Biologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata Joensuun kampuksella ja verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin väitöskirjassani biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden elpymistä trooppisen sademetsän ennallistamisalueella Itä-Afrikassa. Selvitin, mitä muutoksia metsän rakenteessa, puu- ja päiväperhosyhteisöissä tapahtuu eri ikäisissä ennallistetuissa eli uudelleen istutetuissa metsissä, ja miten tulokset vertautuvat läheisiin vanhoihin metsiin. Lisäksi keräsin tietoa suurikokoisten ekosysteemi-insinöörien eli afrikannorsujen (Loxodonta-suku) toiminnasta, sillä ne voivat monella tapaa vaikuttaa elinympäristöönsä.
Trooppiset sademetsät ovat maapallon lajirikkaimpia maaekosysteemejä ja tarjoavat erittäin tärkeitä ekosysteemipalveluja. Kuitenkin sademetsät ovat uhattuina, koska niihin kohdistuu valtava paine ihmistoiminnan takia – kolmen viime vuosikymmenen aikana lähes viidesosa maapallon sademetsistä on hävinnyt ja kymmenesosa jäljellä olevista metsistä on heikentyneessä tilassa. Sademetsät tarvitsevatkin ennallistamista ja siksi sen vaikutuksia ja onnistumista on tarpeellista tutkia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimukseni päätulos on, että ennallistettujen metsien metsän rakenne, puulajisto ja hedelmiä syövien perhosten lajisto alkoivat muuttua sitä samankaltaisemmaksi verrattuna vanhan metsän lajistoon ja rakenteeseen mitä vanhempi ennallistettu metsä oli. Kuitenkin perhosten ja puiden diversiteettiä ja yhteisökoostumusta sekä metsän rakennetta kuvaavien muuttujien välillä oli vaihtelua palautumisen tasossa ja nopeudessa. Esimerkiksi latvuspeittävyys ja perhosten diversiteetti palautui jo parin vuosikymmenen aikana ennallistamisesta, kun taas ennallistettujen metsien biomassa, puiden lajirikkaus sekä puu- ja perhosyhteisöjen lajikoostumukset eivät olleet vielä palautuneet vanhan metsän tasolle vastaavassa ajassa.
Afrikannorsujen jälkiä havaittiin eri ikäisissä ennallistetuissa metsissä, mutta etenkin nuorimmissa, 4–10-vuotiaissa metsissä, joissa ruohoa eli ravintoa on hyvin tarjolla. Norsujen toiminta ei ole näyttänyt estävän metsän palautumista nykyisellä populaatiokoolla. Norsut saattavat olla avaintekijöitä metsän palautumisessa, sillä ne muokkaavat kasvillisuutta ja levittävät siemeniä ja ravinteita.
Tutkimukseni valottaa vähemmän tutkittuja Afrikan ennallistettuja trooppisia sademetsiä. Se tarjoaa ennallistamistutkimuksien mittakaavassa suhteellisen pitkän, jopa kolmelle vuosikymmenelle sijoittuvan aineiston puuston ja perhosten palautumisesta. Lisäksi se valottaa sademetsien ennallistamisen kontekstissa aiemmin erittäin vähän tutkittua norsujen ekosysteemi-insinööriroolia.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tulokseni auttavat ymmärtämään, miten ennallistaminen vaikuttaa biodiversiteetin palautumiseen. Tulokseni voivat auttaa myös valitsemaan luotettavia ja kustannustehokkaita menetelmiä ja mittareita, joilla pystytään arvioimaan sademetsien palautumista ennallistamisen jälkeen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Aineistoni on kerätty Kibalen kansallispuistosta, Ugandasta. Kibale koostuu suurimmaksi osaksi vanhoista sademetsistä, mutta noin sadan neliökilometrin alue kärsi metsäkadosta laittoman maanviljelyn takia 70- ja 80-luvuilla. Tällä alueella tiheä ruohikko ja maastopalot ovat estäneet osittain metsän luonnollisen palautumisen, vaikka maanviljelys alueella loppui 90-luvun alussa. Siksi vuosina 1995–2023 on ennallistettu noin 4 500 hehtaaria istuttamalla paikallisia puulajeja.
Aineistoni on kerätty eri ikäisistä ennallistetusta metsästä (4–26 vuotta) sekä vanhasta sademetsästä kahtena eri ajanjaksona (2011–2013 ja 2020–2021). Samoilta tutkimuspisteiltä kerättiin dataa kasvillisuudesta, hedelmiä syövistä päiväperhosista, sekä norsujen jättämistä lantakasoista ja kaatamista puista.
Vertasin muutoksia sekä ikägradientilla että kahden tutkimusajanjakson välillä. Analysoin aineistoja yhteisöekologian menetelmillä, kuten sekamalleilla ja monimuuttuja-analyyseillä.
FM Eveliina Korkiatuvan biologian alaan kuuluva väitöskirja Biodiversity recovery patterns following tropical rainforest restoration in East Africa (Luonnon monimuotoisuuden palautuminen trooppisen sademetsän ennallistamisen jälkeen Itä-Afrikassa) tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Joensuun kampuksella. Vastaväittäjänä toimii professori Ilari Sääksjärvi, Turun yliopisto, ja kustoksena tutkimusjohtaja Jarkko Akkanen, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti.
Lisätietoja:
Eveliina Korkiatupa, [email protected]
