittaa kesken olevan tutkinnon opintosuoritusote sekä suunnitelma ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseksi. - CV, joka sisältää mahdollisen julkaisuluettelon
- Pääohjaajan lausunto hakijan perustutkinnon antamista valmiuksista tohtorintutkinnon suorittamiseen ja mahdollisten täydentävien opintojen suorittamisen tarve (Word-mallilomake; HUOM! Tallenna lomake omalle koneelle ennen täyttämistä)
- Todiste riittävästä englanninkielentaidosta (koskee ulkomaalaisia hakijoita).
Vaihtoehdot, joilla hakija voi osoittaa riittävän kielitaitonsa on määritelty tarkemmin Opintopolun hakemuksella.
- Biofarmasia: Paavo Honkakoski
- Farmaseuttinen kemia: Seppo Auriola
- Farmasian teknologia: Riikka Laitinen
- Farmakologia: Markus Storvik
- Kliinen farmasia: Miia Tiihonen
- Sosiaalifarmasia: Kati Sepponen
- Toksikologia: Jaana Rysä
Tohtoriohjelman jatko-opiskeluoikeus ei sisällä apurahaa tai muuta rahoitusta.
- Hakija selvittää jatko-opiskelumahdollisuuksia laitoksella tai yksikössä mahdollisen ohjaajan tai opintosuunnan vastuuhenkilön kanssa. Lisätietoja voi kysyä myös tohtoriohjelman yhteyshenkilöltä.
- Hakija neuvottelee pääohjaajaksi lupautuvan henkilön kanssa tutkimustyön aiheesta, jatko-opinnoista ja niiden suorittamisesta, rahoituksesta sekä muista ohjaajista. Hakijan ja kaikkien ohjaajien tulee yhdessä neuvotella ja sopia vastuista sekä sitoutumisesta tutkimustyön ohjaamiseen.
- Hakijalla tulee olla vähintään kaksi ohjaajaa, joista yksi on pääohjaaja ja joista vähintään yksi kuuluu yliopiston henkilökuntaan. Kaikilla ohjaajilla tulee olla tohtorin tutkinto. Pääohjaajan on oltava tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Jos pääohjaaja ei ole yliopiston henkilökuntaa, myös yliopiston henkilökuntaan kuuluvan ohjaajan tulee olla tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Mikäli tutkimukselle nimetään useampi kuin kolme ohjaajaa, tulee ohjauksen tarve ja ohjaajien roolit perustella tutkimussuunnitelmassa.
Kaikkien ohjaajien suostumus tulee antaa kirjallisena tutkimussuunnitelmassa. - Hakija tekee väitöskirjatutkimuksen tutkimussuunnitelman, jonka pituus on kansilehti + neljä sivua (sis. lähdeluettelon). Katso tarkemmat ohjeet kohdasta ”Tutkimussuunnitelma”.
- Hakija tekee väitöskirjatutkimuksen rahoitussuunnitelman. Katso tarkemmat ohjeet kohdasta "Rahoitussuunnitelma".
- Jatko-opiskeluoikeutta haetaan Opintopolku-palvelussa. HUOM! Keskeneräistä hakemusta ei voi tallentaa! Kaikkien pakollisten liitteiden on oltava valmiina, kun hakulomakkeen täyttö aloitetaan.
Hakemukseen tulee liittää:
- Ohjaajien hyväksymä tutkimussuunnitelma
- Pääohjaajan hyväksymä rahoitussuunnitelma
- Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistus ja opintosuoritusote.
Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on jatko-opinto-oikeutta haettaessa kesken, tulee hakijan toimittaa kesken olevan tutkinnon opintosuoritusote sekä suunnitelma ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseksi. - CV, joka sisältää mahdollisen julkaisuluettelon
- Pääohjaajan lausunto hakijan perustutkinnon antamista valmiuksista tohtorintutkinnon suorittamiseen ja mahdollisten täydentävien opintojen suorittamisen tarve (Word-mallilomake; HUOM! Tallenna lomake omalle koneelle ennen täyttämistä)
- Todiste riittävästä englanninkielentaidosta (koskee ulkomaalaisia hakijoita).
Vaihtoehdot, joilla hakija voi osoittaa riittävän kielitaitonsa on määritelty tarkemmin Opintopolun hakemuksella.
Jatko-opiskeluoikeuden käsittely
Tiedekunta pyytää tarvittaessa jatko-opiskeluoikeushakemukseen täydennyksiä. Kaikki täydennyspyynnön mukaiset liitteet/tiedot on toimitettava viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun täydennyspyynnöt on annettu tiedoksi Opintopolussa. Puutteellisia hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Dekaani päättää jatko-opiskeluoikeuden myöntämisestä tohtoriohjelman esityksen perusteella noin kolmen kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä. Opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä tiedekunta määrää mahdolliset täydentävät opinnot, vahvistaa tutkimustyön aiheen, nimeää tutkimustyön ohjaajat sekä hyväksyy tutkimussuunnitelman. Tiedekunta lähettää tiedon päätöksestä hakijalle, ohjaajille, opintopalveluihin sekä ao. tohtoriohjelmalle. Opiskelupaikka otetaan vastaan Opintopolku-palvelussa seitsemän vuorokauden sisällä päätöksen lähettämisestä. Myös kielteisestä päätöksestä perusteluineen ilmoitetaan hakijalle, ohjaajalle ja tohtoriohjelmalle. Lisäksi hakijalle annetaan ohjeet muutoksenhakuun.
