Kliinisen lääketieteen yksikössä on opetusta ja tutkimusta kaikkiaan 23 oppiaineessa, joka kattavat laajalti kliinisen lääketieteen erikoisalat.
Oppiaineet
Koulutus
Perusopetus: Akuuttilääketieteen oppiaine vastaa akuuttilääketieteen perusopetuksesta ja erikoislääkärikoulutuksesta Itä-Suomen Yliopistossa. Oppiaine on nuorin mutta myös nopeimmin kehittyvä erikoisala Suomessa. Perusopetus järjestetään tiiviissä yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan laajan päivystysyksikön sekä ensihoitokeskuksen kanssa.
Akuuttilääketieteen perusopetuksessa painopisteenä on päivystyksen ja sen rajapintojen toimintaperiaatteet, päivystyksen järjestäminen ja johtaminen sekä päivystyspotilaan systemaattinen tutkiminen. Akuuttilääketieteen opintojakson sisältö rakennetaan ja sisällytetään lääketieteen koulutusohjelmaan myöhemmin.
Erikoislääkärikoulutus: Akuuttilääketieteen erikoislääkärikoulutuksen tavoitteena on kouluttaa päivystysyksiköiden moniosaajia, jotka monipuolisesti kykenevät tutkimaan ja hoitamaan päivystyksellisiä potilaita ja keskittymään päivystysyksiköiden päivittäiseen johtamiseen ja kehittämiseen. Akuuttilääkärit sijoittuvat laajuudeltaan erilaisiin päivystyspisteisiin. Akuuttilääkäri toimii moniammatillisessa tiimissä ja yhdessä muiden päivystysyksiköissä toimivien erikoisalojen ja ensihoidon kanssa.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Jouni Kurola.
Tutkimus
Akuuttilääketieteen ja ensihoitolääketieteen tutkimusta tehdään LT Tero Martikaisen tutkimusryhmässä erityisesti akuuttien rytmihäiriöiden tunnistamista kuluttajakäyttöön soveltuvilla seurantalaitteilla sekä prof. Jouni Kurolan tutkimusryhmässä koskien ensihoitolääketieteen eri osa-alueita. Tutkimusryhmissä tähdätään tutkimusta niin väitöskirjoihin kuin perusopintojen opinnäytetöihin.
Henkilöstö
Koulutus
Anestesiologian ja tehohoidon oppiaine vastaa anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon perusopetuksesta ja alan erikoislääkärikoulutuksesta. Anestesiologian ja tehohoidon oppiaine järjestää opetuksen kiinteässä yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) Anestesiologian ja tehohoidon osaamiskeskuksen sekä Ensihoidon osaamiskeskuksen kanssa. Perusopetuksen pakollisten ja valinnaisten kurssien lisäksi amanuenssuurikuukausien suorittaminen KYSin Anestesiologian ja tehohoidon osaamiskeskuksessa on mahdollista.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Matti Reinikainen.
Tutkimus
Opetuksen lisäksi anestesiologian ja tehohoidon oppiaineessa tehdään aktiivisesti tutkimusta anestesiologiassa, tehohoitolääketieteessä, ensihoidossa ja kivunhoidossa. Oppiaine ohjaa niin syventävien opintojen ja pro gradua suorittavien kuin tohtorin tutkintoon tähtäävien opiskelijoiden opinnäytetöitä. Syventäviä opintoja tekemään otetaan opiskelijoita pääsääntöisesti kahdesti vuodessa, kunkin lukukauden alussa.
Henkilöstö
Koulutus
Perusopetus
Lääketieteen perusopintojaksolla on tavoitteena tarjota avoterveydenhuollon käytäntöjä palveleva opintokokonaisuus sekä perusteet ihotautien, sukupuolitautien ja ihoallergologian diagnostiikalle ja hoidolle. Tärkeänä tavoitteena pidetään oman tieteenalan kehittämistä, laadukasta tieteellistä jatkokoulutusta, tieteellisen tutkimuksen edistämistä sekä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.
Erikoislääkärikoulutus
Ihotautien ja allergologian erikoislääkärikoulutusta sekä jatko- ja täydennyskoulutusta annetaan yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan ihotautien klinikan sekä erityisvastuualueen keskussairaaloiden ihotautiyksiköiden kanssa.
Tutkimus
Henkilöstö
Koulutus
Oppiaine vastaa lääketieteen opiskelijoiden keuhkosairauksien peruskoulutuksesta (4 op.) sekä keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkärikoulutuksesta. Koulutus tapahtuu Kuopion yliopistollisen sairaalan keuhkosairauksien klinikassa. Oppiaineella on Itä-Suomen yliopistossa kaksi opetusvirkaa: keuhkosairauksien professori ja kliininen opettaja.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Heikki Koskela.
