Alue- ja kun­ta­tut­ki­mus­kes­kus Spatia

Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian uusimpien tutkimus- ja selvityshankkeiden keskeisinä teemoina ovat maaseudun talous, julkisten rahavirtojen kohdentuminen alueittain, saaristoalueiden kehittäminen, pienten kuntien asema, kuntien elinvoima ja älykäs sopeutuminen, alueiden välinen yhteistyö, julkisen hallinnon palvelurakenteiden uudistukset, digitalisaatio maaseudun palvelujen kehittämisessä, monipaikkaisuus, ennakointi ja työllisyys.

Selvitys saaristo- ja ve­sis­tö­aluei­den sisäisestä tur­val­li­suu­des­ta

Saaristo- ja vesialueet muodostavat pelastustoimelle haastavan toimintaympäristön sekä poikkeusoloihin varautumisessa ja kriisinkestävyyden vahvistamisessa. Hankkeessa selvitetään saaristo- ja vesistöalueiden sisäistä turvallisuutta. Tarkastelu kohdistuu Manner-Suomen saaristoalueisiin, joista on rajattu pois yli 15 000 asukkaan keskustaajamat.

Selvitys koostuu seuraavista kokonaisuuksista:

1. Sopimuspalokuntien, erityisesti VPK:n, rooli ja merkitys saaristossa
2. Saariston pelastuskaluston kartoitus
3. Varavirtalähteiden hyödyntäminen varmistusaikojen pidentämiseksi
4. Kyläradioverkkojen hyödyntäminen kansalaisten ja viranomaisten välisessä viestinnässä
5. Yhteistyö, työnjako ja kehittämistarpeet saaristo- ja vesistöalueiden häiriötilanteissa

Hankkeen kesto: 9/2025–4/2026
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö, Saaristoasiain neuvottelukunta
Henkilöt: Simo, Rautiainen, Timo Hirvonen, Petri Kahila, Mari Kattilakoski, Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen
Hankkeen toteuttaja: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA

Lue lisää Spatian toteuttamista saaristoalueiden kehittämis- ja arviointihankkeista

ELO - Hy­vin­voin­tia­luei­den päätöksenteon ja toiminnan merkitys maaseudun elinvoimalle

Tutkimushankkeessa tarkastellaan, miten hyvinvointialueiden päätöksenteko ja toiminta vaikuttavat maaseudun elinvoimaan. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten maaseutualueiden erityispiirteet otetaan huomioon hyvinvointialueiden strategioissa ja päätöksenteossa sekä millaisia vaikutuksia uudistuksella on ollut maaseudun näkökulmasta.

Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, miten hyvinvointialueiden päätöksenteko ja toiminta vaikuttavat maaseutualueiden elinvoimaan.

Hankkeen kesto: 1.8.2025–30.6.2027
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut hankkeen Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista
Henkilöt: Arja Jolkkonen, Petri Kahila, Arja Kurvinen, Virpi Lemponen, Simo Rautiainen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia

Lue lisää hankkeesta

Mo­ni­paik­kais­ten Pohjois-​Karjala – Po­ten­ti­aa­li­pu­heis­ta tekoihin!

Hankkeessa toteutetaan neljä kokeilua eri puolilla Pohjois-Karjalaa, joiden tavoitteena on synnyttää toimintatapoja, jotka mahdollistavat monipaikkaisuuden entistä paremman hyödyntämisen maakunnan kehittämisessä. Kokeilut liittyvät monipaikkaisten asukkaiden osaamisen kartoittamiseen, monipaikkaisten juurruttamiseen ja osallistamiseen osaksi maaseudun paikallisyhteisöjä, vuorovaikutustapojen ja viestinnän kehittämiseen monipaikkaisten tavoittamiseksi, etätyötilojen käytön tehostamiseen ja monipaikkaisten rekrytoimiseen vastaamaan maaseudun osaavan työvoiman tarpeisiin.

Hankkeen kesto: 1.9.2024–31.3.2026
Rahoittaja: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)
Henkilöt: Pasi Saukkonen (UEF), Mari Kattilakoski (UEF), Kati Pitkänen (SYKE)
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia (koordinaattori) ja Suomen ympäristökeskus

Lue lisää hankkeesta

MONIMETSÄ - Etä­met­sä­no­mis­tus ja sen mah­dol­li­suu­det Pohjois-​Karjalan elinvoimalle

Hankkeessa tuotetaan tietoa maakunnan ja kuntien metsänomistajien tulevaisuuden suunnitelmista metsän käytölle ja sen yhteydestä Pohjois-Karjalaan. Hankkeessa saatavaa tietoa voidaan hyödyntää eri tahojen kehittämistoimissa, kuntastrategioissa ja elinkeino-ohjelmissa.

Hankkeen kesto: 1.3.2025–31.12.2025
Rahoittaja: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut ja Itä-Suomen yliopisto
Henkilö: Pasi Saukkonen
Hankkeen toteuttaja: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia

Lue lisää hankkeesta

Selvitys kausia­suk­kai­den tuottamista kus­tan­nus­vai­ku­tuk­sis­ta saa­ris­toi­sil­le hy­vin­voin­tia­lueil­le

Hankkeessa selvitetään, millaisia hyvinvointialueiden palveluja kausiasukkaat käyttävät ja millaisia kustannuksia niiden järjestäminen tuottaa hyvinvointialueille. Tarkasteltavana ovat saaristoisuuden perusteella rahoitusta saavat hyvinvointialueet: Varsinais-Suomi, Etelä-Savo, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.

Hankkeen kesto: 1.9.2024–30.6.2025
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö, Saaristoasiain neuvottelukunta
Henkilöt UEF: Timo Hirvonen, Arja Jolkkonen, Petri Kahila, Virpi Lemponen
Hankkeen toteuttajat: TK-Eval sekä Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA

Lue lisää hankkeesta
Linkki raporttiin

Maa­seu­tu­luo­tain 2025 Uusimaa

Maaseutuluotain on toimintatapa, jossa tarkastellaan monipuolisesti erilaisten maaseutualueiden tilaa ja kehitystä. Siinä yhdistyy tietoperusta kokemus- ja asiantuntijatietoon. Maaseutuluotain toteutettiin Uudellamaalla vuonna 2020.

