Metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni käsittelee metsäammattilaisten esihenkilö- ja johtamisosaamisen kehittämistä metsäalan korkeakoulutuksessa. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten metsäalan korkeakoulutuksen sisältöjä ja pedagogisia käytänteitä voidaan kehittää vastaamaan paremmin työelämän tarpeita.
Monet työelämän muutostrendit, kuten digitalisaatio, verkostomainen työ, työntekijöiden diversiteetin lisääntyminen ja kasvavat organisaatioiden muutospaineet, korostavat ihmisten johtamisen ja geneeristen työelämätaitojen merkitystä entisestään. Ristiriitaisesti nämä aiheet ovat olleet metsäalan korkeakoulutuksen oppimistuloksien arvioinneissa pitkään heikoimmin kehittyneitä taitoja. Korkeakoulutuksen pitää pystyä vastaamaan paremmin tehtäväänsä työelämälähtöisen opetuksen tuottamisessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimus tuotti kokonaisvaltaisen kuvan metsäammattilaisten esihenkilö- ja johtamisosaamisesta ja -osaamistarpeista työuran eri vaiheissa. Esihenkilö- ja johtamisosaamista tarvitaan metsäalalla jo työuran alkuvaiheessa ja myös tehtävissä, joihin ei liity muodollista esihenkilöasemaa. Noin kolmanneksella vastavalmistuneista oli esihenkilö- tai johtamistehtäviä ja ne yleistyivät työurien edetessä. Työssä korostuvat ihmissuhde-, organisointi-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot sekä itsensä johtaminen. Kyvykäs esihenkilö tunnistaa ihmisten erilaisuuden, hyödyntää heidän vahvuuksiaan ja rakentaa luottamusta. Myös motivointi- ja palautetaidot ovat keskeisiä, sillä erityisesti nuoret työntekijät odottavat esihenkilöltään tukea ja ohjausta.
Ristiriitaisesti esihenkilötyötä haastaa suuret tiimit, henkilöstön maantieteellinen hajautuminen ja runsaat oheistehtävät. Suurimmat osaamispuutteet liittyvät ihmisten johtamiseen ja muutosjohtamiseen. Metsäalan organisaatioissa tulisi vahvistaa osallistavaa ja jaettua johtajuutta, verkostojen hyödyntämistä sekä monipuolisempaa rekrytointia. Erityisesti johtotehtäviin tarvitaan lisää moninaisuutta tukemaan uudistumista ja innovatiivisuutta.
Metsäalan korkeakoulujen johtamisopetus koetaan liian vähäiseksi ja teoreettiseksi. Opetusta tulisi kytkeä vahvemmin työelämään hyödyntämällä todellisia ja simuloituja johtamistilanteita, kokemuksellista ja ongelmalähtöistä oppimista, monialaista yhteisopettajuutta sekä työelämän mentoreita.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tuloksia voidaan hyödyntää opetussuunnitelmien, pedagogisten käytäntöjen, täydennyskoulutuksen ja organisaatioiden johtamisen kehittämisessä. Siten tutkimuksella on merkitystä metsäalan tuottavuuden, työhyvinvoinnin, osaavan työvoiman saatavuuden ja koko alan houkuttelevuuden kannalta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirja on artikkelimuotoinen, joissa kahdessa ensimmäisessä tutkimusaineisto hankittiin kyselytutkimuksilla. Ensimmäisessä osatutkimuksessa kohderyhmänä olivat vastavalmistuneet metsänhoitajat ja metsätalousinsinöörit. Toisessa kyselytutkimuksessa vastaajina toimivat pidempään työelämässä toimineet metsäalan korkeakoulutetut. Kolmannessa osatutkimuksessa haastateltiin keskeisten metsäalan organisaatioiden HR-ammattilaisia, ylempää johtoa sekä kokeneita esihenkilöitä, yhteensä 18 henkilöä.
Tutkimus rahoitettiin Metsämiesten Säätiön "Metsäosaaja 2030" tohtorikoulutukseen tähtäävän ohjelman kautta.
MMM Heikki Mannisen metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja Advancing the development of supervisory and management competence in higher forestry education (Esihenkilö- ja johtamisosaamisen kehittämisen edistäminen metsäalankorkeakoulutuksessa) tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Joensuun kampuksella. Vastaväittäjänä toimii dosentti, yliopistonlehtori Mika Rekola, Helsingin yliopisto, ja kustoksena professori Kalle Kärhä, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on suomi.
Lisätietoja:
Heikki Manninen, [email protected], p. 040 194 1728
- Väitöstilaisuus
- Väitöskirja (PDF)
