Elintapamuutoksia tukevan digisovelluksen aktiivinen käyttö vaikuttaa suotuisasti tyypin 2 diabeteksen riskitekijöiden tasoihin, osoitti tuore tutkimus. Vuoden seurannassa suurimmat muutokset kohti terveellisiä ruokailutottumuksia ja kapeampaa vyötäröä saatiin sovelluksen yhtäjaksoisella päivittäisellä käytöllä. Sovellusta kerrasta muutamaan kertaan viikossa käyttäneillä nähtiin kuitenkin myös pienehköjä suotuisia muutoksia riskitekijöissä. Itä-Suomen yliopiston, THL:n ja VTT:n yhteisen StopDia-hankkeen tutkimustulokset julkaistiin juuri Journal of Medical Internet Research -lehdessä.
Tutkijoita kiinnosti, ketkä todennäköisimmin ottavat digisovelluksen aktiiviseen ja pitkäjänteiseen käyttöön. Aktiivinen sovelluksen käyttö ensimmäisen käyttökuukauden aikana, halukkuus suositella digisovellusta läheisille ja ystäville, korkeampi ikä ja terveellisemmät ruokailutottumukset lähtötilanteessa ennustivat digisovelluksen aktiivisempaa pitkän aikavälin käyttöä. Aktiivisimmat käyttäjät olivat jo lähtökohtaisesti paremmin voivia, heillä oli terveellisempi ruokavalio, matalampi stressitaso ja fyysisesti aktiivisempi elämäntyyli jo ennen sovelluksen käyttöönottoa verrattuna vähemmän aktiivisiin käyttäjiin. – Näiden tutkimustulosten avulla pyrimme kehittämään ennakointimenetelmiä, joiden avulla pystymme tarjoamaan digisovellusta henkilöille, jotka todennäköisemmin sitoutuvat sen käyttöön. Näillä henkilöillä voimme myös odottaa sovelluksen käytön vaikuttavan suotuisasti tyypin 2 diabeteksen riskiin, sanoo tutkijatohtori Piia Lavikainen Itä-Suomen yliopistosta.
Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että tyypin 2 diabetes on ennaltaehkäistävissä, mutta elintapaohjausten toteuttaminen laaja-alaisesti vaatii resursseja. – Vaikuttaville digitaalisille sovelluksille on tarvetta, koska ne mahdollistavat elintapaohjauksen tarjoamisen suurelle henkilömäärälle suhteellisen pienin kustannuksin, kertoo professori Janne Martikainen.
StopDia-tutkimushankkeessa 1926 korkeassa diabetesriskissä olevaa henkilöä sai käyttöönsä hankkeessa kehitetyn Pienet teot -sovelluksen yhden vuoden ajaksi. Tutkimukseen osallistuneista 80 prosenttia oli naisia ja osallistujien keskimääräinen ikä oli 55 vuotta. Sovellus tarjosi käyttäjälle mahdollisuuden lisätä pieniä, elintapamuutokseen tähtääviä tekoja osaksi arkielämää. Tutkimus toteutettiin hyödyntämällä sovelluksen sisäänkirjautumis- ja käyttötietoja, joiden perusteella laskettiin sovelluksen kuukausittaisten käyttöpäivien lukumäärät vuoden ajalta. Tutkimuksessa seuratut tyypin 2 diabeteksen riskiin liittyvät tekijät olivat vyötärönympärys, pitkäaikainen verensokeri eli sokerihemoglobiini, painoindeksi ja ruokavalioindeksi, joka mittaa ruokavalion laatua suhteessa ravitsemussuosituksiin sekä tyypin 2 diabetesta ehkäisevään ruokavalioon. Tieto riskitekijöiden tasoista saatiin lähtötilanteessa ja vuoden käytön jälkeen terveyskeskuksissa tehdyistä terveystarkastuksista.
StopDia-tutkimusta rahoitti Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Tutkimuksen toteuttivat vuosina 2016–2019 Itä-Suomen yliopisto, THL ja VTT yhteistyössä kuntien, alueiden ja alueellisten terveydenhuollon toimijoiden kanssa.
Tutkimusartikkeli:
Lavikainen P, Mattila E, Absetz P, Harjumaa M, Lindström J, Järvelä-Reijonen E, Aittola K, Lakka T, van Gils M, Pihlajamäki J, Martikainen J: Digitally supported lifestyle intervention to prevent type 2 diabetes through healthy habits: Secondary analysis of long-term user engagement trajectories in a randomized controlled trial. J Med Internet Res 2022;24(2):e31530 doi: 10.2196/31530