Koululaisille suunnatulla elvytysopetuksella on merkittävin ja pitkäkestoisin vaikutus maallikkoelvytyksen määrän lisäämiseen yhteiskunnassamme. Koululaisten elvytysopetus näyttää myös olevan menestyksekkäin keino tavoittaa koko väestö elvytystaitojen osalta pitkällä aikavälillä.
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto järjesti eilen luokanopettajaopiskelijoille sekä opettajille elvytyskoulutuksen ja -harjoituksen.
– Auttamistakin tarvitsee harjoitella. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa ensiaputaidot ovat osa ympäristöopin sisältöjä, joten potilaan kohtaamisen ja elvytyksen taito ovat kiinteä osa opetuksen tavoitteita koulussa. Lisäksi ne ovat osa arjen kansalaistaitoja, toteaa projektitutkija Ville Tahvanainen.
Pelastuslaitoksen kanssa toteutettu koulutus on hyvä esimerkki myös siitä, miten yliopisto voi tehdä yhteistyötä erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja hyödyntää heidän asiantuntemustaan osana opetustyötä.
– Yhteinen koulutuksemme sisälsi elvytyspotilaan tunnistamisen, hätäpuhelun tekemisen sekä elvytystekniikan harjoittelun, summaa vanhempi yliopistonlehtori Kari Sormunen.
Ensihoitaja Tero Laakkonen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kertoo, että vain noin puolet sydänpysähdyspotilaista saa peruselvytystä ennen ammattilaisavun saapumista.
– Tiedämme, että varhain aloitettu puhallus-painantaelvytys moninkertaistaa potilaan selviytymismahdollisuudet. Oikea-aikaisella toiminnalla, nopealla avun hälyttämisellä ja viiveettä aloitetulla peruselvytyksellä voidaan pelastaa ihmishenkiä.
Laakkonen pitää siksi tärkeänä opettajien elvytystaitokouluttamista.
– Opettajat voivat viedä näitä taitoja kouluissa eteenpäin, jos heille vain mahdollistetaan valmiudet opettaa peruselvytystä, sydäniskurinkäyttöä ja hätätilanteessa toimimista. Pelastuslaitoksena jaamme siis osaamistamme opettajaopiskelijoille ja toivomme heidän vievän oppimaansa tulevassa työssään taas koululaisille.