Tutkimus
Professori Heikki Koskelan johtamassa ryhmässä tutkitaan pitkittyneen yskän mekanismeja, riskitekijöitä ja ennustetta. Dosentti Minna Purokiven johtamassa ryhmässä tutkitaan fibrotisoivia keuhkosairauksia terveysrekistereiden avulla. Lisäksi on kerätty prospektiivinen aineisto keuhkojen koepaloista. Näiden tutkimuslinjojen lisäksi tutkitaan keuhkoahtaumatautia, osallistutaan allergologisiin tutkimuksiin sekä keuhkosyöpää käsitteleviin tutkimuksiin.
Henkilöstö
Koulutus
Perusopetus
Pääosa opetuksesta tapahtuu Kuopion yliopistollisen sairaalan tiloissa, mm. kirurgian ja fysiatrian poliklinikan opetusdemonstraatiohuoneissa. Opinnot toteutetaan ryhmäopetuksina, seminaari- ja luento-opetuksina. Opiskelija tutustuu eri kirurgian erikoisaloihin (gastroenterologinen kirurgia, ortopedia, traumatologia ja käsikirurgia, plastiikkakirurgia, urologia, verisuonikirurgia, sydän- ja thoraxkirurgia, lastenkirurgia) sekä fysiatriaan. Kirurgian kurssin aikana kaikki opiskelijat pääsevät tutustumaan kirurgin / ortopedin työhön leikkaussalissa.
Erikoislääkärikoulutus
Oppiaineessa annetaan perusopetuksen lisäksi erikoislääkärikoulutuksen eriytyvän vaiheen koulutusta ortopediassa ja traumatologiassa, gastroenterologisessa kirurgiassa, urologiassa, plastiikkakirurgiassa, lastenkirurgiassa, verisuonikirurgiassa, sydän- ja thorax-kirurgiassa, yleiskirurgiassa sekä kirurgian alojen runkokoulutuksessa.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Heikki Kröger.
Tutkimus
Henkilöstö
Koulutus
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen oppiaine vastaa opetus- ja tutkimustyöstä, joka sisältää elimistön toimintojen ja niiden häiriöiden tutkimista fysiologisten mittausten ja toiminnallisten kuvantamistutkimusten avulla. Alaan liittyy läheisesti lääketieteellisen teknologian kehittäminen, validointi ja kliininen soveltaminen. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen menetelmiä käytetään hyväksi erityisesti sairauksien diagnostiikassa, toiminnanhäiriöiden asteen arvioimisessa, hoitojen suunnittelussa sekä taudinkulun ja hoitovasteen seurannassa.
Lääketieteen perusopetus, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkärikoulutus sekä tieteellinen tutkimustyö tapahtuvat läheisessä yhteistyössä KYS-kuvantamiskeskuksen kanssa.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Tomi Laitinen.
Henkilöstö
Kliinisen kemian oppiaine (clinical chemistry/laboratory medicine) on yksi laboratoriolääketieteen erikoisaloista, joka tutkii kemiallisin, biokemiallisin, fysikaalis-kemiallisin ja osin molekyylibiologisin menetelmin aineiden pitoisuuksia ja aktiivisuuksia sekä solujen ja geenien muutoksia ihmisen solunesteissä, soluissa ja eritteissä (veri, virtsa, selkäydinneste, nivelneste ym.). Aineiden, solujen ja geenien muutosten perusteella voidaan arvioida elimistön tilaa ja tautiriskiä sekä diagnostisoida potilaan sairauksia ja seurata niiden kulkua ja hoitovastetta. Valtaosa kemiallisista tutkimuksista tehdään veren plasmasta ja seerumista. Hematologiset ja verensiirtotoimintaan liittyvät laboratoriotutkimukset kohdistuvat taas veren ja luuytimen soluihin.
Koulutus
Kliinisen kemian oppiaineen toiminta tapahtuu yhteistyössä Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (ISLAB) kanssa. Kliinisen kemian oppiaine vastaa alan yliopistollisesta perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta ja edistää laboratoriolääketieteen tutkimusta yhteistyössä muiden oppiaineiden, tutkimusyksiköiden ja terveydenhoidon tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa.
Peruskoulutusta annetaan lääketieteen, hammaslääketieteen ja biotieteiden opiskelijoille. Kliinisen kemian oppiaine vastaa kliinisen kemian erikoislääkärin ja sairaalakemistin tutkintoihin johtavasta koulutuksesta. Oppiaineessa on myös mahdollista suorittaa tohtorin tutkinto (LT tai FT).
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Tuija Männistö.
Tutkimus
Kliinisen kemian tieteellinen tutkimustyö Itä-Suomen yliopistossa käsittää laboratoriotutkimusten ja analyysimenetelmien kehittämistä ja testaamista kliiniseen diagnostiikkaan ja sitä tehdään yhteistyössä kliinisten oppiaineiden tutkijoiden kanssa. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti endokriinisten sairauksien ja riskiraskauksien biomerkkiaineet.
