Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia

RAVIT - Julkisten rahavirtojen kohdentuminen maaseutu- ja kaupunkialueille

RAVIT-tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, miten julkiset rahavirrat kohdentuvat maaseutu- ja kaupunkialueille. Julkisten rahavirtojen osuus kansantaloudesta on huomattava, mutta niiden tarkoista elinvoimavaikutuksista on niukasti tutkimustietoa. Julkisten rahavirtojen määrällä on merkitystä alueiden kehitysedellytyksille. Merkitystä on myös sillä, millä perusteilla rahavirtoja kerätään eri lähteistä, jaetaan takaisin erityyppisille alueille ja miten niitä perustellaan.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan julkisten rahavirtojen nykytila Suomessa ja luodaan dynaaminen laskenta peruskoulutusinvestoinneista ja niiden siirtymisestä kuntien välillä. Seuraavaksi selvitetään julkisten rahavirtojen ja alueiden elinvoiman sekä yhdenvertaisten kehitysedellytysten välistä yhteyttä. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa tarkastellaan alueiden kehitysedellytysten ja elinvoiman eriytymistä analysoimalla, miten julkisissa asiakirjoissa tai kyseisistä politiikkatoimista tehdyissä tutkimuksissa ja arvioineissa on huomioitu alueulottuvuus.

Hankkeen kesto: 1.5.2022–31.7.2024
Rahoittajat: Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut hankkeen Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista
Henkilöt (UEF): Teemu Makkonen, Timo Hirvonen, Simo Rautiainen, Olli Lehtonen, Virpi Lemponen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja Luonnonvarakeskus

Lue lisää hankkeesta

ALUEELLISEN OPINTOLAINAHYVITYSKOKEILUN ESISELVITYS

Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi esiselvityksen alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta ja sen eri toteuttamisvaihtoehdoista. Esiselvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa Norjan  alueellisesta opintolainahyvitysmallista ja miten mallia voitaisiin soveltaa Suomessa. Kokeilun lähtökohtien ja vaihtoehtojen täsmentämiseksi arvioidaan millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia talouteen, työvoiman liikkuvuuteen ja koulutukseen mahdollisella alueellisella opintolainahyvityksellä voisi olla Suomessa sekä miten kokeilun kohderyhmän ja alueellisen hyvityksen ehdot voitaisiin määritellä.

Hankkeen kesto: 1.10.2021–31.1.2022
Rahoittajat: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Henkilöt (UEF):  Petri Kahila, Anssi Keinänen, Timo Hirvonen, Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen, Pinja Leino ja Virpi Lemponen
Hankkeen toteuttajat: Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA ja oikeustieteiden laitos, lainsäädäntötutkimuksen tutkimusryhmä

Lue lisää hankkeesta

Linkki loppuraporttiin

MONIPOKA - Monipaikkainen Pohjois-Karjala

Monipaikkaisuus on kasvava ilmiö, joka on entistä tärkeämpää tunnistaa osana maaseudun kestävää kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on selvittää monipaikkaisuuden ilmiötä Pohjois-Karjalan maaseutualueilla. Hankkeessa monipaikkaisuuden ilmiötä ja tähän liittyvää potentiaalia ja kehittämistarpeita selvitetään kolmesta teemasta 1) monipaikkainen työ ja yrittäjyys, 2) monipaikkainen hoiva ja 3) monipaikkaisuuden mahdollisuudet kolmannen sektorin (järjestöt, kyläyhteisöt) vahvistamisessa.  

Hankkeen kesto: 1.9.2021-31.5.2022.
Rahoittaja: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)
Henkilöt (UEF): Mari Kattilakoski ja Pasi Saukkonen
Hankkeen toteuttajat: UEF/Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia (koordinaattori), Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry

Lue lisää hankkeesta

MONIVOIMA - Monipaikkaisuus voimavarana ja haasteena erilaistuvissa kunnissa

Monipaikkaisuus ja sen mukanaan tuoma kehittämispotentiaali on noussut viime aikoina vahvasti esille mm. etä- ja joustotyön lisääntymisen vuoksi. Kokonaisuudessaan monipaikkaisuus on moniulotteinen ja -sisältöinen ilmiö, mikä koskettaa miljoonien suomalaisten elämää niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Tutkimuksen kohteena on monipaikkaisuus ilmiönä Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelman kunnissa. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa tietoa monipaikkaisuuden kunnille aiheuttamista vaikutuksista, sen mukanaan tuomista voimavaroista ja haasteista sekä sen hyödyntämismahdollisuuksista muuttuvassa ja erilaistuvassa kuntakentässä.

