Itä-Suomen yliopisto on kymmenessä vuodessa näyttänyt vahvuutensa erityisesti monitieteisissä tutkimuskokonaisuuksissa. Rehtori Jukka Mönkkösen mukaan seuraavalla vuosikymmenellä panostetaan voimakkaasti myös avoimuuteen ja kansainvälistymiseen.
- Teksti Ulla Kaltiala | Kuvitus Raija Törrönen
Mönkkönen aloittaa vuoden 2020 alussa toisen viisivuotiskautensa yliopiston rehtorina. Samalla tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistymisestä Itä-Suomen yliopistoksi. Alkavalla vuosikymmenellä yliopiston menestys rakentuu Mönkkösen mukaan monitieteisyyden lisäksi avoimuudelle ja kansainvälisyydelle.
– Yliopistoon tulevat ja alueelle jäävät opiskelijat ja tutkijat turvaavat Itä-Suomen elinvoimaisuutta. Väestön vähetessä ja vanhentuessa heitä tarvitaan entistä enemmän myös ulkomailta. Ensi vuosikymmenellä tavoitteena on vähintään tuplata kansainvälisten opiskelijoiden määrä.
Ensi vuosikymmenellä tavoitteena on vähintään tuplata kansainvälisten opiskelijoiden määrä.
Jukka Mönkkönen, rehtori
Varsinkin luonnontieteissä yliopiston koulutus on jo nyt hyvin kansainvälistä, ja koulutusvientiyritys Finland Universityn kautta on avattu uusia ovia maailmalle. Entistä vetovoimaisempia koulutusohjelmia tarvitaan houkuttelemaan myös EU:n ulkopuolisia tukijoita, joille koulutus on maksullista.
– Osaajia ei kuitenkaan saada jäämään tänne pelkästään laadukkaalla koulutuksella, vaan heidät pitäisi myös työllistää. Kansainvälistymisen koko ketju on laitettava kuntoon kampuskaupunkien ja alueen elinkeinoelämän kanssa.
Mönkkösen mukaan avoimen toimintakulttuurin kehittäminen on toinen tärkeä tavoite.
– Edistämme tutkimusjulkaisujen ja datan avointa saatavuutta ja rakennamme avoimia alustoja, joilla opetusta jaetaan muiden yliopistojen kanssa.
Uudenlaista vaikuttavuutta syntyy avoimissa innovaatioekosysteemeissä akateemisen ja yritysmaailman sekä alueen julkisen sektorin vuorovaikutuksessa. Yliopisto on terveysalalla mukana Kuopio Healthin, biotaloudessa GreenHUBin ja koulutusalalla Global Education Parkin toiminnassa.
– Avoimempaa toimintakulttuuria rakennetaan myös yliopiston omassa johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa.
Työmarkkinoille tarvitaan entistä koulutetumpaa työvoimaa. Korkeakouluvisiossa vuodelle 2030 korkeakoulutettujen osuus 25–34-vuotiaista halutaan Suomessa nostaa 41 prosentista 50 prosenttiin, mikä merkitsee huomattavaa lisäystä yliopistojen sisäänottoihin. Tutkintomäärien lisäksi yliopistojen odotetaan kasvattavan jatkuvan oppimisen tarjontaa esimerkiksi alanvaihtajille ja lisäpätevyyttä tarvitseville.
– Töitä se teettää, mutta pystymme vastaamaan näihin tarpeisiin. Meillehän on mahtava mahdollisuus, että korkeakoulutusta eri muodoissaan tarvitaan lisää, Mönkkönen toteaa.
Yksi vastaus osaamisen täydentämisen tarpeisiin on jatkuvan oppijan opinto-oikeus, jonka Itä-Suomen yliopisto otti käyttöön tänä syksynä. Se mahdollistaa opintojen täydentämisen maksutta valmistumista seuraavien kahden lukuvuoden aikana.
Julkaistu Saima-lehdessä 3/2019
Monitieteiset tutkimuskokonaisuudet ja vahva oppimisympäristöjen kehittäminen ovat olleet Itä-Suomen yliopiston kymmenen ensimmäisen toimintavuoden vahvuuksia. Poimimme juhlavuoden kunniaksi kymmenen kynttilää juhlakakkuun.
Ilmasto-oikeutta monitieteisesti
Itä-Suomen yliopiston ilmasto-oikeuden tutkimus on monitieteistä ja kansainvälisesti erittäin arvostettua. Tutkimusryhmä tekee tiiviistä yhteistyötä muun muassa ilmakehän aerosolifysiikan tutkimusryhmän kanssa. Ilmasto-oikeuden lukuisat tutkimushankkeet ovat saaneet hyvin rahoitusta. Alan tutkijat osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ilmastonmuutoksen hillinnän keinoista.
