Historian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin Viipurin venäläisen väestön alueellista eriytymistä 1800-luvulla ja 1900-luvulla ennen Suomen itsenäistymistä. Alueellisen eriytymisen historian tutkimuksella voidaan ymmärtää ilmiötä paremmin. Samalla luon lisää tietoa Viipurin kaupungin väestöhistoriasta ja venäläisenvähemmistön historiasta Suomessa, sekä Suomen ja Venäjän keisarikunnan historian solmukohdista.
Väitöskirjani käsittelee myös maantieteessä kehitettyjen tilastollisten menetelmien käyttöä historiantutkimuksessa. Monimuotoisten menetelmien käyttö on tärkeää uusien näkökulmien löytämiseksi ja siksi, että rajallisesta historiallisesta lähdeaineistosta saadaan enemmän irti.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Venäläisten alueellinen eriytyminen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Viipurissa selittyy ensisijaisesti 1700-luvulla luodulla segregaatiolla. Sen sijaan tuloeroihin perustuva segregaatio ei näytä vaikuttaneen venäläisten alueelliseen eriytymiseen. Alueellinen eriytyminen alkoi kuitenkin kasvaa uudelleen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Todennäköiset syyt tälle olivat vertikaalinen ja horisontaalinen syrjintä ja yleinen epäluottamus sekä sosiaalisten verkostojen eriytyminen. Nämä kaikki liittyvät sosiaaliseen etäisyyteen, joka kasvoi sitä mukaa kun kilpailevat nationalismit vahvistuivat ja etniset jännitteet keisarikunnassa kiristyivät.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjani ensisijainen aineisto ovat historialliset kartat ja veroasiakirjat. Digitaalisessa muodossa olevat kartat oikaistiin vastaamaan nykyisiä koordinaatistoja, jonka jälkeen ne varustettiin ominaisuustiedoilla, kuten osoitteella tai tontin numerolla. Näin käsitelty vektorimuotoinen paikkatietoaineisto voidaan yhdistää henkikirjojen ja tuloveroluettelojen sisältämään dataan. Näin saadaan tarkka käsitys siitä, missä eri väestöryhmät asuvat, ja mitkä alueet ovat varakkaita. Tätä dataa voidaan puolestaan analysoida tilastollisilla menetelmillä, jotka huomioivat sijainnin.
FM Antti Härkösen historian alaan kuuluva väitöskirja Geospatial analysis in history tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Hannu Salmi Turun yliopistosta ja kustoksena professori Kimmo Katajala Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Antti Härkönen, antti.harkonen(at)uef.fi, 045 696 6271