Henkilöstö
Koulutus
Perusopetus
Kliinisen mikrobiologian oppiaine järjestää kliinisen mikrobiologian, immunologian ja infektiosairauksien perusopetusta lääketieteen, hammaslääketieteen ja biolääketieteen opiskelijoille.
Erikoislääkärikoulutus
Kliinisen mikrobiologian oppiaine vastaa myös kliinisen mikrobiologian erikoislääkärikoulutuksesta. Erikoislääkärikoulutus toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (ISLAB) mikrobiologian laboratorion kanssa.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Tuure Kinnunen.
Tutkimus
Kliinisen mikrobiologian oppiaineen tutkimustoiminta keskittyy ihmisen immuunijärjestelmän häiriöiden tutkimukseen. Immunologian lisäksi opinnäytetöitä on tarjolla kliinisen mikrobiologian alalta.
Henkilöstö
Kliinisen neurofysiologian (KNF) oppiaine toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) tiloissa, osana KYSin Kuvantamiskeskukseen kuuluvan Kliinisen neurofysiologian osaston kanssa. Opetukseen osallistuvat yliopiston henkilökunnan lisäksi kaikki sairaalassa työskentelevät kliinisen neurofysiologian erikoislääkärit.
Koulutus
Kliinisessä neurofysiologiassa annetaan lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan sisältyvää perusopetusta toisena, neljäntenä ja viidentenä opintovuonna. Opetus on nivottu osaksi fysiologian, neurologian ja neurokirurgian opetusta. Toisena opintovuonna on kaksi harjoitustyötä (NET-kurssi), 4. opintovuonna luennot Neurologian opintojaksoon nivoutuneena, ja 5. opintovuonna ryhmäopetukset Neurokirurgian jaksoon sisällytettynä. Kliinisen neurofysiologian yksikössä annetaan tällä hetkellä kaikki Itä-Suomen Kliinisen neurofysiologian erikoislääkärikoulutuksesta. Keskussairaaloilla on halutessaan mahdollisuus antaa erikoislääkärikoulutukseen hyväksyttävää KNF-opetusta yhden vuoden verran.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Esa Mervaala.
Tutkimus
Kliinisen neurofysiologian yksiköllä on useita eri kliinisiin aiheisiin liittyviä tutkimusprojekteja. Tällaisia ovat mm. akuutin EEG-tutkimuksen käyttö ensihoidossa, sekä laaja uniapnean diagnostiikkaa tarkentava kokonaisuus. Yksikkö on läheisessä yhteistyössä useiden kampuksella ja KYSissä toimivien ryhmien kanssa (esim. neurologia, neurokirurgia, anestesiologia, tehohoito, radiologia). KYSin Kliinisen neurofysiologian osasto on osa KYSin Epilepsiakeskusta, joka on vaikeahoitoisen epilepsian diagnostiikkaan ja esim. sen kirurgiseen hoitoon erikoistunut valtakunnallinen referenssikeskus.
Henkilöstö
Patologian eli tautiopin oppiaine vastaa patologian perusopetuksesta lääketieteen opiskelijoille Itä-Suomen yliopistossa sekä patologian erikoislääkärikoulutuksesta Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) erityisvastuualueella.
Koulutus
Oppiaine antaa patologian ja oikeuslääketieteen alan peruskoulutusta lääketieteen opiskelijoille ja muiden alojen (esim. hammaslääketiede, biotieteet ja farmasia) opiskelijoille. Patologian erikoislääkärikoulutus tapahtuu yhteistyössä KYS:n kuvantamiskeskuksen kliinisen patologian yksikön kanssa.
Oppiaineen vastuuhenkilö on dosentti Tuomas Rauramaa.
Tutkimus
Oppiaineessa on useita kliinispatologisia tutkimusprojekteja, joissa työskentelee perushenkilökunnan lisäksi eri alan tutkijoita ja avustavaa henkilökuntaa. Tutkimustoiminnassa keskitytään sairauksien syiden (etiologian), mekanismien (patogeneesin) sekä histopatologisten ja molekyylipatologisten ennustetekijöiden (prognostiset tekijät) selvittämiseen. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä yliopiston eri oppiaineiden ja yliopistollisen sairaalan klinikoiden kanssa.
Henkilöstö
Oppiaineen tilat sijaitsevat Kuopion kampuksen Canthia-rakennuksen viidennessä kerroksessa. Henkilökuntaan kuuluvat kaksi patologian professoria, kliininen opettaja, tutkijatohtori, nuorempi tutkija, taloussihteeri, opetuskoordinaattori, laboratoriomestari, kaksi laboranttia, sairaalageneetikko sekä useita tutkijoita ja väitöskirjatyöntekijöitä. Lisäksi Tampereen yliopiston oikeuslääketieteen professori antaa opetusta oikeuslääketieteen oppiaineessa.
