Uusi tutkimus osoittaa, että ihmisten kokemat mahdollisuudet tavoitella itselleen merkityksellistä ja hyvää elämää ovat yhteydessä pitkäaikaiseksi koettuun masennukseen. Yhteys välittyy osittain koetun stressin ja terveyskäyttäytymisen kautta.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Itä-Suomen yliopiston ja muiden tutkimusorganisaatioiden tutkijat tarkastelivat suomalaisella aikuisväestöä edustavalla aineistolla sosioekonomisten tekijöiden, koettujen toimintamahdollisuuksien, stressin ja terveyskäyttäytymisen yhteyksiä pitkäaikaiseen masennukseen.
Tutkimus perustuu vuonna 2024 kerättyyn kyselyaineistoon, johon osallistui yli 4 000 suomalaista aikuista. Tutkimuksessa hyödynnettiin toimintamahdollisuuksien lähestymistapaa (capability approach), joka korostaa ihmisten todellisia mahdollisuuksia elää itselleen arvokasta elämää. Väestötason mielenterveystutkimuksessa näkökulmaa on käytetty toistaiseksi melko vähän.
Stressi nousi vahvimmaksi masennukseen liittyväksi tekijäksi
Tutkimuksen mukaan korkea koettu stressi oli voimakkaimmin pitkäaikaiseen masennukseen liittyvä tekijä. Lisäksi heikommat koetut toimintamahdollisuudet lisäsivät pitkäaikaisen masennuksen todennäköisyyttä.
Paremmat toimintamahdollisuudet olivat puolestaan yhteydessä vähäisempään stressiin, terveellisempiin elintapoihin ja pienempään masennusriskiin.
– Tulokset viittaavat siihen, että mielenterveyttä ei voida ymmärtää pelkästään yksilön ominaisuuksien tai oireiden kautta. Olennaista on myös se, millaisiksi ihmiset kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa omaan elämäänsä, tavoitella tärkeitä asioita ja hyödyntää käytettävissä olevia voimavaroja, sanoo tutkija Anna-Sofia Holappa.
Taloudelliset vaikeudet heijastuvat toimintamahdollisuuksiin
Tutkimuksen perusteella taloudelliset vaikeudet ja koulutustaso eivät olleet suoraan yhteydessä masennukseen. Niillä oli kuitenkin yhteys koettuihin toimintamahdollisuuksiin, joiden kautta ne kytkeytyivät edelleen stressiin, terveyskäyttäytymiseen ja masennukseen.
Taloudellisia vaikeuksia kokeneet vastaajat arvioivat toimintamahdollisuutensa keskimäärin heikommiksi ja kokivat enemmän stressiä. Korkeampi koulutustaso puolestaan oli yhteydessä parempiin toimintamahdollisuuksiin ja terveellisempiin elintapoihin.
– Tulokset tukevat ajatusta, että sosiaaliset ja taloudelliset voimavarat vaikuttavat mielenterveyteen osittain sen kautta, millaisia toimintamahdollisuuksia ihmiset kokevat itsellään olevan arjessaan, sanoo tutkimuksen johtaja, professori Tomi Mäki-Opas.
Sukupuolten välillä havaittiin eroja
Tutkimuksessa havaittiin myös sukupuolieroja. Naiset raportoivat keskimäärin miehiä parempia toimintamahdollisuuksia ja terveellisempiä elintapoja, mutta samalla enemmän stressiä ja pitkäaikaista masennusta.
Tutkijoiden mukaan havainto korostaa mielenterveyteen vaikuttavien tekijöiden monimutkaisuutta sekä tarvetta tarkastella hyvinvointia useista näkökulmista samanaikaisesti.
Toimintamahdollisuudet tarjoavat uuden näkökulman mielenterveyden edistämiseen
Tutkijoiden mukaan tulokset korostavat tarvetta tarkastella mielenterveyttä yksilöllisten riskitekijöiden lisäksi myös laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Toimintamahdollisuuksien lähestymistapa kiinnittää huomion siihen, millaiset todelliset mahdollisuudet ihmisillä on tehdä hyvinvointia tukevia valintoja ja hallita arjen kuormitusta. Näkökulma voi auttaa ymmärtämään, miksi jotkut mielenterveyttä edistävät toimet ovat vaikuttavampia kuin toiset.
– Vaikuttava mielenterveyden edistäminen ei ole vain oireiden ehkäisyä tai hoitoa. Se on myös ihmisten toimijuuden ja mahdollisuuksien vahvistamista siten, että he voivat elää itselleen merkityksellistä elämää ja hyödyntää käytettävissään olevia resursseja, Mäki-Opas toteaa.
Tutkimus julkaistiin International Journal of Mental Health Promotion -lehdessä.
Lähde: Pohjois-Savon hyvinvointialueen tiedote
Tutkimusartikkeli:
Holappa AS, Ahonen T, Rekola H, Strömmer J, Frahsa A & Mäki-Opas T. The Associations of Health Behaviors, Perceived Stress and Perceived Capabilities with Self-Reported Long-Term Depression: A Finnish Cross-Sectional Survey. International Journal of Mental Health Promotion, 2026. https://doi.org/10.32604/ijmhp.2026.083383.