Hankkeen kesto: 1.6.2021-30.6.2022.
Rahoittajat: Kuntaliitto/Erilaistuva KuntaSuomi 2025-tutkimusohjelma, Itä-Suomen yliopisto
Henkilöt (UEF): Pasi Saukkonen, Timo Hirvonen, Petri Kahila, Pinja Leino
Hankkeen toteuttajat: UEF/Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, Kuntakehitys Kaija Majoinen tmi

Lue lisää hankkeesta

TIETOMAA UUDISTAA – Älykkään ja kestävän tietointensiivisen talouden ohjaaminen Suomen maaseutualueilla

Maaseutujen kehittäminen hakee paikkaansa kaupunkiseutuihin vahvasti kytkeytyvässä älykkäässä erikoistumisessa ja innovaatiopolitiikassa. Etenkin ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kytkeytyminen tietotalouden kehitysvirtoihin on ajankohtaista, mutta haastavaa. Tutkimus yhdistää monimenetelmäisesti ja monitieteisesti yhtäältä alueiden vahvuudet (makro) ja toisaalta maaseudun toimijoiden, yksilöiden ja yritysten käsitykset, tulevaisuuden näkemykset ja aikomukset (mikro). Tutkimuksessa tuotetaan kehittämis- ja ohjaustoimenpiteitä, jotka parhaiten edistävät tietointensiivisen liiketoiminnan kehittymistä maaseutualueilla kytkeytyen alueiden vahvuuksiin ja yritystoimintaan sekä piileviin voimavaroihin ja orastaviin mahdollisuuksiin.

Hankkeen kesto: 1.8.2021 – 31.12.2022
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Hankkeen toteuttajat: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Lab-ammattikorkeakoulu, Turun kauppakorkeakoulu/Porin yksikkö ja Itä-Suomen yliopisto (Spatia)

Lue lisää hankkeesta

ALKUVOIMA-esiselvitys: Älykäs sopeutuminen Pohjois-Karjalan maaseudulla

Esiselvityksessä tuotetaan tietoa ja etsitään ratkaisuja Pohjois-Karjalan maaseudun elinvoiman vahvistamiseksi älykkään sopeutumisen näkökulmasta. Selvityksessä tarkastellaan, miten väestöltään vähenevillä ja ikääntyvillä alueilla opitaan hallitsemaan muutoksia ja etsimään uusia ratkaisuja elinvoimaan. Esiselvityksen päätavoitteena on tuottaa kuva siitä, miten Pohjois-Karjalan maaseutualueilla on mahdollista hallita muutosta ja etsiä uusia mahdollisuuksia palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden ja monipuolistamisen lisäämiseksi älykkäällä sopeutumisella ja esittää toimenpide-ehdotuksia älykkään sopeutumisen soveltamismahdollisuuksista.

Hankkeen kesto: 1.6.2021–31.12.2022
Rahoittajat: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto), Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto
Henkilöt: Petri Kahila, Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen, Teemu Makkonen, Simo Rautiainen ja Antti Tiilikainen
Hankkeen toteuttajat: UEF/Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATiA ja Karelia-ammattikorkeakoulu

Lue lisää hankkeesta

ÄLY- Älykäs sopeutuminen Suomessa

Alueiden ja kuntien epätasaisen kehityksen seurauksena yli kaksi kolmasosaa Manner-Suomen kunnista menettää väestöään ja väestönkasvu keskittyy muutamille kaupunkiseuduille. Eriytyvän kehityksen hallinta edellyttää uudenlaista lähestymistapaa, älykästä sopeutumista, jossa tunnistetaan alueiden ja kuntien kehittämisen ja uusiutumisen mahdollisuudet. 

Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia toteuttaa Mitä on älykäs sopeutuminen Suomessa? -tutkimushankkeen vuosina 2021–2022 yhdessä Norrum Oy:n ja kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa. Tutkimus luo tilannekuvan Suomen väestöltään vähenevien ja ikääntyvien alueiden ja kuntien muutoksen hallinnasta ja uusista mahdollisuuksista.

Väestön vähenemisen taustalla on moniulotteisia talouteen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Ne kietoutuvat yhteen ja voivat johtaa supistuvan kehityksen kierteeseen. Tällaisia kehityskulkuja ovat muun muassa maatalouden ja perinteisen teollisuuden työpaikkojen väheneminen sekä heikkoon saavutettavuuteen, harvaan asutukseen ja raja-alueeseen liittyvät sijaintihaitat. Myös alueiden talouden epätasapainoinen kehitys ja globalisaatio vaikuttavat väestön vähenemiseen. 