Hankkeen kesto: 1.10.2024–30.6.2025
Rahoittaja:  Uudenmaan ELY-keskus
Henkilö: Pasi Saukkonen
Hankkeen toteuttaja: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia

Lue lisää hankkeesta

TOTAL - Maaseudun talous, taloudellinen huoltovarmuus ja alueellinen elinvoima

Tutkimushankkeessa muodostetaan kokonaiskuva maaseudun taloudesta, sen tilanteesta, toiminnasta, tulevaisuudennäkymistä sekä kytkennöistä taloudelliseen huoltovarmuuteen, että laajemmin kaupunkien ja alueiden elinvoimaan. Hankkeen tavoitteena on myös antaa välineitä ja esittää suosituksia maaseudun talouden paikkaperustaiseen kehittämiseen. Hankkeen tavoitteen saavuttamiseksi tutkimuksessa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

• Mistä tekijöistä ja toimijoista maaseudun paikallistalouksien kokonaiskuva muodostuu?
• Miltä maaseudun paikallistalouksien tila ja tulevaisuudennäkymät näyttävät?
• Minkälaisia vaikutuksia maaseudun ennustetulla väestökehityksellä on taloudelliselle huoltovarmuudelle työvoiman saatavuuden, yritysten jatkuvuuden ja kehittämisen kautta?

• Miten maaseudun talous kytkeytyy kaupunkien ja alueiden elinvoimaan ja talouteen?

  Hankkeen kesto: 1.5.2024–30.4.2026
  Rahoittajat: Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut hankkeen Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista
  Henkilöt (UEF): Teemu Makkonen, Timo Hirvonen, Simo Rautiainen, Olli Lehtonen, Max Stranden, Virpi Lemponen
  Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja Luonnonvarakeskus

  Lue lisää hankkeesta 

KUMU – Kuntien muuttuva rooli työllisyys- ja elin­kei­no­pal­ve­luis­sa

TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille vuoden 2025 alussa. TE-palvelut 2024-uudistuksella pyritään vahvistamaan paikkaperustaisen kehittämisen mahdollisuuksia. Kuntien muuttuva rooli työllisyys- ja elinkeinopalveluissa -tutkimuksessa selvitetään alle 10 000 asukkaan kuntien mahdollisuuksia toteuttaa paikkaperustaista työvoimapolitiikkaa TE-palvelut 2024 ‑uudistuksen valmistelussa ja toteutuksessa. 

Tutkimuksen keskeisenä kysymyksenä on, voivatko pienet kunnat vaikuttaa siihen, että työllisyyspalvelujen järjestämisessä otetaan huomioon niiden tarpeet elinvoiman vahvistamisessa. Tutkimuksen viitekehyksenä on paikkaperustaisen kehittämisen näkökulma. Paikkaperustaisuuden käsitteellä viitataan lähestymistapaan, jolla resursseja kohdistetaan uudelleen paikkalähtöisesti. Paikkaperustaiselle politiikalle on tunnusomaista pyrkimys paikallisten vahvuuksien ja potentiaalien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Hankkeen kesto: 1.8.2023–31.12.2024
Rahoittajat: Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS
Henkilöt: Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen, Petri Kahila
Hankkeen toteuttaja: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA

Akateeminen vartti -podcast: Kunnilla on vahva tahtotila uudistaa työllisyyspalveluja

Lue lisää hankkeesta
Linkki julkaisuun

RAVIT - Julkisten rahavirtojen kohdentuminen maaseutu- ja kau­pun­kia­lueil­le

RAVIT-tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, miten julkiset rahavirrat kohdentuvat maaseutu- ja kaupunkialueille. Julkisten rahavirtojen osuus kansantaloudesta on huomattava, mutta niiden tarkoista elinvoimavaikutuksista on niukasti tutkimustietoa. Julkisten rahavirtojen määrällä on merkitystä alueiden kehitysedellytyksille. Merkitystä on myös sillä, millä perusteilla rahavirtoja kerätään eri lähteistä, jaetaan takaisin erityyppisille alueille ja miten niitä perustellaan.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan julkisten rahavirtojen nykytila Suomessa ja luodaan dynaaminen laskenta peruskoulutusinvestoinneista ja niiden siirtymisestä kuntien välillä. Seuraavaksi selvitetään julkisten rahavirtojen ja alueiden elinvoiman sekä yhdenvertaisten kehitysedellytysten välistä yhteyttä. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa tarkastellaan alueiden kehitysedellytysten ja elinvoiman eriytymistä analysoimalla, miten julkisissa asiakirjoissa tai kyseisistä politiikkatoimista tehdyissä tutkimuksissa ja arvioineissa on huomioitu alueulottuvuus.

Hankkeen kesto: 1.5.2022–31.7.2024
Rahoittajat: Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut hankkeen Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista
Henkilöt (UEF): Teemu Makkonen, Timo Hirvonen, Simo Rautiainen, Olli Lehtonen, Virpi Lemponen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja Luonnonvarakeskus

Lue lisää hankkeesta

Linkki julkaisuun

URBACT-​ohjelman kansallinen yhteystaho vuosina (2021-2027)

URBACT on EU-osarahoitteinen ohjelma, joka edistää integroitua ja kestävää kaupunginkehitystä. URBACT perustuu kokemustenvaihtoon ja hyvien käytäntöjen siirtämiseen. URBACTin kansalliset yhteystahot (NUP, National URBACT Point) tiedottavat ohjelmasta ja aktivoivat kaupunkikehittäjiä kotimaissaan. Suomen yhteystahon tehtäviä vuosina 2021-2027 hoitaa Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia. Spatia oli URBACT-ohjelman yhteistyötahona myös edellisellä ohjelmakaudella.

Kesto: 2017-2027
Henkilöt: Petri Kahila, Matti Fritsch, Timo Hirvonen
Rahoittaja: Euroopan Unioni/URBACT-ohjelma

Lue lisää ohjelmasta

ALUEELLISEN OPIN­TO­LAI­NA­HY­VI­TYS­KO­KEI­LUN ESISELVITYS

Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi esiselvityksen alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta ja sen eri toteuttamisvaihtoehdoista. Esiselvityksessä tuotettiin tietoa Norjan  alueellisesta opintolainahyvitysmallista ja siitä, miten mallia voitaisiin soveltaa Suomessa. Kokeilun lähtökohtien ja vaihtoehtojen täsmentämiseksi arvioitiin millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia talouteen, työvoiman liikkuvuuteen ja koulutukseen mahdollisella alueellisella opintolainahyvityksellä voisi olla Suomessa sekä miten kokeilun kohderyhmän ja alueellisen hyvityksen ehdot voitaisiin määritellä.

Hankkeen kesto: 1.10.2021–31.1.2022
Rahoittajat: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Henkilöt (UEF):  Petri Kahila, Anssi Keinänen, Timo Hirvonen, Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen, Pinja Leino ja Virpi Lemponen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja oikeustieteiden laitos, lainsäädäntötutkimuksen tutkimusryhmä

Lue lisää hankkeesta

Linkki loppuraporttiin

MONIPOKA - Mo­ni­paik­kai­nen Pohjois-​Karjala

Monipaikkaisuus on kasvava ilmiö, joka on entistä tärkeämpää tunnistaa osana maaseudun kestävää kehittämistä. Hankkeen tavoitteena oli  selvittää monipaikkaisuuden ilmiötä Pohjois-Karjalan maaseutualueilla. Hankkeessa monipaikkaisuuden ilmiötä ja tähän liittyvää potentiaalia ja kehittämistarpeita selvitettiin kolmesta teemasta 1) monipaikkainen työ ja yrittäjyys, 2) monipaikkainen hoiva ja 3) monipaikkaisuuden mahdollisuudet kolmannen sektorin (järjestöt, kyläyhteisöt) vahvistamisessa.  

