Welfare, Health and Management (WELMA) -tohtoriohjelma on Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden sekä filosofisen tiedekunnan yhteinen monialainen ja monitieteinen tohtoriohjelma. Se linkittyy Itä-Suomen yliopiston strategiassa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tutkimusaloihin.
Tohtoriohjelman tavoitteena on tuottaa hyvinvoinnin ja sosiaali- ja terveydenhuollon tutkijoita ja asiantuntijoita sekä vahvistaa erityisalueidensa teoreettista, metodologista ja tieteenfilosofista perustaa.
Tohtoriohjelman tutkimus
Monitieteisen WELMA-tohtoriohjelman tutkimuksen erityispainotuksina ovat hyvinvoinnin, sosiaali- ja terveydenhuollon edellytysten sekä rakenteiden ja prosessien tutkimus, hyvinvoinnin murtumat sekä hoidon ja palveluiden vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Tutkimuksen painopisteisiin pääset tutustumaan tohtoriohjelmassa olevien laitosten tutkimussivustojen kautta.
Tohtoriohjelmaan hakeminen
- Filosofian tohtori (FT), logopedia; kaikki muut alla mainitut pääaineet
- Psykologian lisensiaatti ja tohtori (PsL, PsT)
- Pääaine: Psykologia
- Tutkinto edellyttää, että hakija on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineenaan psykologia tai sitä vastaavan tutkinnon, joka oikeuttaa psykologin ammatin harjoittamiseen.
- Pääaine: Psykologia
- Terveystieteiden lisensiaatti ja tohtori (TtL, TtT)
- Pääaineet: sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta, terveyshallintotiede ja terveystaloustiede
- Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti ja tohtori (YTL, YTT)
- Pääaineet: sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta, sosiaalihallintotiede, sosiaalipedagogiikka, sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka
Opiskelijavalinnan perusteena on ylempi korkeakoulututkinto, syventävät opinnot jossakin tohtoriohjelman pääaineessa tai muussa soveltuvassa oppiaineessa tai soveltuva ulkomainen tutkinto ja riittävä englannin kielen taito.
Valintakriteerit
- Tutkimussuunnitelman laatu: selkeys, innovatiivisuus, realistisuus, toteuttamistapa sekä eettisten kysymysten huomiointi.
- Tutkimusaiheen tieteellinen ja yhteiskunnallinen relevanssi ja liittyminen tohtoriohjelman profiiliin: Näytöt aikaisemmasta tutkimustyöstä ja aiemmissa opinnoissa osoitetut tutkijan valmiudet mm. opinnäytteiden arvosanat, julkaisut, työkokemus, hankittu rahoitus, kansainvälinen orientaatio ja opintojen edellyttämä kielitaito.
- Riittävät resurssit ohjaukseen: Tohtoriopiskelijalle on voitava nimetä kaksi ohjaajaa, joista vähintään toisen on tultava tohtoriohjelmasta. Myös ulkopuolisia ohjaajia voidaan käyttää.
Hakijan tulee neuvotella jatko-opinnoista ja väitöskirjan ohjauksesta tulevan ohjaajan kanssa hyvissä ajoin ennen opiskeluoikeuden hakemista. Hakijan tulee saada ohjaajalta ennen hakemuksen jättämistä suostumus ohjaajaksi ryhtymisestä. Tohtorikoulutettavalle nimetään kaksi ohjaajaa. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnasta jatko-opiskelupaikkaa hakevilla yhden ohjaajista tulee olla Itä-Suomen yliopiston professori tai dosentti tai vastaavan pätevyyden omaava henkilö, joka kuuluu yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan henkilökuntaan. Filosofisesta tiedekunnasta jatko-opiskelupaikkaa hakevilla yhden ohjaajista tulee olla Itä-Suomen yliopiston professori tai apulaisprofessori ja kuulua filosofisen tiedekunnan henkilökuntaan. Toisella ohjaajalla tulee olla tohtorin tutkinto.
Tarkemmat hakuohjeet, valintaperusteet ja luettelo hakemuksessa tarvittavista liitteistä löytyvät Opintopolusta.
