Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa, että koliiniyhdiste fosfatidyylikoliinin saanti ravinnosta oli yhteydessä pienempään riskiin sairastua dementiaan. Lisäksi fosfatidyylikoliinin havaittiin olevan yhteydessä parempaan suoriutumiseen tiedonkäsittelytoimintoja mittaavissa testeissä. Fosfatidyylikoliinia saatiin eniten kananmunasta ja lihasta. Havainnot julkaistiin arvostetussa American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä.
Koliini on elimistölle välttämätön ravintoaine, joka esiintyy ruoassa useimmiten erilaisina yhdisteinä. Koliinia tarvitaan muun muassa hermoston välittäjäaineen, asetyylikoliinin, valmistamiseen. Aiemmissa tutkimuksissa koliinin saannin on havaittu olevan yhteydessä tiedonkäsittelykykyyn. Riittävällä koliinin saannilla saattaa siis olla merkitystä tiedonkäsittelykyvyn heikentymisen ja Alzheimerin taudin ehkäisyssä. Koliinia käytetäänkin nykyisin varhaisen Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitetussa ravintovalmisteessa.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa dementiaan sairastumisen riski oli eniten fosfatidyylikoliinia ruoasta saaneilla miehillä reilun neljänneksen (28 %) pienempi sitä vähiten saaneisiin miehiin verrattuna. Eniten fosfatidyylikoliinia ruokavaliosta saaneet miehet myös pärjäsivät muistia ja kielellistä sujuvuutta mittaavissa testeissä paremmin kuin sitä vähiten saaneet. Nämä havainnot ovat merkittäviä, sillä dementiaan johtanut muistisairaus on yli 50 miljoonalla ihmisellä maailmassa, ja määrä nousee väestön ikääntyessä. Alzheimerin tauti on yleisin dementian aiheuttaja, ja sille ei toistaiseksi ole olemassa parantavaa hoitoa. Tuoreella tutkimustuloksella saattaa siten olla merkitystä dementian ehkäisyssä. Onnistunut dementian ehkäisy on monen tekijän summa, jossa pienetkin yksittäiset tekijät voivat vaikuttaa suotuisasti kokonaisriskiin ja siten ehkäistä tai viivyttää sairastumista.
– Kyse on kuitenkin vasta yhdestä havainnoivasta tutkimuksesta, joten johtopäätösten suhteen kannattaa olla varovainen ennen riittäviä lisätutkimuksia, väitöskirjatutkija Maija Ylilauri muistuttaa.
Julkaistun tutkimuksen aineistona oli Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus (SVVT, englanniksi Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study, KIHD). Noin 2500 42–60-vuotiaan itäsuomalaisen miehen ruoankäyttö, elintavat ja terveydentila selvitettiin tutkimuksen alussa, vuosina 1984–1989. Nämä tiedot yhdistettiin tutkittavien miesten sairaus-, kuolinsyy- ja lääkekorvaustietoihin tutkimuksen keskimäärin 22 vuoden seuranta-ajan jälkeen. Lisäksi neljä vuotta alkumittausten jälkeen noin 500 tutkittavaa suoritti muistia ja tiedonkäsittelykykyä mittaavat testit. Tutkimuksen seurannan aikana 337 miestä sairastui dementiaan.
Analyyseissä otettiin kattavasti huomioon muita elintapa- ja ravitsemustekijöitä, jotka olisivat voineet selittää havaittuja yhteyksiä. Myös Alzheimerin taudille altistava APOE4-geenityyppi huomioitiin, eikä sillä havaittu merkittävää vaikutusta saatuihin tuloksiin. Fosfatidyylikoliinin keskeisimmät saantilähteet ruokavaliossa olivat kananmuna (39 %) ja liha (37 %).
Lisätietoja:
Maija Ylilauri, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopio, p. 044 544 9762, maija.ylilauri@uef.fi
Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti (vastaava tutkija), Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopio, p. 02944 54542 jyrki.virtanen@uef.fi
Tutkimusartikkeli:
Associations of dietary choline intake with risk of incident dementia and with cognitive performance: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study
Maija P.T. Ylilauri, Sari Voutilainen, Eija Lönnroos, Heli E.K. Virtanen, Tomi-Pekka Tuomainen, Jukka T. Salonen, Jyrki K. Virtanen
American Journal of Clinical Nutrition, julkaistu verkossa 30.7.2019, https://doi.org/10.1093/ajcn/nqz148
