Sosiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin väitöskirjassani liikettä ihmiskehojen ja materian yhteismuotoutumisissa kouluissa, joissa annetaan painotettua opetusta. Tutkimuksessa keskitytään kolmeen eri osa-alueeseen koulun arjessa. Ensinnäkin siinä tarkastellaan painotetun opetuksen ja yleisopetuksen ryhmien yhteiseloa koulussa. Toiseksi väitöskirjassa tutkitaan liikettä tanssin tutkimuksen keinoin. Kolmanneksi tutkimuksessa keskitytään siihen, miten ei-inhimillisen materian ja oppilaiden yhteismuotoutumiset ohjaavat ja muovaavat liikettä. Osalle oppilaista improvisoitu liike ja laaja koreografia on mahdollista, kun taas toisilla koulupäivä keskittyy enemmän pulpetin ympärille. Yleistäen voidaan todeta, että painotetun luokan oppilailla on enemmän mahdollisuuksia liikkua. Koulun arjen kehollisuus on aihe, jota on tutkittu vähän varsinkin painotetun opetuksen yhteydessä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimukseni tuo uuden näkökulman koulun sisäiseen eriytymiseen. Painotettu opetus tuottaa kouluun erillisen, soveltuvuuskokeen kautta luodun ryhmän, joka käy koulua ikään kuin erillään muusta koulusta. Tämä näkyy paitsi opetussuunnitelmassa myös oppilaiden kehollisuudessa. Painotetun opetuksen ryhmälle annetaan usein enemmän vapauksia liikkua luokassa ja koko koulurakennuksessa, sillä heidän erityisasemansa luotettavina ja motivoituneina oppilaina heijastuu opettajien suhtautumiseen niin, etteivät nämä koe tarpeelliseksi "vahtia" painotetun opetuksen oppilaita samalla tavalla kuin yleisopetuksen oppilaita.
Painotettu opetus näkyy luokan ulkopuolella myös niin, että painotetun opetuksen luokka liikkuu usein ryhmässä ja "valtaa" tilaa niin, että yleisopetuksen oppilaat kokevat, että tietyt paikat, kuten ruokalan pöydät, käytävien sohvat ja penkit, eivät ole heitä varten. Oppilaisryhmien välille muodostuu kuilu paitsi fyysisesti myös ajatuksissa, sillä he kokevat toisen ryhmän oppilaat vieraina ja outoina. Painotetulla opetuksella on siis vaikutus koko koulun arkeen ei vain painotetun opetuksen opetussuunnitelmaan.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Painotetun opetuksen taustalla on ajatus oppilaiden erityisten kykyjen ja taitojen kehittämisestä. Perinteinen peruskoulu nähtiin liian tasapäistävänä, sillä sen koettiin rajaavaan erityisen lahjakkaiden oppilaiden edistymistä. Painotetun opetuksen myötä tasa-arvoinen suomalainen peruskoulu on kuitenkin alkanut eriytyä paitsi kykyjen myös oppilaiden ja perheiden sosiaalisen aseman mukaisesti, sillä usein painotetun luokan oppilaat tulevat hyvin toimeentulevista perheistä, joiden lapsilla on ollut mahdollisuuksia harrastaa ja kokea enemmän kuin yleisopetukseen osallistuvilla oppilailla. Koska painotetun opetuksen oppilaat eivät juurikaan seurustele yleisopetuksen oppilaiden kanssa, he elävät omassa kuplassaan ja eivät siksi välttämättä pääse kosketuksiin ja rakenna ymmärrystä erilaisista lähtökohdista tulevien oppilaiden elämästä. Haluan tutkimukseni kautta herättää keskustelua päättäjien ja koulujen keskuudessa painotetun opetuksen laajemmasta vaikutuksesta koulussa ja yhteiskunnassa yleensä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimukseni on etnografinen tutkimus kahdessa itäsuomalaisessa yläkoulussa. Vietin kouluissa yhteensä neljä kuukautta ja osallistuin yhdeksännen luokan painotetun opetuksen ja yleisopetuksen ryhmien tunneille, välitunneille ja retkille. Lisäksi tein ryhmähaastatteluja oppilaiden kanssa ja yksilöhaastatteluja opettajien kanssa.
FM Katja Hiltusen sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Bodies in Motion: Movement and Matter in Finnish Secondary Schools with Emphasised Subjects tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti, VTT Elina Paju Maanpuolustuskorkeakoulusta ja kustoksena professori Sirpa Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Katja Hiltunen, katja.hiltunen(at)uef.fi