Englannin kielen taito
Opinto-oikeushaun yhteydessä hakijan tulee todistaa riittävä taitonsa englannin kielessä. Riittävän englannin kielen osaamisen voi todistaa jatko-opinto-oikeushakemukseen liitettävällä tutkintotodistuksella, opintorekisteriotteella ja Diploma Supplementilla, jos hakijalla on:
- Pohjoismaissa tai muussa EU/EEA-maassa suoritettu kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät vieraan kielen opinnot on tehty englannin kielellä.
- Pohjoismaissa tai muussa EU/EEA-maassa suoritetut yliopistotasoiset englannin kielen oppiaineen opinnot (laajuudeltaan vähintään 20 op/ECTS);
- Pohjoismaissa tai muussa EU/EEA-maassa ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä hakijan englannin kielellä kirjoittama tutkielma (pro gradu -tutkielma)
- Pohjoismaissa tai muussa EU/EEA-maassa englannin kielellä suoritettu kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto.
- Australiassa, Kanadassa, Irlannissa, Uudessa Seelannissa, Iso-Britanniassa tai Yhdysvalloissa englannin kielellä suoritettu kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto.
- Pohjoismaissa, muussa EU/EEA-maassa tai Australiassa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Irlannissa, Uudessa Seelannissa tai Yhdysvalloissa suoritettu aiempi tohtorintutkinto;
- Englannin kielellä suoritettu toisen asteen koulutus ja loppukoe Pohjoismaissa, muussa EU/EEA-maassa, Australiassa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Irlannissa, Uudessa Seelannissa tai Yhdysvalloissa. (Esim. International Baccalaureate);
Riittävän englannin kielen osaamisen voi todistaa myös jollakin seuraavista kielitesteistä:
- TOEFL iBT (Internet-based; The Special Home Edition of TOEFL iBT): kokonaispisteet 100, kirjoitus 22
- TOEFL BPT (paper-based): kokonaispisteet 600, kirjoitus 4.0
- IELTS (Academic) on paper, on computer or online: kokonaispisteet 6.5, kirjoitus 5.5
- PTE Academic (Pearson Test of English), väh. 59 pistettä
- C1 Advanced (CAE), pass levels A, B or C / C2 Proficiency (CPE), pass levels A, B, C or level C1 Certificate
- Yleiset kielitutkinnot (YKI), ylin taso 5 tai 6
Lisätietoja kielitesteistä saa niitä järjestävistä organisaatioista.
Hakijan itse, ohjaajan, englannin kielen opettajan tms. henkilön kirjoittama lausunto ei riitä todisteeksi hakijan riittävästä englannin kielen taidosta.
Täydentävät opinnot:
Täydentäviä opintoja voidaan edellyttää hakijalta, jonka pohjakoulutus on muulta kuin haettavan jatko-opinto-oikeuden pääaineen alalta tai tutkimussuunnitelman toteutuksen kannalta se on muutoin tarkoituksenmukaista. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan opiskelijaksi valitulta voidaan edellyttää täydentäviä opintoja uudessa pääaineessaan enintään 30 op ja Filosofisen tiedekunnan opiskelijaksi valitulta 60 op. Täydentävät opinnot määrätään opiskelijavalintakirjeessä ja määritellään tarkemmin henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan. Ne suoritetaan tutkintoon johtavien varsinaisten opintojen lisäksi eikä niitä voi sisällyttää tohtorin tutkintoon.
Sinun tulee liittää osaksi jatko-opinto-oikeushakemusta tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelma kannattaa laatia huolellisesti, koska erityisesti sen avulla arvioidaan hakijan edellytykset suorittaa tieteellinen jatkotutkinto. Tutkimussuunnitelma on hakijan itsenäinen työ, mutta voit saada siihen neuvoja ohjaajaksi suostuneelta professorilta.
Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjatyötä. Jos tutkimustyösi aihe ja aineisto muuttuvat oleellisesti, niin tällöin sinun tulisi laatia uusi suunnitelma. Jos muutokset ovat merkittäviä, ne myös esitetään tiedekunnalle hyväksyttäväksi. Tutkimussuunnitelma tehdään yleensä suomen- tai englanninkielellä. Odotamme tutkimussuunnitelman olevan selkeästi jäsennelty kokonaisuus, jossa on mukana myös kirjallisuusviitteet / lähdeluettelo.