Koulutus
Kliinisen radiologian oppiaine vastaa radiologian perusopetuksesta lääketieteen opiskelijoille Itä-Suomen yliopistossa ja erikoislääkärikoulutuksesta Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) erityisvastuualueella.
Perusopetus
Pääosa opetuksesta tapahtuu KYSin tiloissa. Opetukseen kuuluu luentoja, pienryhmäopetuksia ja seminaareja. Jakson alussa opiskelija perehdytetään digitaaliarkiston (PACS) käyttöön. Ryhmäopetuksissa käydään pienryhmissä monipuolisesti lävitse kliinisen työn kannalta keskeisintä kuvantulkintaa esimerkkipotilaiden valossa. Radiologian yksikön opetustilat työasemineen, opetuskuvakansiot ja verkkopohjainen opetuskuvasto mallilausuntoineen ovat oppilaiden käytettävissä koko kurssin ajan. Jakson lopussa järjestetään kuvakertausseminaari.
Perinteinen röntgenkuvan tulkinta ja säteilysuojelun perusteet ovat kurssin keskeistä sisältöä. Tavoitteena on tarjota valmistuvalle lääkärille perusterveydenhuollon työsuhteissa tarvittavat kuvantulkintataidot, erityisesti päivystystilanteisiin. Röntgenkuvan rinnalla käydään läpi perusteita ja indikaatioita myös muista kuvantamismodaliteeteista, kuten magneettikuvauksesta, tietokonetomografiasta, ultraäänestä sekä kuvantaohjatuista toimenpiteistä.
Päivystysradiologiasta järjestetään valinnainen kurssi, jossa on mahdollisuus seurata päivystävän radiologin käytännön työtä KYSin ensiapuröntgenissä ja osallistua radiologisiin aamupalavereihin yhdessä kliinikkolääkäreiden kanssa.
Erikoislääkärikoulutus
Kliinisen radiologian erikoislääkärikoulutus on nykyisin kuusivuotinen. Erikoistumiseen kuuluu 9 kk työskentelyä perusterveydenhuollon yksikössä, 3 kk reunakoulutusta jollakin radiologiaa sivuavalla erikoisalalla ja 5 vuotta työskentelyä radiologialla. Puolet koulutuksesta suoritetaan yliopistosairaalan ulkopuolella ja loput yliopistosairaalassa. Opiskelun tueksi erikoistuva lääkäri saa lokikirjan, josta pystyy modaliteettikohtaisesti seuraamaan edistymistään seniorinsa kanssa. Koulutuksesta 6 kk voidaan suorittaa tekemällä radiologian alan tutkimustyötä.
Radiologian erikoislääkärikoulutuksen jälkeen on mahdollista suorittaa kaksivuotinen lisäkoulutusohjelma, jonka aikana syvennetään osaamista jollakin elinkohtaisella erityissektorilla. Itä-Suomen yliopistossa on mahdollisuus kouluttautua neuroradiologiaan, toimenpideradiologiaan, tuki- ja liikuntaelinradiologiaan, lastenradiologiaan, rintaradiologiaan ja molekulääriseen- ja fuusiokuvantamiseen.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Juhana Hakumäki.
Tutkimus
KYSin radiologialla vallitsee tutkimusmyönteinen ja innostunut ilmapiiri. Tutkimuksen painopistealueita ovat neuroradiologia ja kardiovaskulaarikuvantaminen sekä toimenpideradiologia. Tutkimuksesta antavat lisätietoa oppiaineen professorit sekä eri tutkimusryhmien jäsenet.
Tutkimusryhmät
- Cancer Imaging Study Group
- Embodetect Study Group
- EPI-MRI Study Group
- Interventional Radiology Study Group
- Sydänkirurgisen kuvantamisen tutkimusryhmä
Henkilöstö
Koulutus
Tavoitteena on tarjota tieteelliseen tutkimukseen perustuva avoterveydenhuollon käytäntöjä palveleva opintokokonaisuus. Kurssilla perehdytään erityisesti potilaiden kliiniseen tutkimiseen ja ohjataan käden taitoihin. Pyrimme luomaan hyvän oppimishengen vuorovaikutuksessa opettajien ja opiskelijoiden kesken. Kehitämme jatkuvasti opintokokonaisuutta opiskelijapalautteet huomioiden ja käytämme myös uusia opetusmenetelmiä. Lisäksi tarjoamme laadukasta kansainvälistä opetusta.