Tutkimuksen lähtökohtana on, että väestöltään vähenevät ja ikääntyvät alueet ja kunnat löytävät uusia ratkaisuja työllisyyden, yritystoiminnan, palveluiden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Älykkäässä sopeutumisessa vahvistetaan hallintarakenteita ja paikallisia yhteisöjä, ylläpidetään hyvinvointia resurssien vähentyessä ja luovutaan tavoittelemasta väestön kasvua. Sekä kansallinen että Euroopan unionin kehittämispolitiikka tarjoavat jo toimenpiteitä, joihin voidaan soveltaa tutkimustietoon, ennakoivaan otteeseen ja uusiutumiseen perustuvaa älykkään sopeutumisen näkökulmaa. 

Tutkimuksen kesto: 1.3.202-31.3.2022
Rahoittaja: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS)
Henkilöt: Petri Kahila, Andrew Copus, Matti Fritsch, Timo Hirvonen, Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen, Virpi Lemponen, Teemu Makkonen, Simo Rautiainen ja Pinja Leino

Lue lisää hankkeesta

Linkki julkaisuun

PISARA - Pienten kuntien strategiset ja luovat ratkaisut 

Tutkimuksessa selvitetään ovatko kuntien strategiat ja toimet perinteisiä (esimerkiksi yritysten ja uusien asukkaiden alueelle houkuttelu, palveluiden säilyttäminen), sopeuttavia (esimerkiksi palvelujen ja infrastruktuurin supistaminen) vai innovatiivisia (esimerkiksi digitalisaation hyödyntäminen, uudenlaiset palvelut).

Väestömuutokset luovat paineita resurssien tehokkaammalle käytölle ja palvelujen uudelleen organisoinnille. On tärkeää, että kunnissa kyetään hallitsemaan muutosta ja etsimään uusia mahdollisuuksia. Hankkeessa tutkitaan palveluinnovaatioiden syntyä, leviämistä ja käyttöönottoa. Innovaatiolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa uutta tapaa tuottaa palveluja esimerkiksi hyödyntämällä kuntien yhteistyötä, kumppanuuksia tai digitalisaatiota.

Hankkeen ydinajatuksena on tutkia maaseutualueita edustavien kuntien strategioita sekä palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Käynnissä oleva sote-uudistus ei välttämättä ratkaise maaseutualueiden ikääntyvän väestön kasvavia palvelutarpeita. Kysymme, onko kuntien sopeutuminen muutoksiin älykästä, luoko se hyvinvointia ja perustan hyvälle elämälle.

Tutkimuksen kesto: 1.8.2020-31.5.2022
Rahoittaja: Kunnallisalan kehittämissäätiö
Henkilöt: Petri Kahila, Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen, Virpi Lemponen ja Pinja Leino

Lue lisää hankkeesta

Linkki julkaisuun

SOMA - Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut

Tutkimuksen lähtökohtana on shrinking rural area -käsite moniulotteisena ilmiönä. Vähenevän ja ikääntyvän väestön alueilla elinvoiman lisäämistä, uusien mahdollisuuksien ja hyvinvoinnin edellytyksiä voi lähestyä smart shrinking -ajattelulla, josta tässä käytetään termiä älykäs sopeutuminen. Tutkimuksessa tuotetaan kokonaisvaltainen kuvan maaseutualueiden taloudellisesta kasvupotentiaalista, elinvoimasta, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Tutkimuksessa muodostetaan kaksi erillistä indikaattoria, joista toinen pohjautuu väestö- ja talousmuuttujiin (väestö, kuntatalous, työpaikat, jne.) sekä toinen osallisuutta, kestävään kehitystä ja hyvinvointia mittaaviin tekijöihin.  Indikaattorianalyysin ohjaamana valitaan elinvoiman ja kestävän kehityksen kannalta hyvin ja heikosti sopeutuneita esimerkkikuntia, joissa selvitetään, miten supistuvilla maaseutualueilla on vastattu haasteisiin, miten supistumiseen sopeudutaan ja onko sopeutuminen älykästä niin, että syntyy uutta elinvoimaa. Lisäksi hankkeessa tutkitaan tarkemmin esimerkkejä innovatiivisista ratkaisuista, joilla supistuvien maaseutualueiden haasteisiin on vastattu.