Tutkimussuunnitelman malleja
Malli 1: Tutkimussuunnitelman viitteellinen sisältö
- tutkimuksen tausta, teoreettinen perustelu ja aikaisempi tutkimus
- tutkimuksen tavoitteet, tutkimustehtävät ja tutkimuskysymykset
- tutkimusmenetelmät ja -aineistot sekä aineistojen käsittely
- Työsuunnitelma ja osatehtävien suunnitelmat. Erityisesti artikkeliväitöskirjoissa on tärkeää kuvata, millaisissa osissa tutkimustehdään ja raportoidaan.
- aikataulu ja rahoitussuunnitelma
- julkaisusuunnitelma
- arvio tutkimustulosten hyödyntämismahdollisuuksista sekä yhteiskunnallisesta merkityksestä
Tutkimussuunnitelman ohjeellinen pituus on noin 10 sivua.
Malli 2: Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulun opas 2013
1. Tutkimuksen nimi sekä tutkimustyön tekijän nimi ja osoitetiedot
2. Tutkimuksen tausta
- Esitetään lyhyt tiivistelmä tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen (ml. teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat)
- Kuvataan aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta.
- Tuodaan esiin, mitä tutkittavasta asiasta ei vielä tiedetä ja selvitetään tutkimuksen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti.
3. Tutkimuksen tavoitteet
- Esitetään tutkimuksen hypoteesit
- Rajataan tutkimuksen tavoitteet ja tuodaan ne selkeästi esille.
4. Aineisto ja menetelmät
- Esitetään kuvaus käytettävistä tutkimusmenetelmistä ja aineistoista ja perustellaan valitut tutkimusmenetelmät.
- Kuvataan aineiston käsittely ja käyttösuunnitelma (myös tutkimuksen päätyttyä)
- Tehdään työsuunnitelma ja suunnitelma tehtävistä osatöistä.
5. Aikataulu- ja rahoitussuunnitelma
- Kuvataan tutkimuksen osatöiden ja eri vaiheiden aikataulu
- Esitetään tutkimuksen rahoitussuunnitelma ja rahoituslähteet.
6. Tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat
- Tuodaan esiin tutkimuksen eettiset näkökohdat (mm. tarvitaanko eettisten toimikuntien lausuntoja tai lakisääteisiä lupia tutkimuksen tekemiseksi, mahdolliset luvat liitteeksi)
7. Julkaisusuunnitelma
- Esitetään miten ja missä tutkimustulokset aiotaan julkaista ja/tai esittää.
8. Tutkimustulosten hyödyntäminen
- Arvio tutkimustulosten hyödyntämisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä
9. Kirjallisuusviitteet
- Luetellaan tutkimussuunnitelmassa esiintyvät alan keskeiset kirjallisuusviitteet.
10. Tutkimushankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden nimet.
Jatko-opinto-oikeus ei sisällä rahoitusta. Rahoitusmahdollisuuksista on hyvä keskustella ohjaajan kanssa jo siinä vaiheessa, kun suunnittelee tohtorikoulutusta. Rahoitusmahdollisuuksia ovat muun muassa apurahat, tohtoriohjelmien palkalliset tohtorikoulutuspaikat, palkalliset projektitutkijan tehtävät tai opintojen ja muun palkkatyön yhdistäminen.
Lue lisää tohtorikoulutuksen rahoitusmahdollisuuksista opiskelijoiden Kamu-verkkopalvelusta.
Filosofinen tiedekunta
- Psykologia: professori Kirsi Honkalampi
- Psykologia: yliopistonlehtori Matti Kuittinen
- Logopedia: professori Marja Laasonen
Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta
- Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos: professori Johanna Lammintakanen
- Sosiaalihallintotiede: professori Sanna Laulainen
- Terveyshallintotiede: professori Johanna Lammintakanen
- Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta: professori Ulla-Mari Kinnunen
- Terveystaloustiede: professori Ismo Linnosmaa
- Yhteiskuntatieteiden laitos: laitoksen johtaja, professori Timo Toikko
- Sosiaalipedagogiikka: professori Arto Salonen
- Sosiaalityö: professori Riitta Vornanen
- Sosiaalipsykologia: professori Eerika Finell
- Sosiologia: ma. professori Anna-Maija Castrén
- Sosiologia, yhteiskuntapolitiikka: professori Ilpo Helén
- Yhteiskuntapolitiikka: professori Eeva Jokinen
Tohtoriohjelman johtoryhmä
- Tohtoriohjelman johtaja: professori Johanna Lammintakanen (varajäsen: professori Sanna Laulainen)
- Tohtoriohjelman varajohtaja: professori Riitta Vornanen (varajäsen: professori Arto Salonen)
- Professori Ismo Linnosmaa (varajäsen: professori Ulla-Mari Kinnunen)
- Yliopistonlehtori Marja Alastalo (varajäsen: professori Eerika Finell)
- Professori Kirsi Honkalampi (varajäsen: professori Marianna Virtanen)
- Professori Marja Laasonen (varajäsen: yliopistonlehtori Anna-Leena Martikainen)
- Opiskelijajäsen: nuorempi tutkija Anna-Kaisa Vartiainen (varajäsen nuorempi tutkija Marika Kontturi)
- Sihteeri: amanuenssi Sanna Turunen, tohtoriohjelman koordinaattori
Hakuaika tohtoriohjelmaan
WELMA tohtoriohjelmaan voi hakea kaksi kertaa vuodessa. Hakuajat päättyvät huhtikuun lopussa ja lokakuun lopussa.