Hankkeen kesto: 1.9.2021-31.5.2022.
Rahoittaja: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)
Henkilöt (UEF): Mari Kattilakoski ja Pasi Saukkonen
Hankkeen toteuttajat: UEF/Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia (koordinaattori), Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry

Lue lisää hankkeesta

MONIVOIMA - Mo­ni­paik­kai­suus voimavarana ja haasteena eri­lais­tu­vis­sa kunnissa

Monipaikkaisuus ja sen mukanaan tuoma kehittämispotentiaali on noussut viime aikoina vahvasti esille mm. etä- ja joustotyön lisääntymisen vuoksi. Kokonaisuudessaan monipaikkaisuus on moniulotteinen ja -sisältöinen ilmiö, mikä koskettaa miljoonien suomalaisten elämää niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Tutkimuksen kohteena oli monipaikkaisuus ilmiönä Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelman kunnissa. Tutkimuksen tehtävänä oli tuottaa tietoa monipaikkaisuuden kunnille aiheuttamista vaikutuksista, sen mukanaan tuomista voimavaroista ja haasteista sekä sen hyödyntämismahdollisuuksista muuttuvassa ja erilaistuvassa kuntakentässä.

Hankkeen kesto: 1.6.2021-30.6.2022.
Rahoittajat: Kuntaliitto/Erilaistuva KuntaSuomi 2025-tutkimusohjelma, Itä-Suomen yliopisto
Henkilöt (UEF): Pasi Saukkonen, Timo Hirvonen, Petri Kahila, Pinja Leino
Hankkeen toteuttajat: UEF/Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, Kuntakehitys Kaija Majoinen tmi

Lue lisää hankkeesta

Hankkeen julkaisu

TIETOMAA UUDISTAA – Älykkään ja kestävän tie­toin­ten­sii­vi­sen talouden ohjaaminen Suomen maa­seu­tua­lueil­la

Maaseutujen kehittäminen hakee paikkaansa kaupunkiseutuihin vahvasti kytkeytyvässä älykkäässä erikoistumisessa ja innovaatiopolitiikassa. Etenkin ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kytkeytyminen tietotalouden kehitysvirtoihin on ajankohtaista, mutta haastavaa. Tutkimus yhdisti monimenetelmäisesti ja monitieteisesti yhtäältä alueiden vahvuudet (makro) ja toisaalta maaseudun toimijoiden, yksilöiden ja yritysten käsitykset, tulevaisuuden näkemykset ja aikomukset (mikro). Tutkimuksessa tuotettiin kehittämis- ja ohjaustoimenpiteitä, jotka parhaiten edistävät tietointensiivisen liiketoiminnan kehittymistä maaseutualueilla kytkeytyen alueiden vahvuuksiin ja yritystoimintaan sekä piileviin voimavaroihin ja orastaviin mahdollisuuksiin.

Hankkeen kesto: 1.8.2021 – 31.12.2022
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Hankkeen toteuttajat: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Lab-ammattikorkeakoulu, Turun kauppakorkeakoulu/Porin yksikkö ja Itä-Suomen yliopisto (Spatia)

Lue lisää hankkeesta

ALKUVOIMA-​esiselvitys: Älykäs sopeutuminen Pohjois-​Karjalan maaseudulla

Esiselvityksessä tuotettiin tietoa ja etsittiin ratkaisuja Pohjois-Karjalan maaseudun elinvoiman vahvistamiseksi älykkään sopeutumisen näkökulmasta. Selvityksessä tarkasteltiin, miten väestöltään vähenevillä ja ikääntyvillä alueilla opitaan hallitsemaan muutoksia ja etsimään uusia ratkaisuja elinvoimaan. Esiselvityksessä tuotettiin kuva siitä, miten Pohjois-Karjalan maaseutualueilla on mahdollista hallita muutosta ja etsiä uusia mahdollisuuksia palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden ja monipuolistamisen lisäämiseksi älykkäällä sopeutumisella ja esitettiin toimenpide-ehdotuksia älykkään sopeutumisen soveltamismahdollisuuksista.

Hankkeen kesto: 1.6.2021–31.12.2022
Rahoittajat: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto), Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto
Henkilöt: Petri Kahila, Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen, Teemu Makkonen, Simo Rautiainen ja Antti Tiilikainen
Hankkeen toteuttajat: UEF/Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATiA ja Karelia-ammattikorkeakoulu

Lue lisää hankkeesta

Linkki julkaisuun

ÄLY- Älykäs sopeutuminen Suomessa

Alueiden ja kuntien epätasaisen kehityksen seurauksena yli kaksi kolmasosaa Manner-Suomen kunnista on menettänyt väestöään ja väestönkasvu keskittyy muutamille kaupunkiseuduille. Eriytyvän kehityksen hallinta edellyttää uudenlaista lähestymistapaa, älykästä sopeutumista, jossa tunnistetaan alueiden ja kuntien kehittämisen ja uusiutumisen mahdollisuudet. 

Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia toteutti Mitä on älykäs sopeutuminen Suomessa? -tutkimushankkeen vuosina 2021–2022 yhdessä Norrum Oy:n ja kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa. Tutkimus loi tilannekuvan Suomen väestöltään vähenevien ja ikääntyvien alueiden ja kuntien muutoksen hallinnasta ja uusista mahdollisuuksista.

Väestön vähenemisen taustalla on moniulotteisia talouteen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Ne kietoutuvat yhteen ja voivat johtaa supistuvan kehityksen kierteeseen. Tällaisia kehityskulkuja ovat muun muassa maatalouden ja perinteisen teollisuuden työpaikkojen väheneminen sekä heikkoon saavutettavuuteen, harvaan asutukseen ja raja-alueeseen liittyvät sijaintihaitat. Myös alueiden talouden epätasapainoinen kehitys ja globalisaatio vaikuttavat väestön vähenemiseen. 

Tutkimuksen lähtökohtana oli, että väestöltään vähenevät ja ikääntyvät alueet ja kunnat löytävät uusia ratkaisuja työllisyyden, yritystoiminnan, palveluiden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Älykkäässä sopeutumisessa vahvistetaan hallintarakenteita ja paikallisia yhteisöjä, ylläpidetään hyvinvointia resurssien vähentyessä ja luovutaan tavoittelemasta väestön kasvua. Sekä kansallinen että Euroopan unionin kehittämispolitiikka tarjoavat jo toimenpiteitä, joihin voidaan soveltaa tutkimustietoon, ennakoivaan otteeseen ja uusiutumiseen perustuvaa älykkään sopeutumisen näkökulmaa. 