Tutkimuksen kesto: 1.6.2020-30.3.2022
Rahoittaja: MMM/Makera
Henkilöt: Teemu Makkonen, Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen ja Virpi Lemponen

Lue lisää hankkeesta

Linkki julkaisuun

Puhti  – Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke

Puhti-hanke perustuu kolmen organisaation yhteistyöhön. Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia pyrkii tunnistamaan kehittyviä yritystoiminnan muotoja ja kuntakumppanuuksia maaseudun elinvoiman lähteenä. Maaseudun Sivistysliitto edistää ja vahvistaa yhteisöllisen yrittäjyyden verkostoja ja osaamista kokoamalla ja aktivoimalla maaseudun toimijoita. Karelia-ammattikorkeakoulun tehtävänä hankkeessa on maaseudun elinkeinojen ja palvelutuotannon kehittäminen osana maaseudun elinvoimaisuutta. Karelia-ammattikorkeakoulu innovoi, ideoi, hakee toimivia malleja muualta sekä tukee uusien ja kestävien liiketoimintamuotojen käyttöönottoa. Hanke luo edellytyksiä uudenlaiseen yrittäjyyteen ja toimeliaisuuteen maaseudulla kolmen toimijan kumppanuudella, joka tuottaa kokonaisuudessaan enemmän puhtia maaseudulle kuin mihin yksittäiset organisaatiot pystyisivät.

Hankkeen kesto: 1.8.2018 - 31.3.2021
Rahoittaja: Maaseuturahasto
Henkilöt: Petri Kahila,  Teemu Makkonen, Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen ja Paavo Forsberg

Lue lisää hankkeesta

Maaseudun valokuituinvestoinnit

Selvityksessä tarkastellaan maaseudun valokuituverkkojen tilannetta sekä valokuituinvestointien toteutusmalleja ja rahoitusta. Lisäksi selvityksessä arvioidaan valokuituinvestointien paikallisia ja alueellisia sosioekonomisia vaikutuksia. Tuloksena esitetään hyvän ja kustannustehokkaan valokuituinvestoinnin tunnusmerkit ja sen toteutusta tukevat reunaehdot.

Selvitys perustuu Suomen Kuntaliiton koordinoiman Maaseudun INFRA -verkoston toimeksiantoon. Sen tavoitteena on kuvata onnistuneita ja siten laajemmin hyödynnettäviksi ja edelleen kehitettäviksi soveltuvia malleja valokuiturakentamisen edistämiseksi Suomessa ja erityisesti maaseudulla.

Tutkimuksen kesto: 6/2019 – 2/2020
Rahoittaja: Maaseutupolitiikan Maaseudun INFRA -verkosto
Henkilöt: Timo Hirvonen, Petri Kahila, Arja Kurvinen, Janne Sinerma

Lue hankkeen raportti.

Pitkäaikaistyöttömien potentiaali työvoimavarantona

Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia selvittä työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta pitkäaikaistyöttömien potentiaalia työvoimavarantona. Tutkimuksessa kartoitetaan työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia työttömien rekrytoinnista sekä työttömien kokemuksia omista työllistymisen esteistään ja mahdollisuuksistaan. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan työttömien työllistymistä ja rekrytointia tukevien palvelujen ja lainsäädännön muutosten tarpeita. Tutkimustulosten perusteella tavoitteena on löytää niitä keinoja, joilla pitkäaikaistyöttömien työvoimapotentiaali saataisiin käyttöön, ja tehdä tätä koskevia politiikkasuosituksia.

Tutkimuksen kesto: 10.8.2018-28.2.2019
Rahoittaja: Työ- ja elinkeinoministeriö
Henkilöt: Petri Kahila (vastuuhenkilö), Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen

Tutkimusseloste hankkeesta

Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksen ja hyvinvoinnin edistämisessä

Vuoden 2020 alussa toteutuva maakuntauudistus muuttaa valtion, maakuntien ja kuntien välistä tehtävien ja resurssien jakoa. Hanke tuottaa tietoa ja suosituksia maakuntauudistusta tukevista vaikuttavista ja resurssitehokkaista yhteistyön toimintamalleista sivitys- ja hyvinvointisektorien välillä.

