Etäopetus on julkisissa keskusteluissa esitetty usein negatiivisessa valossa, mutta etäopetus voi olla oikein suunniteltuna ja toteutettuna toimivaa ja opiskelijoiden oppimista tukevaa. Tämä selviää professoreiden Erkko Soinnun, Laura Hirston ja Teemu Valtosen sekä Hirston johtaman OAHOT-tutkimusryhmän kansainvälisestikin palkituissa tutkimuksissa.
Syksyllä vuosina 2020 ja 2021 professori Erkko Sointu opetti määrällisten tutkimusmenetelmien harjoitusopintoja opettajaopiskelijoille. Kyseinen opintojakso on sisällöltään perinteisesti opiskelijoille hyvin haastava, ja nyt elettiin vielä etäopetuksen aikaa.
– Opettajaopiskelijat pitävät matemaattisia ja tilastomenetelmällisiä aiheita yleisesti hyvin haastavina. Ja koska kyseisellä opintojaksolla on kovin haasteellinen maine, liittyy sen suorittamiseen usein myös negatiivisia tunteita, Sointu kertoo.
Lisähaasteita opintojaksolle toi myös etäopetus, josta fyysisen vuorovaikutuksen keinot puuttuivat eli opiskelijoiden oppimisprosessin ja tunteiden tulkitseminen oli etäyhteyksien takia haastavaa.
Opintojaksoa lähdettiin suunnittelemaan tutkimushankkeen puitteissa. Siinä haluttiin selvittää, tarjoavatko oppimisanalytiikka, hyvin suunniteltu etäopetus sekä opettajan monipuoliset ja uudenlaiset keinot keskustella, opettaa ja ohjata vastauksia kurssin asettamiin haasteisiin.
– Oppimisanalytiikalla viitataan tutkimuksessamme siihen, että toimiessaan sähköisessä oppimisympäristössä kukin opiskelija jättää opiskelustaan jälkiä, joita opettaja voi käyttää opiskelijan tukemiseen, Laura Hirsto kertoo.
”Jäljillä” tarkoitetaan esimerkiksi sitä, miten opiskelija käyttää annettuja materiaaleja, miten hän opinnoissaan etenee, mihin käyttää aikaa ja missä kohtaa haasteita.
– Analytiikan avulla myös opiskelija itse voi seurata opiskeluaan helposti.
Lisäksi kurssin aikana kartoitettiin lyhyiden kysymyslomakkeiden avulla, millaisia tunteita opiskelu opiskelijoissa herättää ja mikä opintojaksolla erityisesti kiinnostaa. Tätä kutsutaan jatketuksi oppimisanalytiikaksi.
Vaikeiden asioiden välttely ja negatiiviset tunteet vähenivät
Opintojakson opetuksessa Sointu käytti käänteistä oppimista. Opiskelijat saivat opettajan tekemät materiaalit, kuten lyhyet videot ja videoihin liittyvät muistiinpanot, omaan tahtiin käytettävikseen sähköiseen oppimisympäristöönsä. Lisäksi opiskelijat pystyivät keskustelemaan jakson aikana sähköisesti joko kaikkien kurssilaisten kanssa yhteisesti, keskenään pienryhmissä tai opettajan kanssa yksityisesti.
– Koska fyysinen vuorovaikutus puuttui kurssilta, antoi analytiikka opettajalle ”etäopetuksen lisätuntosarvet”. Pystyin analytiikan avulla seuraamaan kunkin opiskelijan opintojen etenemistä sekä opiskelun herättämiä tunteita, Sointu kuvailee.
Ensimmäisten tutkimustulosten perusteella opiskelijoiden ajanhallintataidot paranivat ja vaikeiden sisältöjen välttely sekä negatiiviset tunteet määrällisten menetelmien opiskelua kohtaan vähenivät kyseisellä opintojaksolla.
Koska fyysinen vuorovaikutus puuttui kurssilta, antoi oppimisanalytiikka opettajalle ”etäopetuksen lisätuntosarvet”.
Erkko Sointu
Professori
Tunteet opiskelun aktivoijina
Toisessa Soinnun ja kumppaneiden tutkimuksessa tarkasteltiin analytiikan avulla saatuja tietoja oppimisen etenemisestä sekä opintojakson aikana koettuja opiskeluun liittyviä tunteita.Tuloksissa selvisi, että ne opiskelijat, jotka kokivat opintojaksolla kyselyn mukaan negatiivisimpia tunteita, olivatkin analytiikan perusteella aktiivisimpia opiskelijoita.
– Tunteet voivat olla aktivoivia tai ei-aktivoivia. Vaikka tunteet itse aiheen opiskelua kohtaan olisivatkin negatiivisia, voidaan onnistuneella etäopetuksella aktivoida opiskelijoita onnistumaan opiskelussaan, Sointu kuvailee.
Kolmannessa tutkimuksessa tutkijat analysoivat opiskelijoiden antamaa palautetta opintojaksolta. Palautteissa selvisi, että opiskelijat kokivat toteutetun opetuksen, opintojakson ilmapiirin ja vuorovaikutuksen kiitettävänä. Oman sitoutumisensa ja oppimisensa he arvioivat hyvälle tasolle.
– Nämä tutkimustulokset ovat rohkaisevia. Lisäksi opiskelijoiden palaute sekä keskustelu opetuksen kehittämisestä tulevaisuutta varten on ollut hyvin antoisaa, Sointu iloitsee.
Oppimisanalytiikan potentiaali opetuksen ja oppimisen tukemisessa on Soinnun mukaan suuri, mutta potentiaalin käyttöönottoon tarvitaan lisää tutkimusta sekä käytännön esimerkkejä eri tasojen opettajille.
Tutkimusartikkelit:
Sointu, E., Valtonen, T., Hallberg, S., Kankaanpää, J., Väisänen, S., Heikkinen, L., Saqr, M., Tuominen V., & Hirsto, H. (2022). Learning analytics and Flipped Learning in online teaching for supporting preservice teachers’ learning of quantitative research methods. Seminar.net, 18(1).
Sointu, E., Saqr, M., Valtonen, T., Hallberg, S., Väisänen, S., Kankaanpää, J., Tuominen, V. & Hirsto, L. (2022). Emotional behavior in quantitative research methods course for preservice teachers. Learning analytics approach. In E. Langran (Ed.) Proceedings of Society for Information Technology & Teacher Education International Conference (pp. 1880-1889). San Diego, CA, United States: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE). *
*Tämä tutkimus on palkittu parhaana tutkimusjulkaisuna kansainvälisessä ’Society for Information Technology and Teacher Education’ (SITE) -konferenssissa San Diegossa Yhdysvalloissa huhtikuussa 2022.
Sointu., E., Valtonen, T., Väisänen, S. & Hirsto, L. (2022). Flipped Online Approach with Learning Analytics for Supporting Higher Education Students’ Learning. Course Feedback Results. In L. Hirsto, S. López-Pernas, M. Saqr, E. Sointu, T. Valtonen & S. Väisänen (Eds.) Proceedings of the Finnish Learning Analytics and Artificial Intelligence in Education (FLAIEC22), Joensuu, Finland.