Tutkimuksen kesto: 1.3.202-31.3.2022
Rahoittaja: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS)
Henkilöt: Petri Kahila, Andrew Copus, Matti Fritsch, Timo Hirvonen, Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen, Virpi Lemponen, Teemu Makkonen, Simo Rautiainen ja Pinja Leino

Lue lisää hankkeesta

Linkki julkaisuun

Saaristo-​ohjelman 2020–2023 laatiminen

Spatia ja TK-Eval laativat yhteistyössä Saaristoasiain neuvottelukunnan kanssa saaristo-ohjelman vuosille 2020–2023. Saaristo-ohjelma esittää toimintaperiaatteet ja temaattiset valinnat vision toteuttamiseksi. Ohjelman toimintaperiaatteet ovat saariston vahvuuksien hyödyntäminen, yhteistyön ja verkostojen rakentaminen, älykäs sopeutuminen ja ympäristövastuun lisääminen.

Saaristo-ohjelmassa on viisi sisällöllistä teemaa ja kullekin teemalle on esitetty keskeisimmät tavoitteet. Saariston yhteydet ja liikkuminen -teema käsittelee saariston liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä. Asuminen, lapset ja nuoret –teema käsittelee palveluiden saatavuutta, monipaikkaista elämää, paikkariippumatonta työtä sekä lasten ja nuorten saaristoa. Elinkeinot ja palvelut –teema käsittelee saaristoalueiden elinkeinotoimintaa, niin saariston perinteisiä elinkeinoja kuin uusia moderneja yrittäjyyden muotoja sekä saariston palveluita. Saaristokulttuuri –teema käsittelee saariston ainutlaatuista kulttuurimaisemaa sekä saaristolaista elämäntapaa. Luonto ja ympäristö –teema nostaa esille saaristoluonnon ja vesistöjen suojelemisen tärkeyden sekä saariston kantokyvyn.

Kesto: 11/2019-6/2020
Henkilöt: Petri Kahila, Simo Rautiainen, Timo Hirvonen
Tilaaja: Maa- ja metsätalousministeriö

Linkki julkaisuun

Lue lisää saaristoalueiden kehittämisen ja arvioinnin hankkeista

Saaristo-​ohjelman 2017–2019 laatiminen

Spatia laati maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta valtakunnallisen saaristo-ohjelman vuosille 2017–2019. Saaristo-ohjelma suuntaa ja sovittaa yhteen eri hallinnonalojen saaristoa koskevia toimenpiteitä.  Ohjelma kohdistuu yleisesti maan saaristo- ja rantavyöhykkeisiin ja eritysesti saaristolain mukaan nimettyihin saaristokuntiin ja saaristo-osakuntiin. Ohjelma laadittiin yhteistyössä Saaristoasiain neuvottelukunnan kanssa.

Kesto: 3/2017-6/2017
Henkilöt: Petri Kahila, Simo Rautiainen, Timo Hirvonen
Tilaaja: Maa- ja metsätalousministeriö

Linkki julkaisuun

Lue lisää saaristoalueiden kehittämisen ja arvioinnin hankkeista

PISARA - Pienten kuntien strategiset ja luovat ratkaisut 

Tutkimuksessa selvitettiin, ovatko kuntien strategiat ja toimet perinteisiä (esimerkiksi yritysten ja uusien asukkaiden alueelle houkuttelu, palveluiden säilyttäminen), sopeuttavia (esimerkiksi palvelujen ja infrastruktuurin supistaminen) vai innovatiivisia (esimerkiksi digitalisaation hyödyntäminen, uudenlaiset palvelut).

Väestömuutokset luovat paineita resurssien tehokkaammalle käytölle ja palvelujen uudelleen organisoinnille. On tärkeää, että kunnissa kyetään hallitsemaan muutosta ja etsimään uusia mahdollisuuksia. Hankkeessa tutkittiin palveluinnovaatioiden syntyä, leviämistä ja käyttöönottoa. Innovaatiolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa uutta tapaa tuottaa palveluja esimerkiksi hyödyntämällä kuntien yhteistyötä, kumppanuuksia tai digitalisaatiota.

Hankkeen ydinajatuksena oli tutkia maaseutualueita edustavien kuntien strategioita sekä palvelujen järjestämistä ja tuottamista.  Kysyimme, onko kuntien sopeutuminen muutoksiin älykästä, luoko se hyvinvointia ja perustan hyvälle elämälle.

Tutkimuksen kesto: 1.8.2020-31.5.2022
Rahoittaja: Kunnallisalan kehittämissäätiö
Henkilöt: Petri Kahila, Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen, Virpi Lemponen ja Pinja Leino

Lue lisää hankkeesta

Linkki julkaisuun

SOMA - Sopeutuvat in­no­va­tii­vi­set maaseudut

Tutkimuksen lähtökohtana oli shrinking rural area -käsite moniulotteisena ilmiönä. Vähenevän ja ikääntyvän väestön alueilla elinvoiman lisäämistä, uusien mahdollisuuksien ja hyvinvoinnin edellytyksiä voi lähestyä smart shrinking -ajattelulla, josta tässä tutkimuksessa käytetään termiä älykäs sopeutuminen. Tutkimuksessa tuotettiin kokonaisvaltainen kuvan maaseutualueiden taloudellisesta kasvupotentiaalista, elinvoimasta, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Tutkimuksessa muodostettiin kaksi erillistä indikaattoria, joista toinen pohjautuu väestö- ja talousmuuttujiin (väestö, kuntatalous, työpaikat, jne.) sekä toinen osallisuutta, kestävään kehitystä ja hyvinvointia mittaaviin tekijöihin.  Indikaattorianalyysin ohjaamana valittiin elinvoiman ja kestävän kehityksen kannalta hyvin  sopeutuneita esimerkkikuntia, joista selvitettiin, miten supistuvilla maaseutualueilla on vastattu haasteisiin, miten supistumiseen on sopeuduttu, oliko sopeutuminen älykästä ja tuottiko se uutta elinvoimaa. Lisäksi hankkeessa tutkittiin tarkemmin esimerkkejä innovatiivisista ratkaisuista, joilla supistuvien maaseutualueiden haasteisiin on vastattu.