Kesto: 2/2018 – 6/2018
Henkilöt:  Maarit Sireni
Rahoittaja: Valtioneuvoston kanslia
Yhteistyötaho: MDI Public Oy

Tutkimus sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista sote-alojen henkilöstöön sukupuolten tasa-arvon kannalta

Tutkimus sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista sote-alojen henkilöstöön sukupuolten tasa-arvon kannalta 

Uudistuvat elinvoimataajamat

Maaseututaajamilla on tärkeä rooli paikallistalouden keskuksina ja aluerakenteen tasapainottajina. Niiden elinvoimaisuus on kuitenkin heikentynyt samalla kun väestö siirtyy suurempiin keskuksiin.  Kuusi itäsuomalaista maaseutukuntaa, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto lähtevät yhdessä etsimään ratkaisuja maaseututaajamien uudistamiseen sekä vetovoiman ja viihtyisyyden lisäämiseen. Verkostossa toimivat Heinäveden, Keiteleen, Liperin, Mäntyharjun, Tervon ja Valtimon kunnat kolmen maakunnan alueelta.

Käynnissä oleva aluehallinnon muutos luo haasteita, mutta myös mahdollisuuksia  maaseututaajamien ja kirkonkylien kehittämiselle. Ratkaisevaa tässä on se, miten paikalliset asukkaat ja toimijat reagoivat muuttuneeseen ympäristöön, esimerkiksi uusiin palveluliiketoiminnan ja digitaalisen kaupankäynnin mahdollisuuksiin.

Marraskuun alussa käynnistyneessä ylimaakunnallisessa hankkeessa hyödynnetään kehittämisen ja tutkimuksen välistä vuorovaikutusta. Mukana olevat kunnat toteuttavat kehittämistoimiaan kuntakohtaisesti, mutta tiiviissä vuorovaikutuksessa oppien toisiltaan. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia tuovat kuntien väliseen verkostoon asiantuntemusta ja tutkimustietoa. Hanke toteutetaan 1.11.2017–31.12.2019 ja sitä rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Kesto: 11/2017 – 12/2019
Henkilöt: Petri Kahila, Pasi Saukkonen, Timo Hirvonen
Rahoittaja: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma/Etelä-Savon ELY-keskus

Nopeiden tietoliikenneyhteyksien lisäarvo työlle ja opiskelulle maaseudulla

Työtä ja koulutusta maaseudulle - hankkeessa tutkitaan sitä, millaisia uusia mahdollisuuksia digitalisaatio ja nopeat tietoliikenneyhteydet avaavat työhön, yrittäjyyteen ja opiskeluun maaseudulla. Tutkimuskysymyksenä on, voivatko nopeat tietoliikenneyhteydet ja digitalisaatio pienentää pitkistä välimatkoista aiheutuvaa sijaintihaittaa. Hanke tuo uutta tietoa siitä, miten nopeat tietoliikenneyhteydet tukevat työntekoa, yrittäjyyttä ja opiskelua maaseudulla ja auttavatko ne yhdistämään opiskelun ja työn eri muodot maaseudulla asumiseen. Uutta tietoa syntyy myös siitä, voivatko valokuituverkot luoda uusia työtilaisuuksia ja tukea maaseudun yrittäjyyttä. Lisäksi tutkimuksen yhteiskunnallisena hyötynä on tiedon tuottaminen siitä, miten maaseutualueiden koulutuspalveluja, osaamista ja työvoiman saatavuutta voitaisiin vahvistaa digitaalisuutta hyödyntäen.

Kesto: 1/2017 – 6/2018
Henkilöt: Petri Kahila, Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö

Joensuun seudun elinkeino-ohjelman lähtötilanneanalyysi

Spatia on mukana kokoamassa lähtötilanne-analyysia tulevalle Joensuun seudun elinkeino-ohjelmalle. Spatia koostaa tilastoaineistoa tämän analyysivaiheen pohjaksi. Uudesta kehittämisohjelmasta tavoitellaan joustavaa, reagoivaa ja ketterää. 

Kesto: 3-4/2017
Henkilöt: Pasi Saukkonen, Timo Hirvonen
Tilaaja: Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy

Saaristo-ohjelman 2017–2019 laatiminen

Spatia laatii maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta valtakunnallisen saaristo-ohjelman vuosille 2017–2019. Saaristo-ohjelma suuntaa ja sovittaa yhteen eri hallinnonalojen saaristoa koskevia toimenpiteitä.  Ohjelma kohdistuu yleisesti maan saaristo- ja rantavyöhykkeisiin ja eritysesti saaristolain mukaan nimettyihin saaristokuntiin ja saaristo-osakuntiin. Ohjelma laaditaan yhteistyössä saaristoasiain neuvottelukunnan kanssa.