Mikä on Opintopolku?
Suomalaiset yliopistot ylläpitävät omien koulutustensa tietoja Opintopolku.fi-portaalissa. Opintopolussa voit selailla eri aloja ja tutkintoja, hakea koulutuksiin ja tutustua valintaperusteisiin. Portaalia ylläpitää Opetushallitus.
Opinnäyte ja opinnot
Opinnot WELMA-tohtoriohjelmassa
WELMA-tohtoriohjelmassa tutkintoon sisältyy lisensiaatin ja/tai väitöskirjatutkimus sekä 50 op tutkimustyötä ja ammattipätevyyttä tukevia opintoja. Opinnot jakaantuvat yleisiin valmiustaito-opintoihin 10-15 op sekä tieteen ja tutkimusalan opintoihin 35-40 op. Tieteenalakohtaista jatkokoulutusta on myös mahdollista hyödyntää erikoistumisopinnoissa.
Tiedot tutkintoon vaadittavista opinnoista ja opetustarjonnasta löydät Peppi-järjestelmän opinto-oppaasta.
Selailu ei edellytä käyttäjätunnuksia.
Tieteen ja tutkimusalan opinnot (35-40 op)
- Opintojaksojen pakollisuus eri pääaineiden opiskelijoille käy ilmi Pepin opinto-oppaasta. Mikäli pakollisuutta ei ole mainittu, niin tällöin opintojakso on vapaavalintainen.
- Kaikki tohtoriohjelman jatko-opiskelijat suorittavat Pääainekohtaisen tutkimusryhmäseminaarin (5-10 op), Tutkimuksen tieteellinen esittäminen -opintojakson ja vähintään 10 op tutkimusmenetelmäopintoja.
Henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma (HJOPS)
- Henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma (HJOPS) tulee toimittaa Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan 3 kuukauden kuluessa jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä.
- Opintoihin voi sisällyttää tohtoriohjelmien järjestämiä jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareja, kursseja ja muita opintojaksoja sekä UEF tohtorikoulun tarjoamaa opetusta siten, kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Tutkijakoulujen ja valtakunnallisten verkostojen opintoja voi käyttää niiltä osin kuin niihin osallistumista ei ole rajoitettu.
- Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin voidaan hyväksilukea muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja, mikäli ne ovat osa hyväksyttyä jatko-opintosuunnitelmaa. Opintojaksoja voi korvata, mikäli suoritettu opintojakso vastaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään tohtoriohjelman opintojaksoa. Lisensiaatintutkimus ja väitöskirjatutkimus eivät kuulu hyväksilukemisen piiriin.
- Mikäli tohtorin tutkintoa suorittava opiskelija on aiemmin suorittanut lisensiaatin tutkinnon opiskelemallaan tieteenalalla tai lähitieteessä taikka tohtorin tutkinnon lähitieteessä, häneltä ei pääsääntöisesti vaadita tutkimustyötä ja ammattipätevyyttä tukevia opintoja. Jos opiskelijan pohjakoulutus on muulta kuin pääaineen alalta, häneltä voidaan edellyttää täydentäviä opintoja. Täydentävät opinnot antavat valmiudet tutkintoon johtavien opintojen suorittamiseen eivätkä ne näin ollen sisälly tutkintoon ja ne määritellään yksilöllisesti kullekin opiskelijaksi tämän suorittamien tutkintojen ja opintojen pohjalta. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan opiskelijaksi valitulta voidaan edellyttää täydentäviä opintoja uudessa pääaineessaan enintään 30 op ja Filosofisen tiedekunnan opiskelijaksi valitulta 60 op. Jatko-opintosuunnitelma laaditaan yhdessä keskustelemalla ohjaajien kanssa.