Tutkimuksen kesto: 1.6.2020-30.3.2022
Rahoittaja: MMM/Makera
Henkilöt: Teemu Makkonen, Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen ja Virpi Lemponen

Lue lisää hankkeesta

Linkki julkaisuun

Puhti  – Muuttuvat yri­tys­toi­min­nan muodot Pohjois-​Karjalan maaseudulla -hanke

Puhti-hanke perustui kolmen organisaation yhteistyöhön. Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia kartoitti kuntien elinvoimaa, benchmarkkasi muualla toteutettuja hyviä käytäntöj ja selvitti yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Maaseudun Sivistysliitto edisi ja vahvisti yhteisöllisen yrittäjyyden verkostoja ja osaamista kokoamalla ja aktivoimalla maaseudun toimijoita. Karelia-ammattikorkeakoulun tehtävänä hankkeessa oli maaseudun elinkeinojen ja palvelutuotannon kehittäminen osana maaseudun elinvoimaisuutta. Karelia-ammattikorkeakoulu innovoi, ideoi ja  haki toimivia malleja muualta sekä tuki uusien ja kestävien liiketoimintamuotojen käyttöönottoa. Hanke loi edellytyksiä uudenlaiseen yrittäjyyteen ja toimeliaisuuteen maaseudulla kolmen toimijan kumppanuudella, joka tuotti kokonaisuudessaan enemmän puhtia maaseudulle kuin mihin yksittäiset organisaatiot pystyisivät.

Hankkeen kesto: 1.8.2018 - 31.3.2021
Rahoittaja: Maaseuturahasto
Henkilöt: Petri Kahila,  Teemu Makkonen, Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen ja Paavo Forsberg

Lue lisää hankkeesta

Puhtia Pohjois-Karjalaan: kuntien elinvoimaselvitys

Puhtia Pohjois-Karjalasta: esimerkkejä maaseudun hyvinvointipalvelujen tuottamisesta

Pitoa ja vetoa: kolumnikokoelma maaseudun elinvoimasta

Maaseudun va­lo­kui­tuin­ves­toin­nit

Selvityksessä tarkastellaan maaseudun valokuituverkkojen tilannetta sekä valokuituinvestointien toteutusmalleja ja rahoitusta. Lisäksi selvityksessä arvioidaan valokuituinvestointien paikallisia ja alueellisia sosioekonomisia vaikutuksia. Tuloksena esitetään hyvän ja kustannustehokkaan valokuituinvestoinnin tunnusmerkit ja sen toteutusta tukevat reunaehdot.

Selvitys perustuu Suomen Kuntaliiton koordinoiman Maaseudun INFRA -verkoston toimeksiantoon. Sen tavoitteena on kuvata onnistuneita ja siten laajemmin hyödynnettäviksi ja edelleen kehitettäviksi soveltuvia malleja valokuiturakentamisen edistämiseksi Suomessa ja erityisesti maaseudulla.

Tutkimuksen kesto: 6/2019 – 2/2020
Rahoittaja: Maaseutupolitiikan Maaseudun INFRA -verkosto
Henkilöt: Timo Hirvonen, Petri Kahila, Arja Kurvinen, Janne Sinerma

Lue hankkeen raportti

Pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien potentiaali työ­voi­ma­va­ran­to­na

Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia selvitti työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta pitkäaikaistyöttömien potentiaalia työvoimavarantona. Tutkimuksessa kartoitettiin työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia työttömien rekrytoinnista sekä työttömien kokemuksia omista työllistymisen esteistään ja mahdollisuuksistaan. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin työttömien työllistymistä ja rekrytointia tukevien palvelujen ja lainsäädännön muutosten tarpeita. Tutkimustulosten perusteella tehtiin myös politiikkasuosituksia.

Tutkimuksen kesto: 10.8.2018-28.2.2019
Rahoittaja: Työ- ja elinkeinoministeriö
Henkilöt: Petri Kahila (vastuuhenkilö), Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen

Lue lisää hankkeesta

Linkki loppuraporttiin

Tutkimusseloste hankkeesta

Maa­kun­ta­uu­dis­tus ja vahvistuvat yh­teis­työ­ra­ken­teet sivistyksen ja hyvinvoinnin edistämisessä

Hanke liittyi vuoden 2020 alussa toteutettavaksi suunnitellun maakunta- ja soteuudistuksen valmisteluun. Hankkeessa selvitettiin maakuntauudistuksen valmistelun etenemistä sekä valtion, maakuntien ja kuntien välistä tehtävien ja resurssien jakoa. Hanke tuotti tietoa ja suosituksia maakuntauudistusta tukevista vaikuttavista ja resurssitehokkaista yhteistyön toimintamalleista sivitys- ja hyvinvointisektorien välillä.

Kesto: 2/2018 – 6/2018
Henkilöt:  Maarit Sireni ja Virpi Lemponen
Rahoittaja: Valtioneuvoston kanslia
Yhteistyötaho: MDI Public Oy

Linkki loppuraporttiin

Policy Brief

Tutkimus sote- ja maa­kun­ta­uu­dis­tuk­sen vaikutuksista sote-alojen henkilöstöön sukupuolten tasa-arvon kannalta

Tutkimuksessa selvitettiin sosiaali- ja terveysalan muutoksen tasa-arvovaikutuksia sekä tutkittiin esille tasa-arvoon liittyviä kipupisteitä. Tutkimuksessa seurattiin vuoden 2020 alussa toteutettavaksi suunnitellun maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua ja arvioitiin tapausesimerkkien kautta muutoksen vaikutuksia sosiaali- ja terveysalan henkilöstöön sukupuolten tasa-arvon kannalta.  Sosiaali- ja terveysalan merkittävät kipukohdat liittyvät voimakkaaseen  sukupuolenmukaiseen eriytymiseen sekä naisvaltaisen alan palkkaukseen. Segregaation lieventämiseksi tarvitaan laajasti erilaisia työoloihin, johtamiseen, palkkaukseen ja koulutukseen liittyviä toimia, joita tulisi käynnistää osana alan uudistusta. 

Sukupuolten tasa-arvokysymyksestä muodostuu helposti naisenemmistöisellä alalla sokea piste, joten huomiota tulisi kiinnittää muutosjohtamiseen ja tasa-arvosuunnitelmiin muutosjohtamisen yhtenä välineenä. Muutoksen toteuttajat tarvitsevat ohjeita ja käytännön työvälineitä sukupuolten tasa-arvokysymysten arviointiin ja käsittelyyn. Tutkimus osoitti, että lyhyellä aikavälillä organisaatiomuutos heikentää työhyvinvointia, vähentää vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja vaikeuttaa työn ja muun elämän yhdistämistä. Myönteistä muutoksessa oli se, että se voi avata henkilöstölle aiempaa parempia mahdollisuuksia uralla etenemiseen sekä osaamisen kehittämiseen.

Sukupuolinäkökulma on tarpeen tiedostaa myös nais- ja miesenemmistöisillä aloilla. Organisaatioiden tulisi panostaa tasa-arvosuunnitelmiin ja henkilöstön osallisuuteen suunnitelmien laadinnassa ja käytännön toteutuksessa.

