Alueiden ja kuntien epätasaisen kehityksen seurauksena yli kaksi kolmasosaa Manner-Suomen kunnista menettää väestöään ja väestönkasvu keskittyy muutamille kaupunkiseuduille. Eriytyvän kehityksen hallinta edellyttää uudenlaista lähestymistapaa, älykästä sopeutumista, jossa tunnistetaan alueiden ja kuntien kehittämisen ja uusiutumisen mahdollisuudet.
Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia toteuttaa Mitä on älykäs sopeutuminen Suomessa? -tutkimushankkeen vuosina 2021–2022 yhdessä Norrum Oy:n ja kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa. Tutkimus luo tilannekuvan Suomen väestöltään vähenevien ja ikääntyvien alueiden ja kuntien muutoksen hallinnasta ja uusista mahdollisuuksista. Hankkeen rahoittaa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS).
Väestön vähenemisen taustalla on moniulotteisia talouteen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Ne kietoutuvat yhteen ja voivat johtaa supistuvan kehityksen kierteeseen. Tällaisia kehityskulkuja ovat muun muassa maatalouden ja perinteisen teollisuuden työpaikkojen väheneminen sekä heikkoon saavutettavuuteen, harvaan asutukseen ja raja-alueeseen liittyvät sijaintihaitat. Myös alueiden talouden epätasapainoinen kehitys ja globalisaatio vaikuttavat väestön vähenemiseen.
Tutkimuksen lähtökohtana on, että väestöltään vähenevät ja ikääntyvät alueet ja kunnat löytävät uusia ratkaisuja työllisyyden, yritystoiminnan, palveluiden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Älykkäässä sopeutumisessa vahvistetaan hallintarakenteita ja paikallisia yhteisöjä, ylläpidetään hyvinvointia resurssien vähentyessä ja luovutaan tavoittelemasta väestön kasvua. Sekä kansallinen että Euroopan unionin kehittämispolitiikka tarjoavat jo toimenpiteitä, joihin voidaan soveltaa tutkimustietoon, ennakoivaan otteeseen ja uusiutumiseen perustuvaa älykkään sopeutumisen näkökulmaa.
– Ennakointia ja uusiutumista korostavan älykkään sopeutumisen ajattelun juurruttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja päätöksentekoon on mahdollista. Esimerkkinä tästä on kestävän ja vähähiilisen kehityksen tavoittelu, joka läpäisee jo kaikki politiikka-alueet ja hallinnon tasot, muistuttaa Spatian tutkimusjohtaja Petri Kahila.
Älykkään sopeutumisen soveltamista tarkastellaan paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, koska alueellisesti tasapainoisen lähestymistavan kehittäminen edellyttää yksituumaisuutta sopeutumisen edellytyksistä ja nykytilanteen tulkinnoista kaikilla päätöksenteon tasoilla.
Alueiden ja kuntien erilaistuminen sekä älykkään sopeutumisen tarve eivät kosketa pelkästään Suomea, vaan koko Eurooppaa. Tutkimuksessa tehdään kansainvälinen tarkastelu alueellista erilaistumista, oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista syrjäytymistä koskevista politiikoista Hollannissa, Ruotsissa ja Skotlannissa.
Lisätietoja:
Petri Kahila, tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, petri.kahila@uef.fi, puh. 050 411 8445