Jatko-opiskeluoikeushakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä ohjaajien kanssa, ja ohjaajien tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko väitöskirjatutkimusta. Tutkimussuunnitelma laaditaan yleensä englannin kielellä. Tutkimussuunnitelma koostuu kansilehdestä, jossa tulee olla ohjaajien allekirjoitukset, sekä itse tutkimussuunnitelmasta, jonka maksimipituus on neljä sivua sisältäen viiteluettelon.
Kansilehti: Sisältää hakijan tiedot, tutkimussuunnitelman otsikon sekä ohjaajien tiedot ja allekirjoitukset. Suosittelemme käyttämään sähköistä UEF Sign -allekirjoitusjärjestelmää.
Tutkimussuunnitelma: Tutkimussuunnitelman enimmäispituus on neljä sivua. Se voi sisältää esimerkiksi seuraavia tietoja:
- Tutkimuksen tausta
- Esitetään lyhyt tiivistelmä tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen (ml. teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat)
- Kuvataan aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta.
- Tuodaan esiin, mitä tutkittavasta asiasta ei vielä tiedetä ja selvitetään tutkimuksen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti.
- Tutkimuksen tavoitteet
- Esitetään tutkimuksen hypoteesit.
- Rajataan tutkimuksen tavoitteet ja tuodaan ne selkeästi esille.
- Aineisto ja menetelmät
- Esitetään kuvaus käytettävistä tutkimusmenetelmistä ja aineistoista ja perustellaan valitut tutkimusmenetelmät.
- Kuvataan aineiston hallintasuunnitelma (ml. aineiston käyttö myös tutkimuksen päätyttyä)
- Tehdään työsuunnitelma ja suunnitelma tehtävistä osatöistä.
- Aikataulusuunnitelma
- Kuvataan tutkimuksen osatöiden ja eri vaiheiden aikataulu.
- Tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat
- Tuodaan esiin tutkimuksen eettiset näkökohdat (mm. tarvitaanko eettisten toimikuntien lausuntoja tai lakisääteisiä lupia tutkimuksen tekemiseksi, mahdolliset luvat liitteeksi).
- Julkaisusuunnitelma
- Esitetään miten ja missä tutkimustulokset aiotaan julkaista ja/tai esittää.
- Tutkimustulosten hyödyntäminen
- Arvio tutkimustulosten hyödyntämisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
- Kirjallisuusviitteet
- Luetellaan tutkimussuunnitelmassa esiintyvät alan keskeiset kirjallisuusviitteet.
- Tutkimushankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden nimet.
Pääohjaajan allekirjoituksella hyväksymä rahoitussuunnitelma on hakemuksen pakollinen osa ja se toimitetaan erillisenä liitteenä Opintopolussa. Rahoitus tulee suunnitella yhdessä ohjaajien kanssa. Rahoitussuunnitelman tulee sisältää alustava budjetti koko suunnitellun projektin ajaksi. Budjetissa eritellään projektin menot, kuten oma palkka/apuraha, tutkimuskulut, ja mahdolliset muut kustannukset sekä jokaisen menoerän rahoituslähde.
Tutkimustyöhön on mahdollista saada rahoitusta opinnoilleen erilaisten säätiöiden ja rahastojen apurahoista, yliopiston palkallisista väitöskirjatutkijapaikoista tai tutkimusprojekteista.
Lisätietoa eri rahoitusmahdollisuuksista Kamusta.
Lääketutkimuksen tohtoriohjelmassa väitöskirjatutkijat työskentelevät korkeatasoisessa tutkimusympäristössä asiantuntevassa ohjauksessa, mikä tukee ammatillista kasvua ja tiedeyhteisöön kiinnittymistä.
Tohtoriohjelman keskeisiä tutkimusaloja ovat:
- lääkkeiden kuljetus, kohdentaminen ja dynamiikka
- lääkeaineen suunnittelu ja terapeuttiset kohteet
- hoidon vaikuttavuus sekä lääkepolitiikka ja -talous
- analytiikka
- lääkeaine- ja soveltava kemia
- metabolomiikka ja kemikaalien vaikutukset terveyteen
- uudet farmaseuttiset teknologiat
Tohtoriohjelmaan hakeminen
Jatko-opiskeluoikeus myönnetään hakemuksesta, jonka yhteydessä hakijan on ilmoitettava väitöskirjatyöhön sitoutuneet ohjaajat, tutkimussuunnitelma sekä suunnitelma väitöskirjatyön rahoituksesta.
Voit tutustua väitöskirjan vaatimuksiin tästä.
Hakuaika tohtoriohjelmaan
Tohtoriohjelmaan voi hakea 1.1.–31.5. ja 1.8.–30.11. välisenä aikana Opintopolku-palvelussa. Hakemuksia käsitellään myös hakuaikojen sisällä. Päätös jatko-opiskeluoikeudesta lähetetään noin kolmen kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä.
Hae tohtoriohjelmaan
Haku tapahtuu sähköisellä lomakkeella Opintopolku.fi-palvelussa.
Ajankohtaista
Terveystieteiden tiedekunnan väitöstiedotteet
Terveystieteiden tiedekunnan väitöstilaisuudet
Lisätietoja tohtoriohjelmasta
Ohjelman johtajana toimii Jarkko Rautio ja varajohtajana Anu Kauppinen. Tohtoriohjelmaa koordinoi Katja Savolainen.