Kesto: 2019–2020
Henkilöt:  Petri Kahila, Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen, Virpi Lemponen, Daniel Rauhut
Rahoittaja: Sosiaali- ja terveysministeriö

Linkki julkaisuun:  Sukupuolten tasa-arvo sosiaali ja terveysalan muutoksessa: sote-henkilöstön tasa-arvotutkimus

Uudistuvat elin­voi­ma­taa­ja­mat

Maaseututaajamilla on tärkeä rooli paikallistalouden keskuksina ja aluerakenteen tasapainottajina. Niiden elinvoimaisuus on kuitenkin heikentynyt samalla kun väestö siirtyy suurempiin keskuksiin.  Kuusi itäsuomalaista maaseutukuntaa, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto etsivät  ratkaisuja maaseututaajamien uudistamiseen sekä vetovoiman ja viihtyisyyden lisäämiseen. Verkostoon kuuluivat Heinäveden, Keiteleen, Liperin, Mäntyharjun, Tervon ja Valtimon kunnat kolmen maakunnan alueelta.

Ylimaakunnallisessa hankkeessa hyödynnettiin kehittämisen ja tutkimuksen välistä vuorovaikutusta. Mukana olevat kunnat toteuttivat kehittämistoimiaan kuntakohtaisesti, mutta tiiviissä vuorovaikutuksessa oppien toisiltaan. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia toivat kuntien väliseen verkostoon asiantuntemusta ja tutkimustietoa. 

Kesto: 11/2017 – 12/2019
Henkilöt: Petri Kahila, Pasi Saukkonen, Timo Hirvonen
Rahoittaja: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma/Etelä-Savon ELY-keskus

Linkki julkaisuun

Työtä ja koulutusta maaseudulle

Työtä ja koulutusta maaseudulle - hankkeessa tutkittiin sitä, millaisia uusia mahdollisuuksia digitalisaatio ja nopeat tietoliikenneyhteydet avaavat työhön, yrittäjyyteen ja opiskeluun maaseudulla. Tutkimuskysymyksenä oli, voivatko nopeat tietoliikenneyhteydet ja digitalisaatio pienentää pitkistä välimatkoista aiheutuvaa sijaintihaittaa. Hanke toi uutta tietoa siitä, miten nopeat tietoliikenneyhteydet tukevat työntekoa, yrittäjyyttä ja opiskelua maaseudulla ja auttavatko ne yhdistämään opiskelun ja työn eri muodot maaseudulla asumiseen. Lisäksi tutkimus tuotti tietoa siitä, miten maaseutualueiden koulutuspalveluja, osaamista ja työvoiman saatavuutta voitaisiin vahvistaa digitaalisaatiolla.

Kesto: 1/2017 – 6/2018
Henkilöt: Petri Kahila, Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö

Linkki julkaisuun

Pohjois-​Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain

Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa ja monipuolistaa Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen seurantaa, ennakointia ja julkisuusprofiilia. Luotaimen uudenlaisena lähestymistapana on hyödyntää sekä olemassa olevaa maaseutua koskevaa tietovarantoa että kokemustietoa. Hankkeessa 1) luotiin maaseudun kehityksen seurannan ja ennakoinnin kehittämisväline, 2) kohotettiin maaseudun profiilia ja 3) tuettiin Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 vaikuttavuuden ja tulosten seurantaa.

Kesto: 9/2016-6/2017
Vastuuhenkilö/lisätietoja: Pasi Saukkonen
Tutkijat: Hannu Ryhänen
Rahoittajat: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Euroopan maaseuturahasto, Itä-Suomen yliopisto

Maaseudun palvelujen kehittäminen di­gi­ta­li­saa­tio­ta hyödyntämällä (SmartCount­ry­si­de)

Yhteiskunnan digitalisoituminen on synnyttänyt ympäri maailmaa erilaisia älykkään kaupungin hankkeita. Vastaavanlaista kehittämistoimintaa on ollut vähän maaseudulla tai taantuvilla kaupunkiseuduilla, vaikka palvelujen vähentymisen ja pitkien välimatkojen alueilla digitalisaation vaikutukset voisivat olla jopa suuremmat.

Hankkeessa selvitettiin, miten maaseudun palveluja voidaan kehittää ja monipuolistaa digitalisaatiota ja siihen liittyviä kokeiluja hyödyntämällä. Selvitys linkittyi hallitusohjelman kärkihankkeeseen digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentamisesta. Sen toimenpiteenä oli käynnistää kokeiluja osana älykäs maaseutu - konseptia, jolla edistettiin uusien asukaslähtöisten palveluratkaisujen kehittämistä, maaseudun asumista ja yrittämistä. Spatian toteutti selvityksen yhteistyössä MDI:n, SYKEn ja Vaasan yliopiston kanssa. 

Kesto: 3/2016-12/2016
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Tutkijat: Arja Kurvinen, Virpi Lemponen, Arja Jolkkonen, Pasi Saukkonen
Yhteistyötahot: MDI Public Oy, Suomen ympäristökeskus, Vaasa yliopisto
Rahoittaja: Valtioneuvosto

Linkki julkaisuun

Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaa­mis­tar­peik­si (ETKO)

ETKO-hanke kehitti Pohjois-Karjalan alue-ennakointia. Hanke tuotti päätöksenteossa hyödynnettävää ennakointitietoa ja välitti eri toimijoille tulevaisuustietoa. Hankkeella vahvistettiin elinkeinoelämän ja yritysten roolia työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeiden sekä kasvu- ja rakennemuutosalojen tunnistamisessa.

Spatia toimi hankkeen osatoteuttajana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton koordinoimassa ESR-hankkeessa.   Spatia tuotti tietoa työmarkkinoiden kehityksestä, analysoi alueellista koulutustarjontaa ja työmarkkinoiden muutoksia sekä tuotti Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit -julkaisuja.

Kesto: 1/2015 – 5/2017
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Tutkijat: Arja Jolkkkonen, Maarit Sireni, Virpi Lemponen
Rahoittajat: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Euroopan Sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto, Itä-Suomen yliopisto, Josek Oy, Pikes Oy, Keti Oy, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan yrittäjät, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Karjalan osuuskauppa, Pohjois-Karjalan Osuuspankki

Julkaisut

Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian uusimmat arvioinnit ovat käsitelleet saaristopolitiikkaa, maaseutupolitiikkaa, kansallista aluekehittämisen mallia, sopimuksellisuutta alue- ja kaupunkikehittämisessä sekä Euroopan unionin rakennerahastojen ja maaseuturahaston ohjelmien  toteuttamista Suomessa.

ARVIO - EU:n Maa­seu­tu­ra­has­ton vaikutukset osaamisen kehittymiseen, in­no­vaa­tioi­den edistämiseen, tut­ki­mus­tie­don jal­kau­tu­mi­seen ja yhteistyön lisäämiseen

Arviointihankkeessa toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2022 Koulutus- ja yhteistyö toimenpiteiden jälkiarviointi ja Suomen CAP-suunnitelman 2023–2027 osaamista, innovaatioita ja digitalisaatiota edistävän läpileikkaavan tavoitteen väliarviointi.