Valmiustaito-opinnot (10-15 op)
- Yleiset valmiustaito-opinnot (10-15 op) koostuvat yliopiston tohtorikoulun järjestämistä opintojaksoista, orientaatio-opintojaksosta, tutkimusetiikan kursseista ja WELMA -tohtoriohjelman seminaarista. Orientaatio-opintojakso ja WELMA -tohtoriohjelman seminaari on tarkoitus suorittaa opintojen alkuvaiheessa.
- Yliopistomme tohtorikoulu järjestää yleisiä valmiustaito-opintoja kaikille yliopistomme jatko-opiskelijoille. Valmiustaito-opinnoissa jatko-opiskelija perehtyy tieteen teoriaan ja filosofiaan sekä tutkimuksensa eettisiin kysymyksiin ja oppii hyvän tieteellisen käytännön saa valmiudet tutkimuksen suunnitteluun ja suorittamiseen, ml. ongelmanasettelun, menetelmät, resurssien ja aikataulun suunnittelun ja rahoituksen järjestämisen hankkii hyvät viestintätaidot: tieteellisen ja yleistajuisen kirjallisen ja suullisen viestinnän ja tieteen popularisoinnin oppii johtamis- ja ryhmätyötaitoja saa valmiudet koulutustehtäviin ja muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin.
- Jatko-opiskelijat voivat sisällyttää valmiustaito-opintoihinsa Opinto- ja opetuspalveluiden tarjoamia yliopistopedagogisia opintoja. Näille opintojaksoille ilmoittaudutaan Opinto- ja opetuspalveluiden HRM-järjestelmän koulutuskalenterin kautta (edellyttää UEF-käyttäjätunnuksia ja kirjautumista).
Jatkotutkinnon opinnäytetyöllä jatko-opiskelija osoittaa, että hän on perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteenteoriaan. Lisäksi opinnäytteen tulee osoittaa tekijänsä taitoa soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä omalla tutkimusalalla sekä taitoa tuottaa itsenäisesti uutta tietoa.
Väitöskirjaksi tai lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä:
1. Yksittäinen tutkimus (monografia): Monografia on jatko-opiskelijan omasta tutkimuksestaan laatima teos. Se on julkaisuna yhtenäinen ja itsenäinen ja siinä tulee kuvata tutkimuksessa käytetyt aineistot, menetelmät ja tulokset kokonaisuudessaan.
2. Artikkelimuotoinen tutkimus:
Artikkeliväitöskirjan vaatimukset löytyvät Kamusta:
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan vaatimukset
Filosofisen tiedekunnan vaatimukset
Tarkastus-, arviointi- ja julkaisuprosessit on kuvattu tiedekunnittain yllämainituilla Kamun sivuilla.
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
- Amanuenssi Sanna Turunen (WELMA-tohtoriohjelman koordinaattori)
- Koulutuspäällikkö Annikki Honkanen
Filosofinen tiedekunta
- Jatkokoulutusamanuenssi Kaisu Kortelainen
Olemme koonneet väitöskirjatutkijan tietopankin Kamu-verkkopalveluun, josta löydät kattavasti tietoa tohtorikoulutuksen eri vaiheisiin:
- Tohtorikoulutuksen aloittaminen
- Tohtorikoulutukseen liittyvät opinnot
- Kansainvälistyminen tohtorikoulutuksessa
- Ohjaus ja tuki tohtorikoulutuksessa
- Väitöstutkimuksen tueksi
- Tohtorikoulutuksen rahoitus
- Väitöskirjatutkijan hyvinvointi ja vapaa-aika
- Väittelylupa ja väitöskirjan tarkastaminen
- Väitöskirjan julkaiseminen
- Väitöstilaisuus ja karonkka
- Tohtoritutkinnon valmistuminen
- Lisensiaatintutkinto
- Tohtorin ura ja alumnitoiminta