Kesto: 3/2017-6/2017
Henkilöt: Petri Kahila, Simo Rautiainen, Timo Hirvonen
Tilaaja: Maa- ja metsätalousministeriö

URBACT-ohjelman kansallinen yhteystaho

URBACT on EU-osarahoitteinen ohjelma, joka edistää integroitua ja kestävää kaupunginkehitystä. URBACT perustuu kokemustenvaihtoon ja hyvien käytäntöjen siirtämiseen. URBACTin kansalliset yhteystahot (NUP, National URBACT Point) tiedottavat ohjelmasta ja aktivoivat kaupunkikehittäjiä kotimaissaan. Suomen yhteystahon tehtäviä vuosina 2017–18 hoitaa Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia.

Kesto: 2017-2018
Henkilöt: Petri Kahila, Matti Fritsch, Timo Hirvonen
Rahoittaja: Euroopan Unioni/URBACT-ohjelma

Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen seurantaa, ennakointia ja julkisuusprofiilia. Luotaimen uudenlaisena lähestymistapana on hyödyntää sekä olemassa olevaa maaseutua koskevaa tietovarantoa että kokemustietoa. Hankkeessa 1) luodaan maaseudun kehityksen seurannan ja ennakoinnin kehittämisväline, 2) kohotetaan maaseudun profiilia ja 3) tuetaan Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 vaikuttavuuden ja tulosten seurantaa.

Kesto: 9/2016-6/2017
Vastuuhenkilö/lisätietoja: Pasi Saukkonen
Tutkijat: Hannu Ryhänen
Rahoittajat: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Euroopan maaseuturahasto, Itä-Suomen yliopisto

Maaseudun palvelujen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntämällä (SmartCountryside)

Yhteiskunnan digitalisoituminen on synnyttänyt ympäri maailmaa erilaisia älykkään kaupungin hankkeita. Vastaavanlaista kehittämistoimintaa ei ole nähtävissä maaseudulla tai taantuvilla kaupunkiseuduilla, vaikka palvelujen vähentymisen ja pitkien välimatkojen alueilla digitalisaation vaikutukset voisivat olla jopa suuremmat.

Tässä hankkeessa selvitetään, miten maaseudun palveluja voidaan kehittää ja monipuolistaa digitalisaatiota ja siihen liittyviä kokeiluja hyödyntämällä. Selvitys linkittyy hallitusohjelman kärkihankkeeseen digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentamisesta. Sen toimenpiteenä on käynnistää kokeiluja osana älykäs maaseutu konseptia, jolla edistetään uusien asukaslähtöisten palveluratkaisujen kehittämistä, maaseudun asumista ja yrittämistä. Spatian toteuttaa selvityksen yhteistyössä MDI:n, SYKEn ja Vaasan yliopiston kanssa. Tulokset valmistuvat vuoden 2016 lopussa siten, että ne tukevat vuoden 2017 alussa käynnistettäviä digikokeiluja.

Kesto: 3/2016-12/2016
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Tutkijat: Arja Kurvinen, Virpi Lemponen, Arja Jolkkonen, Pasi Saukkonen
Yhteistyötahot: MDI Public Oy, Suomen ympäristökeskus, Vaasa yliopisto
Rahoittaja: Valtioneuvosto

Monikeskuksinen kunta

Monikeskuksisuus on korostunut aluepolitiikassa 2000-luvulla. Se on asetettu tavoitteeksi sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikassa että tuoreessa kotimaisessa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehityskuvassa. Suomessa monikeskuksisuus on lisääntynyt erityisesti kuntaliitosten myötä, mikä asettaa haasteita kuntajohtamiselle.

Hankkeessa tarkastellaan monikeskuksisuutta ja siihen liittyviä kehittämis- ja johtamiskysymyksiä Suomen kunnissa. Työ toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensin luodaan katsaus monikeskuksisuuden määritelmiin, tarkastellaan sen syntytekijöitä ja analysoidaan sen vaikutuksia aihepiirin tutkimuskirjallisuuden, yhdyskuntarakennetta kuvaavien tilastojen ja kolmea erityyppistä kuntaa koskevan tapaustarkastelun avulla. Toisessa vaiheessa tarkennetaan kuntien monikeskuksisuutta ja niiden yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia kuvaavaa tilastollista tarkastelua. Hanke liittyy Kuntaliiton koordinoimaan ARTTU2-tutkimusohjelmaan, jossa selvitetään kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten vaikutuksia kuntiin ja kuntalaisiin.

