Kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksessani tutkin yliopisto-opiskelijoiden motivaation yksilöllisiä eroja, motivaation pysyvyyttä lukukauden aikana sekä sen yhteyksiä perfektionismiin ja hyvinvointiin. Lisäksi tutkittiin opiskelutilanteissa koetun motivaation ja ahdistuksen yhteyksiä ja pysyvyyttä oppimistilanteesta toiseen. Motivaatio ja hyvinvointi ovat keskeisiä oppimisen, opintojen etenemisen ja opiskelijoiden jaksamisen kannalta. Tutkimuksessa motivaatiota tarkasteltiin opiskelijoiden odotusten, arvostusten (kiinnostus, tärkeys, hyöty) ja koettujen kustannusten näkökulmasta. Vaikka nämä tekijät painottuvat opiskelijoilla eri tavoin, niiden yksilöllisistä yhdistelmistä ja yhteyksistä hyvinvointiin tiedetään vielä vähän. Yliopisto-opinnot asettavat opiskelijoille paljon vaatimuksia samalla kun hyvinvoinnin haasteet ovat lisääntyneet ja opintojen etenemiseen kohdistuu kasvavia odotuksia. Siksi on tärkeää ymmärtää opiskelijoiden motivaation yksilöllisiä eroja ja tuen tarpeita.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimukseni keskeinen havainto oli, että yliopisto-opiskelijoilla voitiin tunnistaa erilaisia motivaatioprofiileja, joissa opiskelijoiden odotukset, arvostukset ja koetut kustannukset painottuivat eri tavoin. Profiilit nimettiin Myönteisen kunnianhimoisiksi, Kuormittuneiksi kunnianhimoisiksi, Kohtalaisen motivoituneiksi, Hyötyorientoituneiksi, Sitoutumattomiksi ja Kuormittuneiksi.
Motivaatioprofiilit olivat eri tavoin yhteydessä opiskelijoiden hyvinvointiin. Myönteisen kunnianhimoisilla opiskelijoilla, joiden motivaatiota luonnehtivat korkeat odotukset ja arvostukset sekä matalat kustannukset, hyvinvointi oli vahvinta. Kuormittuneet kunnianhimoiset opiskelijat puolestaan raportoivat samanaikaisesti korkeaa opiskeluintoa ja emotionaalista uupumusta. Heikointa hyvinvointi oli Kuormittuneilla opiskelijoilla, joille olivat tyypillisiä matalat odotukset ja arvostukset sekä korkeat kustannukset. Motivaatioprofiilit olivat myös varsin pysyviä: keskimäärin 85 prosenttia opiskelijoista pysyi samassa profiilissa lukukauden ajan. Lisäksi perfektionistiset pyrkimykset olivat yhteydessä profiileihin, joissa saavutusten tärkeys korostui, kun taas perfektionistiset huolet liittyivät profiileihin, joita luonnehtivat korkeat koetut kustannukset.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että opiskelijoiden motivaatio vaihteli jonkin verran opiskelutilanteesta toiseen, mutta oli pääosin melko pysyvää. Erityisesti kustannukset olivat yhteydessä oppimistilanteissa koettuun tilastoahdistukseen.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimukseni osoittaa, että opiskelijoiden motivaatio ja hyvinvointi ovat yksilöllisiä ja vahvasti yhteydessä toisiinsa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää opiskelijoihin, jotka menestyvät opinnoissaan mutta kokevat ne samalla kuormittaviksi. Kuormituksen taustalla voivat olla esimerkiksi suorituspaineet ja huolet omasta pärjäämisestä. Tutkimus osoitti myös, että osalla opiskelijoista motivaatio on heikkoa ja opinnot näyttäytyvät ennen kaikkea kuormittavina, mikä korostaa varhaisen tunnistamisen ja tuen merkitystä.
Tulokset osoittavat lisäksi, että motivaatio on melko pysyvää, mutta siihen voidaan vaikuttaa. Opiskelijoiden hyvinvointia voidaan tukea vahvistamalla pystyvyyden kokemuksia, kiinnostusta ja opintojen merkityksellisyyttä sekä tarjoamalla tukea haastavissa tilanteissa. Väitöstutkimus tarjoaa tietoa opetuksen, ohjauksen ja opiskelijapalveluiden kehittämiseen sekä opiskelijoiden motivaation, opintojen etenemisen ja hyvinvoinnin tukemiseen korkeakoulutuksessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimus koostui kolmesta empiirisestä osatutkimuksesta ja yhdestä systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta. Empiirisissä osatutkimuksissa hyödynnettiin poikkileikkaus-, pitkittäis- ja intensiivistä pitkittäisaineistoa. Ensimmäisen ja toisen osatutkimuksen aineistot kerättiin Itä-Suomen, Helsingin ja Turun yliopistoissa vuosina 2020–2021 etäopiskelun aikana. Ensimmäiseen osatutkimukseen osallistui 2 686 yliopisto-opiskelijaa ja toiseen 426 opiskelijaa. Intensiivinen pitkittäisaineisto kerättiin Jyväskylän yliopistossa tilastotieteen kurssilla mobiilikyselyillä. Osatutkimukseen osallistui 154 opiskelijaa. Menetelmällisesti väitöstutkimus yhdisti muuttuja-, henkilö- ja yksilönsisäisiä lähestymistapoja. Keskeisiä analyysimenetelmiä olivat rakenneyhtälömallinnus, latentti profiili- ja transitioanalyysi sekä monitasoinen yksilönsisäinen mallinnus.
Teen tutkimusta Itä-Suomen yliopiston Motivaatio, oppiminen ja hyvinvointi -tutkimuskollektiivin MoLeWe -jäsenenä.
Ensimmäisen ja toisen osatutkimuksen aineisto on osa pitkittäistutkimusta “Yliopisto-opiskelijoiden motivaatio ja hyvinvointi koronapandemian aikana ja sen jälkeen” (Itä-Suomen yliopisto). Tutkimus on toteutettu osana Suomen Akatemian rahoittamaa ”Menestyksen tavoittelua vaikka uupuen” (2022–2027) -akatemiatutkijahanketta.
Liittyykö väitöstutkimukseesi jotain muuta keskeistä, josta haluat kertoa tiedotteessa?
Odotusarvoteoria on yksi keskeisimmistä teorioista motivaatiotutkimuksessa, mutta sitä on tutkittu yliopisto-opiskelijoilla verrattain vähän erityisesti henkilösuuntautuneesta näkökulmasta. Aiempi tutkimus on keskittynyt ennen kaikkea opintomenestykseen, suoriutumiseen ja koulutusvalintoihin, kun taas väitöstutkimukseni osoittaa, että odotuksilla, arvostuksilla ja kustannuksilla on merkitystä myös opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta.
Osa opiskelijoista oli hyvin kunnianhimoisia ja sitoutuneita opintoihinsa, mutta koki samalla merkittävää kuormitusta ja emotionaalista uupumusta. Tulokset korostavat erityisesti motivaation kustannusten merkitystä sekä sitä, että opiskelijoita ei tulisi tarkastella yhtenäisenä ryhmänä. Motivaation ymmärtäminen edellyttää sekä opiskelijoiden välisten että opiskelutilanteiden välisten erojen huomioimista. Tämä auttaa ymmärtämään paremmin, millaiset tekijät tukevat opiskelijoiden motivaatiota, opinnoissa etenemistä ja hyvinvointia.
Lisätietoja:
Henriikka Juntunen, [email protected]