Ydinosaamisalueiden luennot pidetään samansisältöisinä kahdesti vuodessa, elo-syyskuussa ja tammikuussa. Pienryhmäopetukset toteutetaan neljän viikon jaksoina KYSin korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa koko lukuvuoden ajan. Pienryhmäopetuksessa opiskelijat tutkivat potilaita poliklinikalla, terveyskeskuksessa ja osastolla. Opetukseen kuuluu myös seminaareja ja tutustumista klinikan eri yksiköiden toimintaan. Tärkeimmät sisällöt ovat korva-, nenä- ja kurkkutautioppi, foniatria sekä suu- ja leukasairaudet.
Oppiaine osallistuu yhdessä Kuopion yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan kanssa erikoislääkärikoulutukseen sekä jatko- ja täydennyskoulutukseen. Tärkeänä tavoitteena on oman tieteenalan kehittäminen, laadukas tieteellinen jatkokoulutus sekä tieteellisen tutkimuksen edistäminen.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Sanna Toppila Salmi.
Henkilöstö
Koulutus
Oppiaine antaa lastenpsykiatrian peruskoulutusta lääketieteen opiskelijoille. Opetusta annetaan Alavan sairaalassa, Kuopion yliopistollisen sairaalan Lastenpsykiatrian palvelulinjan toimipisteissä. Lastenpsykiatrian erikoistumiskoulutus järjestetään yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan ja erillisten sopimusten mukaan muiden alueen keskussairaaloiden kanssa. Lastenpsykiatrian erikoislääkärikoulutuksen kesto määräytyy osaamistavoitteiden täyttymisen mukaan ja on tavallisimmin noin kuusi vuotta. Oppiaine järjestää myös lapsipsykoterapiakoulutusta yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian klinikan kanssa, toteuttaa alueellista koulutusta sekä järjestää alan opetusta yhteistyössä avoimen yliopiston kanssa.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Ilona Luoma.
Tutkimus
Tutkimustyö kohdistuu pitkittäistutkimuksiin ja kliiniseen tutkimukseen.
Henkilöstö
Vakituiseen henkilökuntaan kuuluvat professori ja kliininen opettaja (Alavan sairaala, rak. B2, 2. krs) sekä opetuskoordinaattori (KYS, rak. 5, 8. krs).
Koulutus
Perusopetus
Lastentautien oppiaine lääkäreiden peruskoulutuksessa (laajuus 14 op) antaa sekä lastentautien että lastenneurologian opetusta. Opintojakson tavoitteena on opettaa tuleville lääkäreille perustiedot lasten terveyden ja sairauksien hoidosta painottaen avoterveydenhuollossa tarvittavia tietoja ja taitoja. Perusopetusta antavat yliopiston opettajien lisäksi monet KYSin Lastenklinikan erikoislääkärit ja muu henkilökunta.
Erikoislääkärikoulutus
Erikoislääkärikoulutusta annetaan sekä lastentaudeissa (6-vuotinen koulutusohjelma) että lastenneurologiassa (5-vuotinen koulutusohjelma). Kummallakin erikoislääkärikoulutusohjelmalla on omat vastuuhenkilönsä, ja koulutuksen käytännön palvelut suoritetaan KYSissä, muissa keskussairaaloissa ja terveyskeskuksissa.
Lastentautien oppiaineen opettajien ja opetuskoordinaattorin työtilat sijaitsevat KYSin rakennus 6:ssa (5. kerros). Lastentaudeilla on lisäksi käytössään tiloja tutkimustyötä varten Kliinisen tutkimuskeskuksen yhteydessä Canthia-rakennuksessa.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Jarmo Jääskeläinen.
Tutkimusryhmät
Henkilöstö
Koulutus
Perusopetus
Oppiaine vastaa Itä-Suomen yliopistossa naistentautien ja synnytysopin perus- ja jatkokoulutuksesta sekä alan tieteellisestä jatkokoulutuksesta. Koulutus tapahtuu yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan Synnytys- ja naistentautien osaamiskeskuksen sekä hajautuspaikkakuntien Joensuun ja Jyväskylän kanssa. Perusopetusta annetaan tuleville lääkäreille 8 viikon jaksoissa viidentenä opintovuotena ja opintojakson suuruus on 13 op. Opiskelija voi myös tehdä peruskurssin jälkeen valinnaisia opintojaksoja (1,5 op), joiden aiheina ovat perinatologia, gynekologinen onkologia sekä gynekologinen endokrinologia ja lapsettomuushoidot.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Leea Keski-Nisula.
Tutkimus
Naistentaudit ja synnytykset osallistuu aktiivisesti oppiaineensa alueellisen ja valtakunnallisen täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Oppiaineen aihepiiriin liittyvä tutkimus- ja julkaisutoiminta on monipuolista vaihdellen perustutkimuksesta rekisteritutkimuksiin. Tutkimuksen painopistealueita ovat synnytysrekisteritutkimukset, osteoporoosin epidemiologia, molekyyligeneettinen tutkimus ja munasarjasyövän kokeellinen geenihoito.