Hankkeen kesto: 1.5.2025–31.10.2027
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö
Henkilöt: Timo Hirvonen, Arja Jolkkonen, Petri Kahila
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja TK-Eval

Saaristolain päi­vit­tä­mi­seen liittyvä tilasto- ja kartta-​aineiston tuottaminen

Hankkeessa tuotetaan saaristoisia kuntia koskevaa tilasto- ja kartta-aineistoa sekä arvioidaan saaristolain pykälien 3 ja 9 vaikutuksia.

Hankkeen kesto: 1.3.2024–30.6.2025
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö, Saaristoasiain neuvottelukunta
Henkilöt: Simo Rautiainen ja Timo Hirvonen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA

Lue lisää saaristoalueiden kehittämisen ja arvioinnin hankkeista
 

Suomen saa­ris­toa­luei­ta koskevan tietopaketin toteuttaminen

Suomen saaristoalueista luodaan kattava tietopaketti, joka tarjoaa selkeän kokonaiskuvan saariston nykytilasta ja toimintaympäristöstä. Hanke perustuu aiempiin tilastokatsauksiin ja laadulliseen aineistoon, ja se esittelee eri saaristoalueiden erityispiirteitä sekä konkreettisia esimerkkejä paikalliselta ja alueelliselta tasolta. Paikkatietoanalyysillä on tärkeä rooli tietopaketin laatimisessa.

Hankkeen kesto: 1.1.2024–30.9.2024
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö, Saaristoasiain neuvottelukunta
Henkilöt UEF: Simo Rautiainen ja Timo Hirvonen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja NordEval Oy

 Lue lisää saaristoalueiden kehittämisen ja arvioinnin hankkeista

Kansallisen saaristo- ja ve­sis­tö­aluei­den ke­hit­tä­mioh­jel­man päivittäminen 

Ihmisten saaristo -ohjelman 2020–2023 päivitys tähtää entistä strategisempaan ja vaikuttavampaan kehittämiseen vuoteen 2027 asti. Päivitystyössä painotetaan saaristolaisten ja saaristoasioista kiinnostuneiden osallistumista erityisesti työpajojen kautta. Ohjelmapäivityksessä huomioidaan toimintaympäristössä ja saariston asukkaiden tarpeissa tapahtuneet muutokset. Tarkastelun kohteena ovat saaristoalueiden omavaraisuus, huoltovarmuus sekä kokonaisturvallisuus.

Ohjelman päivitysprosessi koostuu useista vaiheista, joihin kuuluvat nykytilan ja toimintaympäristön analyysi, kehittämisteemojen tunnistaminen, rahoitusmahdollisuuksien kartoittaminen ja toimenpiteiden suunnittelu. Lisäksi strategisuuden vahvistaminen kulkee mukana kaikissa työvaiheissa, jotta ohjelma vastaa paremmin muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin.

Työ tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa, ja päivityksessä huomioidaan myös muut ajankohtaiset saaristoalueisiin liittyvät selvitykset, kuten Suomen saaristoalueita koskevan tietopaketin laatiminen.

Hankkeen kesto: 1/2024–9/2024
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö, Saaristoasiain neuvottelukunta
Henkilöt UEF: Simo Rautiainen, Timo Hirvonen, Petri Kahila
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja MDI – Part of FCG

Lue lisää saaristoalueiden kehittämisen ja arvioinnin hankkeista

KYLÄKAUPPA - Päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­pa­pal­ve­lun avustuksen ko­kei­lu­hank­keen arviointi

Valtion kyläkauppatuen Kyläkaupat monipalvelukeskuksina -kokeilun ensimmäinen vaihe toteutettiin harvaan asutulla maaseudulla 1.1.2020–30.6.2021. Tuki kohdennettiin harvaan asutulla maaseudulla sijaitseville päivittäistavarakaupoille. Toista kokeilukautta (1.1.2022–30.6.2023) varten tuki laajeni kaikille maaseutualueille. Kyläkauppatuki vakinaistettiin helmikuussa 2023. 

KYLÄKAUPPA-hankkeessa arvioitiin kyläkauppatuen toista kokeilukautta. Hankkeessa arvioitiin kokeilun toimivuutta ja tuen kohdistumisen onnistumista. Arviointi toteutett pääosin laadullisena arviointina, jota tuetaan paikkatietoanalyysin ja määrällisen analyysin avulla. Arviointi toteutetaan yhteistyössä NordEval Oy:n kanssa.

Hankkeen kesto: 1.6.2023 – 31.1.2024
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö
Henkilöt: Timo Hirvonen, Petri Kahila, Simo Rautiainen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja NordEval Oy

Linkki julkaisuun

ALKE - Kansallisen alue­ke­hit­tä­mi­sen toi­min­ta­mal­lin arviointi

Arvioinnin lähtökohtana oli vuonna 2021 voimaan tullut laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unioin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta. Arvioinnin tavoiteena oli tuottaa ja analysoida tietoa kansallisen aluekehittämisen toimintamallin toimivuudesta ja vaikuttavuudesta eduskunnalle vuonna 2024 annettavaa selontekoa varten. 

Keskeisenä arviointia ohjaavana kysymyksenä oli, miten vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia aluekehittämisen osa-alueet (aluekehittämispäätös, valtioneuvoston ja alueiden vuoropuhelu sekä aluekehittämisen kansallinen ja alueellinen yhteensovittaminen), rooleineen ja vastuineen ovat tavoitteiden kannalta sekä suhteessa käytettyihin resursseihin. Arviointi toteutettiin yhteistyössä MDI x FCG:n kanssa.

Hankkeen kesto: .6.2023 – 31.2.2024
Rahoittaja: Työ- ja elinkeinoministeriö
Henkilöt: Petri Kahila ja Timo Hirvonen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja MDI x FCG

Linkki julkaisuun

Karelia ENI CBC 2014-2020 ohjelman jäl­kiar­vioin­ti

Arvioinnissa tehtiin kokonaisarvio Karelia ENI CBC ohjelman toteuttamisesta, tehokkuudesta ja vaikutuksista ohjelma-alueella. Erityishuomio arvioinnissa kohdistui ohjelman saavutusten ja tulosten analysointiin. Koronapandemian puhkeaminen vuonna 2020 ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 asettivat ohjelman arviointiprosessille poikkeukselliset lähtökohdat. Arviointi toteutettiin yhteistyössä TK-Evalin kanssa.

Hankkeen kesto: 1.3.2023 – 31.1.2024
Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Henkilöt: Matti Fritsch, Timo Hirvonen ja Petri Kahila
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja TK-Eval

Linkki julkaisuun

So­pi­muk­sel­li­suus alue- ja kau­pun­ki­ke­hit­tä­mi­ses­sä

Hanke tuotti tietoa sopimuksellisuuden kehittämistä koskeviin tarpeisiin alue- ja kaupunkikehittämisessä. Työn lähtökohtana oli peruskysymys sopimuksellisuuden luonteesta – mistä siinä on ylipäänsä kyse politiikan välineenä ja ohjauskeinona. 

