Eurooppalainen aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) ehkäisyn ja hoidon toimenpidesuunnitelma päivittyi äskettäin. European Stroke Journal -lehdessä julkaistu suunnitelma kattaa seitsemän osa-aluetta, jotka ovat primaaripreventio eli sairastumisen ennaltaehkäisy, hoidon järjestäminen, akuuttihoito, sekundaaripreventio eli AVH:n uusiutumisen ehkäisy, kuntoutus, tulosten arviointi ja AVH:n jälkeinen elämä. Primaariprevention tavoitteet määritellyttä työryhmää johti Itä-Suomen yliopiston terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen.
Aivoverenkiertohäiriöt ovat yksi yleisimmistä kuolinsyistä ja merkittävä pitkäkestoisen vammautumisen aiheuttaja. – AVH on kuitenkin useimmiten ehkäistävissä terveellisillä elintavoilla ja riskitekijöiden, kuten korkean verenpaineen tunnistamisella ja hoidolla. Tupakka- ja nikotiinituotteiden ja alkoholin käytön vähentämistä sekä terveellisiä ruokavalintoja on tuettava myös lainsäädännöllä, Laatikainen toteaa.
Nyt julkaistu toimenpidesuunnitelma on päivitetty versio vuonna 2018 julkaistusta Stroke Action Plan for Europe 2018–2030 -suunnitelmasta ja siitä vastaavat asiantuntijajärjestö European Stroke Organisation (ESO), potilaskattojärjestö Stroke Alliance for Europe (SAFE) ja niiden asettamat työryhmät.
Yleisiksi tavoitteiksi vuodelle 2030 on asetettu, että AVH:n ikävakioitu esiintyvyys vähenee 15 prosentilla vuoden 2020 tasosta, vähintään 90 prosenttia akuuttipotilaista saa ensihoidon nimenomaisissa AVH-hoitoyksiköissä, käytössä ovat koko hoitoketjun kattavat kansalliset AVH-suunnitelmat ja AVH-riskin pienentämiseksi pannaan täytäntöön monialaiset kansalliset strategiset toimet. Esiintyvyyden vähentämistavoitetta on nyt tiukennettu aiemmasta.
Suunnitelma sisältää myös mittarit tavoitteiden toteutumiselle, jota selvitettiin vuonna 2023 kaikkiaan 47 maassa. Kansallinen AVH-suunnitelma oli entistä useammalla, mutta kuitenkin vasta 17 maalla. Lisäksi puutteita oli esimerkiksi akuuttihoidossa, kuntoutuksessa ja tuessa AVH:n jälkeen. Parhaat hoitotulokset saadaan nopealla akuuttihoidolla, mutta vain seitsemässä maassa liuotushoito alkoi suositellusti tunnin sisällä sairaalaan saapumisesta. Vain 13 maassa oli suunnitelma AVH:n sairastaneille tarjottavasta pitkäaikaistuesta.
ESO ja SAFE tähdentävät, että toimenpidesuunnitelma tarjoaa näyttöön perustuvat keinot AVH:n ehkäisyyn ja korkeatasoiseen hoitoon. Tavoitteiden toteutuminen vaatii kuitenkin vielä aktiivisempia kansallisia toimia, rahoitusta sekä päättäjien, asiantuntijoiden ja potilasjärjestöjen yhteistyötä.
ESO:n ja SAFE:n tiedote: New European Stroke Action Plan Urges Immediate National Action
Lisätietoja:
Christensen et al. Stroke Action Plan for Europe 2018–2030 (SAP-E): mid-term review and update, European Stroke Journal, Volume 11, Issue 1, January 2026, aakaf026, https://doi.org/10.1093/esj/aakaf026