Naistentaudeilla ja synnytyksillä toimii ja opetukseen osallistuu kaksi professoria, kaksi kliinistä opettajaa sekä opetuskoordinaattori.
Tutkimusryhmät
Henkilökunta
Koulutus
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Ville Leinonen.
Tutkimusryhmät
- Intracranial Aneurysm Group
- Mikrokirurgiakeskus KYS
- NPH and Early AD Group
- Pain Neuromodulation Group
Henkilöstö
Koulutus
Perusopetus
Neurologian oppiaine vastaa Itä-Suomen yliopiston neurologian perusopetuksesta. Oppiaine järjestää myös vaihto-opiskelijoille suunnattua englanninkielistä opetusta. Opetus järjestetään kiinteässä yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) kanssa. Pakollisen opetuksen lisäksi järjestämme suosittua valinnaista Akuutti neurologia -kurssia KYSissä ja Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Syventäviä opintoja neurologialla voi aloittaa jo prekliinisessä vaiheessa.
Erikoislääkärikoulutus
Perusopetuksen lisäksi neurologian oppiaine vastaa neurologian erikoislääkärikoulutuksesta KYSin erityisvastuualueella yhdessä KYS Neurokeskuksen ja yliopiston kanssa jatkokoulutussopimuksen kanssa tehneiden keskussairaaloiden kanssa. Jokaiselle erikoislääkärikoulutukseen hyväksytylle suunnitellaan yksilöllinen koulutusohjelma koulutuspaikkojen ja sisällön osalta. Tarkempaa tietoa oppiainekohtaisesta erikoislääkärikoulutuksesta löytyy erikoislääkärikoulutus-sivulta ja lukuvuosittaisesta klinikkameeting-ohjelmasta.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Reetta Kälviäinen.
Tutkimus
Neurologian laajan kansainvälisen tutkimustoiminnan kohteita ovat Alzheimerin tauti, sen epidemiologia ja riskitekijät, neurodegeneratiivisten sairauksien biomarkkerit, molekulaarinen ja funktionaalinen genetiikka, epilepsia sekä aivoverenkiertohäiriöt. Neurologia osallistuu aktiivisesti yliopiston Neurotieteet (NSciRC) -tutkimusyhteisöön, jossa tehdään maailmanluokan tutkimusta, jonka tavoitteena on ymmärtää tautikohtaisia ja toisaalta sairauksille yhteisiä molekyylitason mekanismeja aivoja rappeuttavissa sairauksissa ja epilepsiassa.
Neurologialta on valmistunut yli 110 väitöskirjaa, ja projekteissamme työskentelee noin 20 väitöskirjantekijää. Vuosittain julkaisemme kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä keskimäärin 90 julkaisua.
Tutkimusryhmät
- ALSOVA-hanke - Alzheimerin taudin seurantatutkimus
- Biomarkers for Neurodegenerative Disorders
- Aivotutkimusyksikkö - Kliininen aivotutkimus
- Cerebrovascular Disorders and Stroke Recovery
- Clinical Alzheimer Research Program
- Clinical Epilepsy Research
- FinFTD - Finnish FTD Research Network
- Frontotemporal Lobar Degeneration and Early Onset Dementia
- Molecular Genetics of Alzheimer's Disease and Other Neurodegenerative Diseases
- MS-taudin tutkimusryhmä
- UEF - Nordic-UK Brain Network (UEF-NBN)
Henkilöstö
Koulutus
Oikeuspsykiatrian oppiaine sijaitsee Niuvanniemen sairaalassa. Oppiaineen tehtävänä on huolehtia oikeuspsykiatrian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimuksesta.
Perusopetus
Oppiaine antaa lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan sisältyvää perusopetusta lääketieteen opiskelijoille. Opetuksen teoriapohja perustuu tieteelliseen tutkimustietoon ja kliiniseen kokemukseen. Opetusmuotoina ovat luennot ja ryhmäopetukset.
Erikoislääkärikoulutus
Oikeuspsykiatrian erikoislääkärikoulutusta annetaan yhteistyössä Niuvanniemen sairaalan kanssa. Koulutuksen jälkeen erikoistuvalla tulee olla perustiedot ja valmiudet yleisessä rikosoikeudellisessa, hallinnollisessa sekä siviilioikeudellisessa oikeuspsykiatriassa. Tarkempaa tietoa oppiainekohtaisesta erikoislääkärikoulutuksesta löytyy lääketieteen laitoksen Erikoislääkärikoulutus-sivulta ja sen vasemmasta sivupalkista.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Jari Tiihonen.