Kesto: 9/2015-9/2016
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Tutkijat: Timo Hirvonen, Pasi Saukkonen, Tuukka Rautio
Yhteistyötaho/osarahoittaja: Kuntaliitto

Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi (ETKO)

ETKO-hanke kehittää Pohjois-Karjalan alue-ennakointia. Hanke tuottaa päätöksenteossa hyödynnettävää ennakointitietoa ja välittää eri toimijoille tulevaisuustietoa. Hankkeella vahvistetaan elinkeinoelämän ja yritysten roolia työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeiden sekä kasvu- ja rakennemuutosalojen tunnistamisessa.

Spatia toimii hankkeen osatoteuttajana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton koordinoimassa ESR-hankkeessa.   Spatia tuottaa tietoa työmarkkinoiden kehityksestä, analysoi alueellista koulutustarjontaa ja työmarkkinoiden muutoksia sekä tuottaa Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit -julkaisun.

Kesto: 1/2015 – 5/2017
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Tutkijat: Arja Jolkkkonen, Maarit Sireni, Virpi Lemponen
Rahoittajat: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Euroopan Sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto, Itä-Suomen yliopisto, Josek Oy, Pikes Oy, Keti Oy, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan yrittäjät, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Karjalan osuuskauppa, Pohjois-Karjalan Osuuspankki

Joensuun kaupungin maaseutupoliittisen ohjelma 2016-2020 laadinta

Joensuun kaupungin ja sen läheisen maaseudun toiminnallinen vuorovaikutus on lisääntynyt erityisesti pendelöinnin seurauksena sekä pienasutuksen levitessä kaupunkien ympäristöön. Lisäksi muutoksia ovat aiheuttaneet 2000-luvulla toteutuneet Kiihtelysvaaran, Tuupovaaran, Enon ja Pyhäselän kuntaliitokset Joensuuhun. Näiden seurauksena Joensuun kaupungista on tullut maaseutupolitiikan toteuttaja.

Joensuun kaupungin maaseutupoliittisen ohjelman 2016-2020 yleisenä tavoitteena on luoda suuntaviivat sille, miten maaseutualueiden asukkaiden ja toimijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja aktiivisuutta oman asuinympäristön elinvoiman turvaamiseen ja kehittämiseen lisätään. Ohjelman tavoitteena on tunnistaa ja priorisoida alueelliset tavoitteet sekä kehittämiskohteet, löytää asianmukaiset kehittämisväylät, välineet ja yhteistyökumppanit, tarkastella asukkaiden aktiivisuutta lisääviä toimintatapoja sekä määrittää eteenpäin vietävät toteuttamiskelpoiset kehittämiskohteet.   

Kesto: 4/2015 – 11/2015
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Tutkijat: Timo Hirvonen, Pasi Saukkonen
Tilaaja: Joensuun kaupunki

Suomen CAP-strategiasuunnitelman ennakkoarviointi        

Ennakkoarvioinnin tarkoituksena on parantaa CAP-strategiasuunnitelman suunnittelua, sisältöä, toimivuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Ennakkoarviointi tuottaa konkreettista tietoa MMM:n ja kansallisten sidosryhmien käyttöön. Ennakkoarviointi toteutetaan kehittävällä ja osalllistavalla otteella, jossa pääpaino on kehitysehdotuksissa ja valmistelutyön sparraamisessa. Lisäksi työssä tehdään SOVA-lainsäädännön mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Osana arviointia analysoidaan strategia-asiakirjaa, haastatellaan asiantuntijoita, kerätään tietoa sähköisellä kyselyllä sekä järjestetään fokusryhmäkeskusteluita.

MDI johtaa konsortiota, jossa ovat mukana Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia ja Gaia Consulting.

Tutkimuksen kesto: 15.08.2019-
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö
Henkilöt: Petri Kahila ja Timo Hirvonen

Maaseutupolitiikan neuvoston arviointi       

Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) toiminnan arvioinnin toteuttavat Owal Group Oy (koordinaattori) ja Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia.

MANE johtaa ja linjaa kansallisen maaseutupolitiikan toteutumista sekä toimii valtioneuvoston tukena poikkihallinnollisissa maaseutupoliittisissa kysymyksissä. Neuvoston tehtäviin kuuluvat esimerkiksi maaseutupoliittisen kokonaisohjelman (2014–2020) toteuttaminen ja seuranta hallinnonalojen ja hallinnon ulkopuolisten toimijoiden yhteistyönä.

Arviointi jakaantuu kolmeen pääteemaan: Ensimmäisessä arvioidaan MANEn toimintatapaa ja organisoitumista. Toinen arviointiteema keskittyy maaseutupolitiikan ja MANEn asemoitumiseen aluekehittämisen kentässä sekä laajemmassa poliittisessa kontekstissa. Kolmannessa teemassa vedetään yhteen kahden mainitun teeman tuloksia maaseutupolitiikan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta analysoiden esimerkiksi asetettuihin tavoitteisiin vastaamista ja toimintaympäristön vaikutuksia toteutukseen ja tuloksiin.