Apua bottitilien tunnistamiseen
Somessa olevaa teksti- ja datamassaa tutkitaan useasta eri näkökulmasta. Professori Mikko Laitisen mukaan dataa haittaa kuitenkin monenlainen häly, kuten bottitilit ja trollit, jotka vääristävät tutkimusta. Itä-Suomen yliopiston ja Linné-yliopiston digitaalisten ihmistieteiden yhteishankkeessa kehitettiin ohjattuun koneoppimiseen perustuva ohjelmisto. Se tunnistaa bottitilit, jotka haittaavat somen käyttöä tutkimusaineistona.
Genomidata potilaiden hyödyksi
Data-analytiikka on osa digitalisoituvaa ympäristöämme, joka on mullistamassa myös sairauksien tutkimuksen. Yhdistämällä potilailta kerättyä kudos-, solu- ja molekyylitason tietoa laajoista aineistoista tenure track -ryhmänjohtajat Merja Heinäniemi ja Minna Kaikkonen-Määttä selvittävät verisuonitautien ja syövän kehitysmekanismeja – tavoitteena tarkentuva diagnostiikka ja uudet lääkehoidot.
Ilmansaasteet uhka myös aivoille
Ilmansaasteilla on havaittu yhteys aivojen rappeumasairauksiin. Nyt tutkitaan, miten erityisesti liikenteen ultrapienet hiukkaset vaikuttavat aivoihin. Tieto voi edistää sekä uusia hoitoja että päästörajoituksia. Kansainvälinen ja poikkitieteellinen, H2020-rahoitettu TUBE-hanke on Itä-Suomen yliopiston koordinoima ja siihen osallistuu täältä neuro-, ympäristö- ja biotieteiden tutkijoita.
Fotoniikan merkitys kasvaa
Fotoniikan osaajat ja maailman huippuluokkaa olevat tutkimusympäristöt muodostavat Itä-Suomen yliopiston Fotoniikan instituutin. Uusi MSc in Imaging and Light in Extended Reality -koulutusohjelma on yksi ensimmäisistä Erasmus Mundus -ohjelmasta Japanin kanssa. Yliopisto on myös mukana Suomen Akatemian Fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaivassa (PREIN).
Sote-tiimityötä suursimulaatioissa
Sote-alan moniammatillisissa suursimulaatioissa ammattilaiset ja opiskelijat perehtyvät eri terveysteemoihin monialaisessa yhteistyössä. Tänä syksynä aiheena oli iäkkään suun terveys ja toteutukseen osallistuivat yliopiston farmasian, hoitotieteen, hammaslääketieteen ja yhteiskuntatieteiden asiantuntijat, Savonia ja KYS. Suursimulaatio-opetus sai Vuoden opetusteko -palkinnon 2019.
Paikkatietoa tarvitaan kaikkialla
Paikkatiedon hyödyntäminen on kasvanut nopeasti viime vuosina. Esimerkiksi sote-alalla paikkatiedon yhdistäminen lääke- ja hoitotieteelliseen tietoon auttaa löytämään kustannustehokkaita ratkaisuja. Itä-Suomen yliopistossa alan tutkimus ja koulutus ovat kehittyneet vahvasti. Laadukkaat ja luotettavat tietokannat sekä yliopiston informaatiotekniikan osaaminen luovat pohjan uusille läpimurroille.
Mikromuovitutkimus etenee
Muovia on käytetty 1950-luvulta lähtien, mutta mikromuoviongelmaan havahduttiin vasta viime vuosina. Itä-Suomen yliopistossa mikromuovitutkimus alkoi kierrätysmuovien analytiikalla, näytteiden keräämisellä ja menetelmien kehittämisellä. Nyt tutkijoita kiinnostavat kierrätysmuovien turvallisuuden lisäksi vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen.
Flippaus valmentaa tulevaan
Itä-Suomen yliopistossa flippaus eli käänteinen opetus on muodostunut jo käsitteeksi. Itä-Suomen yliopistossa on jo noin sata flippaavaa opettajaa, ja flippaus on osa strategianmukaista oppimisympäristöjen kehittämistyötä. Flipatuilla kursseilla käsiteltävä asia opiskellaan itse ennen kontaktitapaamista. Kontaktitapaamisessa opiskeltua asiaa käsitellään yhdessä opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa. Samalla harjaantuvat uuden oppimisen keinot sekä 2000-luvun työelämätaidot.
Tutkimustietoa varhaiseen kieltenopetukseen
Varhaiseen kieltenopetukseen liittyvän Early Language Education -tutkimuksen tarpeet nousevat käytännöstä. Yhä useammassa maassa lapset aloittavat vieraan kielen opiskelun varhaisessa vaiheessa. Professori Ritva Kantelisen mukaan tutkimuksen tavoitteena on tukea opettajien ammattitaitoa ja monipuolistaa opetusmenetelmiä. Aineistoa kootaan eri maista oppilaiden, opettajien ja vanhempien näkökulmista yhteistyössä harjoittelukoulujen kanssa.