Tutkimus
Tärkeimpiä teemoja ovat mielenterveyden häiriöiden ja väkivaltakäyttäytymisen etiologian ja neurobiologian tutkimus sekä hoitokäytäntöjen ja hoidon vaikuttavuuden tutkiminen käyttäen kansallisia tietokantoja ja tekemällä satunnaistettuja kontrolloituja interventiotutkimuksia.
Tutkimusryhmät
- Niuvanniemen sairaalassa tehtävä tutkimus
- Randomized Controlled Trials in Substance Dependence and Antisocial Behavior
- Rikos-DNA
- Real-world Effectiveness of Pharmacological Treatment
- Skitsofrenian neurobiologia
Henkilöstö
Koulutus
Perusopetus
Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian oppiaine antaa lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan sisältyvää perusopetusta kaikilla kliinisillä vuosikursseilla nuorten ja aikuisten mielenterveyden häiriöiden psykopatologiasta, etiologiasta, patogeneesistä sekä hoidosta. Opetuksen teoriapohja perustuu tieteelliseen tutkimustietoon ja kliiniseen kokemukseen. Opetusmuotoina ovat luennot, ryhmäopetukset ja seminaarit.
Erikoislääkärikoulutus
Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärikoulutuksiin kuuluu sekä teoreettista koulutusta että kliinistä työtä. Koulutus toteutetaan yhteistyössä KYS:in ja alueen muiden psykiatrian ja nuorisopsykiatrian yksiköiden kanssa.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Minna Valkonen-Korhonen.
Tutkimus
Psykiatria
Tutkimusstrategian mukaan panostamme masennuksen poikkitieteelliseen tutkimukseen yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisten erikoisalojen kanssa.
Nuorisopsykiatria
Nuorisopsykiatrian poikkitieteellinen tutkimus keskittyy nuoren psyykkisen kasvun ja sen riskitekijöiden tutkimukseen; erityisalueina alkoholin vaikutukset ja systeemisen profiilin muutokset.
- Satunnaistettu kliininen masennuspotilaiden D-vitamiinilisä-seurantatutkimus (DepFuD)
- Nuorisopsykiatria - Nuorten hyvinvointitutkimus ja REAL-SMART-tutkimukset
Henkilöstö
Koulutus
Perusopetus
Silmatautien oppiaine antaa silmätautien peruskoulutusta (silmätautioppi 6 op) tuleville lääkäreille neljän viikon jaksoissa neljäntenä tai viidentenä opintovuotena. Opetus tapahtuu yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan silmätautien klinikan kanssa. Opiskelijat voivat suorittaa myös valinnaisen silmätautien opintojakson (1.5 op) ja tehdä silmätautien syventävät opinnot (20-30 op). Oppiaine tarjoaa mahdollisuuden kansainväliseen silmätautien opintojaksoon (6 op) ja vastaa silmätautien erikoislääkärikoulutuksesta sekä silmätautien jatkotutkinnoista.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Kai Kaarniranta.
Tutkimus
Tutkimuksen painopistealueena on silmän ikääntyminen ja krooniset näkövammaisuutta aiheuttavat silmäsairaudet (silmänpohjan ikärappeuma, glaukooma ja diabeettinen retinopatia).
Henkilökuntaan kuuluu professori, kolme kliinistä opettajaa ja opetuskoordinaattori.
Tutkimusryhmät
Henkilöstö
Koulutus
Perusopetus
Opetus toteutetaan Kuopion yliopistollisen sairaalan tiloissa pienryhmäopetuksina, luentoina ja seminaariopetuksena ja näiden lisäksi opintoihin kuuluu simulaatioharjoituksia Itä-Suomen yliopiston Taitostudialla. Opiskelija tutustuu kaikkiin sisätautien erikoisaloihin (endokrinologia, gastroenterologia, hematologia, infektiosairaudet, kardiologia, nefrologia, reumatologia).
Opetus sisätaudeissa alkaa LT3-vuosikurssilla, jolloin alkaa Potilaan tutkiminen –kurssi (yhdessä kirurgian, fysiatrian, neurologian, yleislääketieteen ja geriatrian oppiaineiden kanssa). Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija kliinisen potilastyön perusteisiin ja sairaalaorganisaation toimintaan. Kurssilla opetetaan potilaan tutkimisen perusasiat (mm. potilaan haastattelu ja kliininen tutkiminen) ja sairauskertomusten laadinta. Tämän jälkeen opinnot jatkuvat sisätautien kurssilla LT3 vuoden kevääseen saakka. Sisätautien kurssiin kuuluvat luennot, pienryhmäopetukset, seminaarit, potilaiden omatoiminen tutkiminen, päivystyksen seuraaminen ja sisätautien eriytyvien alojen toiminnan seuraaminen.
