- Tiedote: Suomen Neurologinen yhdistys | Kuva: Eveliina Immonen
Professori, neurologi Reetta Kälviäinen on saanut Neurologipäivillä Erkki Kivalo -palkinnon tunnustuksena yhä jatkuvasta työstään epilepsian tutkimuksen, hoidon ja opetuksen kehittäjänä. Suomen Neurologinen Yhdistys jakaa palkinnon kolmen vuoden välein. Se on suuruudeltaan 10 000 euroa.
Kälviäinen (s. 1960) toimii Itä-Suomen yliopiston neurologian professorina ja Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kuopion yliopistollisen sairaalan Epilepsiakeskuksen johtajana. Hän tutustui professori Kivaloon (1920-2009) toimiessaan Epilepsialiiton puheenjohtajana.
– Työssäni olen yrittänyt viedä Kivalon perintöä eteenpäin. Hänellä oli viisaita ajatuksia siitä, kuinka Suomen kaltaisessa pienessä maassa kannattaa toimia sosiaali- ja terveydenhuollossa, Kälviäinen sanoo.
Hän määrittelee itsensä kliiniseksi tutkijaksi, jonka työssä yhdistyvät lääkärin ja tutkijan roolit. Potilastyö luo pohjan tutkimukselle. Havainnoistaan ja löydöksistään hän haluaa kertoa niin neurologian opiskelijoille, suurelle yleisölle kuin päättäjillekin.
– Ongelmat on tuotava tutkijankammiosta yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yritettävä ratkaista yhteistyöllä.
Kälviäisen mielestä on hyödytöntä panna lääkärit ja tutkijat kilpailemaan keskenään rajallisista resursseista. Aivoterveyttä voidaan edistää enemmän miettimällä yhdessä, mitä sen hyväksi on tehtävissä. Se olisi myös taloudellisesti järkevämpää pitkällä aikavälillä. Projektien korvaaminen pysyvillä toimintamalleilla toisi jatkuvuutta yhdessä tekemiseen.
Esimerkkinä hedelmällisestä yhteistyöstä Kälviäinen pitää vaikeiden epilepsioiden diagnostiikan ja hoidon kansallista koordinointia.
Epilepsiatutkijoiden ja -lääkäreiden pitkäjänteisen vaikuttamistyön tuloksena epilepsia mielletään aiempaa paremmin yhdeksi tärkeäksi neurologiseksi sairaudeksi muiden rinnalla. Epilepsiaa sairastaa Suomessa lähes 60 000 ihmistä, joista lapsia on noin 5 000.
Kälviäinen tutkimusryhmineen on selvittänyt, mitkä tekijät vaikuttavat epilepsiapotilaiden ennusteeseen ja riskiin sairastua vaikeaan epilepsiaan. Viime vuosina Kuopiossa on panostettu digitaalisten hoitoketjujen kehittämiseen. Potilaat pystyvät olemaan sairaalaan yhteydessä viestipalvelun kautta ja merkitsemään saamansa kohtaukset sähköiseen kalenteriin, joka on integroitu sairauskertomukseen.
– Epilepsia on sairaus, jossa kohtaukset tulevat ennalta arvaamatta. Digitaalisten palveluiden avulla pystymme hoitamaan suuremman määrän potilaita oikea-aikaisesti.
Tänä päivänä ymmärretään, että epilepsia ei ole vain yksi sairaus vaan yleisnimitys laajalle joukolle neurologisia sairauksia. Kuka vain voi sairastua epilepsiaan, missä iässä tahansa.
Ennen yksilöllisen hoidon aloittamista tulisi selvittää mahdollisimman tarkoin, mikä aivosairaus epilepsian taustalla on. Jos kohtaukset jatkuvat, potilasta on ohjattava hoitoketjussa eteenpäin.
– Hoitoketjun toimivuudesta on pidettävä huolta. Ei saa käydä niin, että potilas ei pääse esimerkiksi säästösyistä kulkemaan yli hyvinvointialueiden rajojen, Reetta Kälviäinen varoittaa.
Lisätietoja:
reetta.kalviainen@uef.fi, p. 040 583 9249
