Työikäisten aivoverenkiertohäiriöt ovat entisestään yleistyneet korkean tulotason maissa. – Osin se liittyy luultavasti elintapojen muutoksiin. Arkiliikuntaa tulee vähemmän, istumista enemmän ja elämä on entistä stressaavampaa, totesi Nordic Stroke Societyn puheenjohtaja, dosentti Jukka Putaala XXII Nordic Stroke Society Congress -tapahtuman mediatilaisuudessa Kuopiossa.
Aivoverenkiertohäiriöt lisääntyvät myös väestön ikääntyessä. Suomessa ne ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Aivoverenkiertohäiriöllä tarkoitetaan verisuonitukoksesta johtuvaa aivoinfarktia tai verisuonen repeämästä johtuvaa aivoverenvuotoa. Tukos voi olla myös ohimenevä, jolloin puhutaan ohimenevästä aivoverenkiertohäiriöstä eli TIA-kohtauksesta.
Aivojen suojaaminen on myös yhteiskunnan tehtävä
Suurin osa aivoverenkiertohäiriöistä olisi ehkäistävissä terveellisillä elintavoilla, tupakoimattomuudella sekä riskitekijöiden, kuten korkean verenpaineen, poikkeavien veren rasva-arvojen, eteisvärinän, diabeteksen ja lihavuuden asianmukaisella hoidolla. – Ihmisten pitää ottaa vastuuta terveydestään, mutta tehokkaampi aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisy vaatii myös yhteiskuntatason toimia vaikkapa pyöräilyn edistämisestä aina ilmansaasteiden ja elintarvikkeiden suolapitoisuuden rajoittamiseen, totesi professori Hanne Christensen Kööpenhaminan yliopistosta.
Meneillään olevan Stroke Action Plan for Europe -ohjelman keskeinen tavoite on Christensenin mukaan se, että jokaisessa Euroopan maassa olisi vuoteen 2030 mennessä kansallinen suunnitelma aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyn ja hoidon tehostamiseksi läpi yhteiskunnan ja hoitoketjun. – Vähintään 90 prosenttia potilaista tulisi hoitaa aivoverenkiertohäiriöihin erikoistuneissa hoitoyksiköissä – myös vanhat ja hauraat potilaat. Lisäksi tarvitaan kansallinen hoitorekisteri, jotta hoidon tuloksia voidaan seurata.
Laajassa ohjelmassa on mukana jo 49 maata, joiden edistymistä myös seurataan. – Suurella osalla kansallinen ohjelma on jo tekeillä.
– Pohjoismaissa hoidon saatavuus on hyvä ja akuuttihoito korkeatasoista. Sen sijaan aivoverenkiertohäiriöiden sairastaneiden seuranta on vielä puutteellista meillä, kuten muuallakin.
Tähtäimessä kuntoutumista edistävät lääkkeet
– Vielä ei ole lääkkeitä, joilla voitaisiin edistää aivojen toipumista aivoverenkiertohäiriöstä. Tarvetta sellaisille olisi suurella joukolla potilaita, totesi professori Mikko Airavaara Helsingin yliopistosta.
Hän on tutkimuksissaan selvittänyt, voisiko apu löytyä erilaisista hermokasvutekijöistä. – Nyt kiinnostavalta vaikuttaa solun stressiproteiini MANF. Koe-eläimillä olemme havainneet sen edistävän hermosolujen uudismuodostusta ja hillitsevän tulehdusta aivoissa aivoverenkiertohäiriön jälkeen, vaikkei se vaikutakaan syntyneeseen vaurioon. Paljon lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan, ennen kuin tiedetään, kannattaako sitä tutkia ihmisillä.
– Haasteena on myös, miten aivoverenkiertohäiriöstä toipumista ja lääkkeen tehoa mitataan. Käytössä ei ole merkkiaineita, joilla toipumista voitaisiin selkeästi mitata,
Airavaaran mukaan uusien lääkkeiden löytäminen edellyttää myös tutkijalääkäreitä, joilla on ymmärrystä sekä potilaiden hoidosta että aivoverenkiertohäiriöiden prekliinisestä, eläinmalleilla tehtävästä tutkimuksesta. – Lääketieteen opiskelijoita pitäisikin jo opintojen aikana innostaa prekliiniseen tutkimukseen. Sen vetovoima ja rahoitus ovat kuitenkin nyt aallonpohjassa. Tutkimuksen perusrahoitukseen toivottavasti panostetaan jatkossa enemmän.
– Aivosairauksien tutkimus on aiemmin ehkä liikaakin keskittynyt vain yhteen aivojen solutyyppiin, hermosoluihin, ja muut aivosolut, kuten mikrogliat ja astrosyytit, ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Seuraava läpimurto liittyy luultavasti näihin muihin aivosoluihin, joiden merkitystä alamme vasta ymmärtää, Airavaara lisäsi.
Saumatonta ja nopeaa hoitoa
Itä-Suomen yliopiston, KYSin ja Nordic Stroke Societyn järjestämässä XXII Nordic Stroke Society Congress 2023 -tapahtumassa 21.–23. elokuuta kuullaan uusinta tutkimustietoa aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisystä, akuuttihoidosta ja kuntoutuksesta. Kuopiolainen kärkiosaaminen näkyy muun muassa kuntoutukseen ja neurokirurgiaan liittyvissä ohjelmaosioissa. – Aivoverenvuoden leikkaushoito on viime vuosina kehittynyt valtavasti muun muassa mikrokirurgian myötä ja Kuopio on ollut Suomessa etujoukoissa sitä kehittämässä, kertoi tapahtuman järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston neurologian oa. professori Pekka Jäkälä.
KYSin Neurokeskuksen johtajan, ylilääkäri Timo Koiviston mukaan neurokirurgisen hoidon tuloksia on parantanut myös edistyneempi kuvantaminen, joka auttaa leikkauksen kohdistamisessa, sekä neurotehohoidon kehitys. – Kuopiossa vahvuutena ylipäätään on Neurokeskus, jonka puitteissa neuroalojen eri asiantuntijat tekevät saumatonta yhteistyötä potilaiden hoidossa.
Nopea hoitoon pääsy on aivoverenkiertohäiriöissä elintärkeää. Akuuttineurologi Anne-Mari Kantanen valotti esityksessään, miten voidaan vähentää viiveitä potilaiden kuljetuksessa ja hoitoon aloituksessa myös KYSin yta-alueen kaltaisilla harvaan asutuilla, järvisillä seuduilla. – Jokainen alue tarvitsee omiin puitteisiinsa sopivat toimintamallit.
Pitkät tai hankalat matkat hoitoon ovat Pohjoismaiden yhteinen haaste. – Meitä yhdistävät myös omaleimaiset terveydenhuollon palvelut, vahvat terveydenhuollon rekisterit ja maine tasokkaina yhteistyökumppaneina lääketutkimuksissa. Nämä ovat perusteltuja lähtökohtia yhteistyölle omassa yhdistyksessä, Nordic Stroke Societyssä. Se on toiminut jo yli 40 vuotta ja vuodesta 2005 mukana ovat olleet myös Baltian maat, Putaala kertoi.
Nordic Stroke Society Congress -tapahtuman verkkosivut: https://www.nscongress2023.com/