LT6-vuosikurssilla opiskelijat osallistuvat sisätautien täydentävään opetukseen. Opetuksen tavoitteena on terävöittää opiskelijoiden osaamista keskeisten kansansairauksien diagnostiikasta ja hoidosta. Osa opetuksesta on hajautettu Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan keskussairaaloihin. Edellä mainittujen keskussairaaloiden hajautettuun opetukseen ilmoittautuneet opiskelijat suorittavat sisätautien täydentävän opetuksen 2 viikon jaksossa. Toinen puoli vuosikurssista suorittaa täydentävän opetuksen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Opetukseen kuuluu polikliinisiä ryhmäopetuksia, ratkaisukeskeisiä opetuksia, teemapäiviä, seminaareja ja simulaatio-opetuksia keskeisistä sisätautialojen aiheista. Sisätautien täydentävän opetuksen päätteeksi opiskelijat tenttivät sisätautien lopputentin.
Sisätautien syventäviin opintoihin voi ilmoittautua pääsääntöisesti LT3-vuosikurssin aikana, mutta myös LT1-LT2 kursseilta voidaan hyväksyä syventävien opintojen tekijöitä tapauskohtaisesti.
Sisätautialojen erikoislääkärikoulutus
Sisätautialojen erikoislääkärikoulutus toteutetaan yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa. Erikoistumisen kesto on vähintään 5 mutta useimmiten noin 6 vuotta. Tavoitteena on kouluttaa sisätautialoille (sisätaudit, kardiologia, endokrinologia, gastroenterologia, infektiosairaudet, hematologia, nefrologia, reumatologia) laaja-alaisia sisätautien osaajia jotka oman eriytyvän alansa ohelle hallitsevat päivystykselliset akuuttisisämedisiiniset sairaudet. Sisätautiopin professori vastaa kardiologiaa lukuun ottamatta kaikkien sisätautialojen runkokoulutuksesta, ja yleissisätautien osalta eriytyvän vaiheen koulutuksesta. Muiden eriytyvien alojen eriytyvästä koulutuksesta vastaa kunkin eriytyvän alan vastuuhenkilö. Tarkempaa tietoa oppiainekohtaisesta erikoislääkärikoulutuksesta löytyy Itä-Suomen yliopiston erikoislääkärikoulutus-sivulta.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Johanna Kuusisto.
Tutkimus
Sisätautialoilla toimii useita tutkimusryhmiä, jotka tutkivat mm. diabeteksen, ateroskleroottisen valtimotaudin, sydänlihassairauksien ja hematologisten sairauksien genetiikkaa, metaboliaa ja biomarkkereita. Sisätautien tutkimusryhmillä on laajat kansainväliset tutkimusverkostot, ja julkaisutoiminta on erittäin aktiivista. Sisätautialojen tutkijoista useat sijoittuvat hyvin kansainvälisisissä vertailuissa, mm. highly cited researcher -listauksissa.
Henkilöstö
Syöpätautien oppiaine toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan tiloissa kiinteässä toiminnallisessa yhteydessä yliopistosairaalan syöpätautien klinikan ja sen alayksiköiden kanssa. Opetukseen osallistuvat yliopiston henkilökunnan lisäksi sairaalan erikoislääkärit.
Koulutus
Perusopetus
Syöpätaudeissa annetaan opetusta pääosin lääketieteen kandidaateille viimeisenä opintovuonna, jolloin syöpätautien kurssin laajuus on 3 opintopistettä. Lisäksi opetusta annetaan integroidusti muilla vuosikursseilla sekä muille opintosuunnille.
Erikoislääkärikoulutus
Syöpätautien oppiaineessa tapahtuu myös pääosa Itä-Suomen syöpätautien erikoislääkäreiden opetuksesta.
Oppiaineen vastuuhenkilö on professori Outi Kuittinen.
Tutkimus
Syöpätautien oppiaineella on erityisesti kliinisiin onkologisiin hoitoihin liittyviä tutkimusprojekteja ja oppiaine osallistuu useiden kampuksella toimivien syöpäsairauksia tutkivien ryhmien toimintaan. Kliinisissä tutkimuksissa keskitytään valtakunnallisiin ja kansainvälisiin satunnaistettuihin, laajoihin hoitotutkimuksiin sekä rajoitetummin lääkkeiden tai menetelmien varhaisempiin kehittelytutkimuksiin.
Tutkimusryhmät
- Itä-Suomen yliopiston syöpäkeskus (CCEF)
- Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden lymfoomatutkimus
- Pään ja kaulan alueen syöpien sädehoidon vasteen ja haittavaikutusten ennakointi (TIARA)
- Syövän hoidon vaikuttavuus
- Sädehoidon tehostaminen magneettikenttien avulla (TARZAN)
- Sädehoidon kohdealueiden automatisointi ja kansallinen yhtenäistäminen (FAST)