Sopimusten ei katsota voivan resurssien puolesta muodostaa aluekehittämisen yhteistyön ydintä. Sopimuksia tulee kehittää kumppanuuden alueellisesti kohdennettuina erityistoimenpiteinä. Niiden vaikuttavuutta, strategisuutta, arviointia ja mittarointia tulee myös kehittää. Hanke toteutettiin yhteistyössä MDI:n kanssa.

Hankkeen kesto: 1.9.2022 – 31.1.2023
Rahoittaja: Työ- ja elinkeinoministeriö
Henkilöt: Petri Kahila ja Timo Hirvonen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja MDI

Linkki julkaisuun

Suomen CAP-​strategiasuunnitelman en­nak­koar­vioin­ti        

Ennakkoarvioinnin tarkoituksena oli parantaa CAP-strategiasuunnitelman suunnittelua, sisältöä, toimivuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Ennakkoarviointi tuotti konkreettista tietoa MMM:n ja kansallisten sidosryhmien käyttöön. Ennakkoarviointi toteutettiin kehittävällä ja osalllistavalla otteella, jossa pääpaino oli kehitysehdotuksissa ja valmistelutyön sparraamisessa. Lisäksi tehtiin SOVA-lainsäädännön mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Osana arviointia analysoitiin strategia-asiakirjaa, haastateltiin asiantuntijoita, kerättiin tietoa sähköisellä kyselyllä sekä toteutettiin fokusryhmäkeskusteluja.

MDI johti konsortiota, jossa olivat mukana Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia ja Gaia Consulting.

Tutkimuksen kesto: 15.08.2019-30.4.2022
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö
Henkilöt: Petri Kahila ja Timo Hirvonen

Linkki julkaisuun

Maa­seu­tu­po­li­tii­kan neuvoston arviointi       

Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) toiminnan arvioinnin toteuttivat Owal Group Oy (koordinaattori) ja Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia.

MANE johtaa ja linjaa kansallisen maaseutupolitiikan toteutumista sekä toimii valtioneuvoston tukena poikkihallinnollisissa maaseutupoliittisissa kysymyksissä. Neuvoston tehtäviin kuuluvat esimerkiksi maaseutupoliittisen kokonaisohjelman (2014–2020) toteuttaminen ja seuranta hallinnonalojen ja hallinnon ulkopuolisten toimijoiden yhteistyönä.

Arviointi jakaantui kolmeen pääteemaan: Ensimmäisessä arvioitiin MANEn toimintatapaa ja organisoitumista. Toinen arviointiteema keskittyi maaseutupolitiikan ja MANEn asemoitumiseen aluekehittämisen kentässä sekä laajemmassa poliittisessa kontekstissa. Kolmannessa teemassa yhteenvedettiin kahden edellisen teeman tuloksia maaseutupolitiikan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta analysoiden esimerkiksi asetettuihin tavoitteisiin vastaamista ja toimintaympäristön vaikutuksia toteutukseen ja tuloksiin.

Tutkimuksen kesto: 01.06.2020–28.02.2021
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö
Henkilöt: Petri Kahila ja Timo Hirvonen

Linkki julkaisuun

Suomen rakennerahasto-​ohjelman 2014–2020 arviointi

Suomi toteutti EU:n rakennerahastovaroilla vuosina 2014–2020 ”Kestävää ja kasvua ja työtä” -ohjelmaa, joka sisälsi sekä EAKR- että ESR-tuella osarahoitettavat toimenpiteet. Ohjelman osana suoritettiin sen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointi. Arvioinnin suoritti työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta neljän kotimaisen asiantuntijaorganisaation (MDI, TK-Eval, Kuntoutussäätö, Spatia) muodostama konsortio vuosina 2016–2019. Spatia vastasi tiedon ja osaamisen edistämiseen kohdistuvien ohjelmatoimien arvioinnista ja osallistui ohjelmakokonaisuuden hallinnon ja toimeenpanon arviointiin.

Kesto: 2017-2019
Henkilöt: Petri Kahila,  Timo Hirvonen, Arja Jolkkonen ja Arja Kurvinen
Tilaaja: Työ- ja elinkeinoministeriö

Linkit julkaisuihin:

Vaikutusten jäljillä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman vaikuttavuuden arviointi

Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman arvioinnin loppuraportti

Hämeen ja Kaakkois-​Suomen maa­seu­tusuun­ni­tel­mien arviointi

Spatia tekee Augurix Oy:n kanssa väliarvioinnin Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueellisille maaseutusuunnitelmille.  Arviointi koskee ELY-keskuksista rahoitettuja hanke- yritys- ja rakennetukia sekä ELY-keskusten ja Leader -ryhmien välisiä yhteistyösopimuksia. Arviointi sisältää mm. yleisarvion toteutuksesta, ohjelmien tulokset ja vaikutukset suhteessa tavoitteisiin ja resursseihin, case-analyysia hankkeista sekä johtopäätökset ja suositukset ohjelman tuleville vuosille. 

Arvioinnin kesto: 1.6.2018 - 31.1.2019
Rahoittaja: Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukset
Vastuuhenkilö Pasi Saukkonen

Saa­ris­to­po­li­tii­kan arviointi

Saaristojärjestelmä on Suomen vanhin aluepoliittinen järjestelmä täyttäen 70 vuotta vuonna 2018. Saaristopolitiikan toteuttamisen perustana on saaristolaki, joka velvoittaa viranomaiset huomioimaan saariston ja saaristokuntien erityisaseman toiminnassaan. Nyt toteutettavan arvioinnin kohteena on saaristopolitiikka ja siihen keskeisesti vaikuttava toimintaympäristö kuten kansallinen maaseutu- ja kaupunkipolitiikka sekä EU:n rakennerahastopoliittinen kehittäminen.

Arviointityön tavoitteena on tukea voimassa olevan valtakunnallisen saaristo-ohjelman toteuttamista sekä pohjustaa tulevien kausien ja ohjelmien valmistelua. Lisäksi tavoitteena on tuottaa näkemyksiä siitä, miten saaristopolitiikkaa pitäisi kehittää ja suunnata muuttuvassa toimintaympäristössä. Arvioinnin pääteemoja ovat 1) Saaristopolitiikan yhteiskuntapoliittinen asema ja sen muutos, 2) saaristopolitiikan toimintatapojen ja politiikkatoimien vaikuttavuus ja 3) saaristopolitiikan rooli tulevaisuudessa. Spatia toteuttaa arvioinnin yhdessä TK-Evalin kanssa.

Kesto: 12/2017 – 8/2018
Henkilöt: Petri Kahila, Simo Rautiainen, Timo Hirvonen
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö

Linkki julkaisuun

Lue lisää saaristoalueiden kehittämisen ja arvioinnin hankkeista

Tutustu Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian aikaisempiin hankkeisiin.