Tutkimuksen kesto: 01.06.2020–28.02.2021
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö
Henkilöt: Petri Kahila ja Timo Hirvonen

Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014–2020 arviointi

Suomi toteuttaa EU:n rakennerahastovaroilla vuosina 2014–2020 ”Kestävää ja kasvua ja työtä” -ohjelmaa, joka sisältää sekä EAKR- että ESR-tuella osarahoitettavat toimenpiteet. Ohjelman osana suoritetaan sen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointi. Arvioinnin suorittaa työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta neljän kotimaisen asiantuntijaorganisaation (MDI, TK-Eval, Kuntoutussäätö, Spatia) muodostama konsortio vuosina 2016–2019. Spatia vastaa tiedon ja osaamisen edistämiseen kohdistuvien ohjelmatoimien arvioinnista ja osallistuu ohjelmakokonaisuuden hallinnon ja toimeenpanon arviointiin.

Kesto: 2017-2019
Henkilöt: Petri Kahila,  Timo Hirvonen, Arja Jolkkonen ja Arja Kurvinen
Tilaaja: Työ- ja elinkeinoministeriö

Hämeen ja Kaakkois-Suomen maaseutusuunnitelmien arviointi

Spatia tekee Augurix Oy:n kanssa väliarvioinnin Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueellisille maaseutusuunnitelmille.  Arviointi koskee ELY-keskuksista rahoitettuja hanke- yritys- ja rakennetukia sekä ELY-keskusten ja Leader -ryhmien välisiä yhteistyösopimuksia. Arviointi sisältää mm. yleisarvion toteutuksesta, ohjelmien tulokset ja vaikutukset suhteessa tavoitteisiin ja resursseihin, case-analyysia hankkeista sekä johtopäätökset ja suositukset ohjelman tuleville vuosille. 

Arvioinnin kesto: 1.6.2018 - 31.1.2019
Rahoittaja: Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukset
Vastuuhenkilö Pasi Saukkonen

Länsi-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmien arviointi

Spatia toteuttaa TK-Evalin kanssa viiden länsisuomalaisen ELY-keskusalueen – Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen – maaseudun kehittämisuunnitelmien 2014-2020 väliarvioinnin. Arviointiin sisältyy yleisarvio kehittämissuunitelmien toteutuksesta Länsi-Suomen alueella, ELY-keskuskohtaisia arviointiteemoja sekä havaintoja ohjelmakauden 2021-2027 valmisteluun liittyen.

Arvioinnin kesto: 18.6.2018 - 31.1.2019
Rahoittaja: Pirkanmaan, Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaa ja Satakunnan ELY-keskukset
Vastuuhenkilö: Pasi Saukkonen

Saaristopolitiikan arviointi

Saaristojärjestelmä on Suomen vanhin aluepoliittinen järjestelmä täyttäen 70 vuotta vuonna 2018. Saaristopolitiikan toteuttamisen perustana on saaristolaki, joka velvoittaa viranomaiset huomioimaan saariston ja saaristokuntien erityisaseman toiminnassaan. Nyt toteutettavan arvioinnin kohteena on saaristopolitiikka ja siihen keskeisesti vaikuttava toimintaympäristö kuten kansallinen maaseutu- ja kaupunkipolitiikka sekä EU:n rakennerahastopoliittinen kehittäminen.

Arviointityön tavoitteena on tukea voimassa olevan valtakunnallisen saaristo-ohjelman toteuttamista sekä pohjustaa tulevien kausien ja ohjelmien valmistelua. Lisäksi tavoitteena on tuottaa näkemyksiä siitä, miten saaristopolitiikkaa pitäisi kehittää ja suunnata muuttuvassa toimintaympäristössä. Arvioinnin pääteemoja ovat 1) Saaristopolitiikan yhteiskuntapoliittinen asema ja sen muutos, 2) saaristopolitiikan toimintatapojen ja politiikkatoimien vaikuttavuus ja 3) saaristopolitiikan rooli tulevaisuudessa. Spatia toteuttaa arvioinnin yhdessä TK-Evalin kanssa.

Kesto: 12/2017 – 8/2018
Henkilöt: Petri Kahila, Simo Rautiainen, Timo Hirvonen
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö

Tutustu Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian aikaisempiin hankkeisiin.