Pitkäkestoisen purentaelimistön kivun taustalla voi olla myös psykosomaattisia tekijöitä, kuten masennusta ja kyynisiä piirteitä, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava Aisha Banafan väitöstutkimus.
– Psykologisen seulonnan ottaminen osaksi TMD-kipupotilaiden rutiinitutkimusta voisikin auttaa tunnistamaan ne potilaat, joilla kipu on vaarassa pitkittyä, Banafa toteaa.
Myös kroonisella matala-asteisella tulehduksella havaittiin tutkimuksessa yhteys TMD-kipuihin. Tätä yhteyttä ei ole ennen tutkittu.
Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille sekä toimintahäiriöille. TMD-vaivojen kehittymiseen voivat vaikuttaa monet eri tekijät.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin TMD-kivun esiintyvyyttä sekä muun muassa sukupuolen, sosioekonomisen taustan, matala-asteisen tulehduksen, masennusoireiden ja muun terveydentilan yhteyttä TMD-oireisiin 11 vuoden seurannassa.
Tutkimus perustui THL:n Terveys 2000- ja Terveys 2011 -tutkimuksiin. Mahdolliset TMD-kipuoireet tutkittiin noin 6000 henkilöltä vuonna 2000 ja 1500 henkilöltä vuonna 2011. Seurantatutkimukseen osallistui 1200 henkilöä, joilta oli tutkittu TMD-oireet molemmilla kerroilla. Tutkittavien verinäytteestä määritettiin tulehdusarvo CRP ja heille tehtiin masennusta, kyynisyyttä sekä somatisaatiota eli psyykkisiin tekijöihin liittyvää fyysistä oireilua mittaavat kyselyt.
Seurantatutkimukseen osallistuneista 2 prosentilla oli kipuja leukanivelessä tutkimuksen alussa ja 4 prosentilla lopussa. 10 prosentilla oli tunnusteluarkuutta puremalihaksissa tutkimuksen alussa ja 5 prosentilla lopussa.
Henkilöillä, joilla oli tutkimuksen alkaessa enemmän masennusoireita tai kyynisiä piirteitä, oli suurempi riski pitkittyneeseen TMD-kipuun 11 vuotta myöhemmin. Miehillä masennusoireilla oli yhteys pitkittyneeseen kipuun, jos heillä oli jokin krooninen sairaus. Kyynisten piirteiden yhteys pitkittyneeseen TMD-kipuun välittyi masennuksen ja psykosomaattisten oireiden kautta.
Elimistön matala-asteinen tulehdustila lähtötilanteessa lisäsi pitkittyneen TMD-kivun todennäköisyyttä 11 vuoden seurannassa miehillä, joilla oli jokin krooninen sairaus.
Pitkittynyt TMD-kipu oli naisilla todennäköisempää kuin miehillä. Lisäksi sen riskiä lisäsivät matala koulutustaso ja aiemmat TMD-kivut.
– Matala-asteisella kroonisella tulehduksella on merkitystä TMD-kipuun miehillä, kun taas masennusoireet näyttävät olevan merkittävämpi riskitekijä krooniselle TMD-kivulle naisilla. Tuloksissa korostuu TMD-kivun monimutkaisuus ja monitekijäinen tausta, Banafa kiteyttää.
Bachelor of Dental Science Aisha Banafan väitöskirja Prevalence and biopsychosocial risk factors associated with temporomandibular pain: an 11-year follow-up study on Finnish adults tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 20.10.2023. Vastaväittäjänä toimii professori Per Alstergren Malmön yliopistosta ja kustoksena professori Anna Liisa Suominen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja: Aisha Banafa, BDS, aisha.banafa(a)uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/en/person/aisha.banafa/
