Suomessa asuinalueet ja kaupunkikoulut ovat paikoin eriytyneet yhteiskuntaluokan mukaan, mutta aiemmin on ollut varsin vähän tietoa siitä, mitä se tarkoittaa koulujen nuorten ja aikuisten kokemuksissa. Tuore teos kuvaa nyt, miten koulujen eriytyminen ja eriarvoisuus näkyvät ja tuntuvat koulun arjessa huono-osaisten alueiden kouluissa. Sonja Kosunen, Sara Juvonen, Heidi Huilla ja Marja Peltola ovat toimittaneet teoksen, jossa pureudutaan eriarvoisuuden ilmenemiseen nuorten ja koulun henkilöstön arjessa.
– Keskeistä on ymmärtää, että lapset eivät käy ”suomalaista peruskoulua”, vaan kukin oppilas käy tietyssä paikassa tiettyä koulua, jolla on omat paikalliset piirteensä. Koulut ovat sijaintialueensa osalta keskenään erilaisessa tilanteessa opetuksen järjestämisessä, kuvailee professori Sonja Kosunen.
Keskiluokkaisten nuorten tukeminen näyttäytyy kouluissa pääasiassa helppona, sillä he saavat tukea koulutyön tekemiseen usein myös kotoa. Lisäksi heillä on taloudellisia resursseja monenlaiseen toimintaan myös vapaa-ajalla. Työväenluokkaisten nuorten tukeminen koulun arjessa on sekin koulussa tuttua ja katsottu suomalaisen peruskoulun keskeiseksi tehtäväksi.
– Koulut kohtaavat kuitenkin myös varsinaiseen huono-osaisuuteen liittyviä haasteita, kuten köyhyyttä, jolloin koulun rooli näiden lasten ja nuorten tukijana ei yksinään riitä, huomauttaa projektitutkija Sara Juvonen.
Tutkijatohtori Heidi Huillan mukaan huono-osaisesta taustasta tulevat nuoret tarvitsisivat perheineen koulusta tulevan vahvan tuen lisäksi moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi sosiaalityön ja nuorisotyön kanssa, jotta nuorten usko omaan pärjäämiseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin ylipäänsä rakentuisi.
Rahoituksen määrä ratkaisevana tekijänä
Keskeinen tekijä eriarvoisuuden syvenemisen ehkäisyssä tai ratkaisemisessa on koulutuksen rahoitus. Teoksessa kuvataan, miten tarveperusteisen rahoituksen käyttäminen on välttämättömyys huono-osaisten alueiden kouluissa.
Rehtorit kertovat haastatteluissa, miten rahoituksen määrä koetaan usein riittämättömäksi, ja toisinaan sillä pystytään rehtoreiden mukaan vain täydentämään perusrahoituksen aukkoja. Rahoituksen avulla on mahdollista kyllä palkata avustavaa henkilöstöä, mutta käytännössä raha ei riitä erityisopettajien, psykologien tai kuraattoreiden palkkaamiseen, joille rehtorit kokevat koulussa olevan eniten tarvetta.
– Huono-osaisten alueiden koulut tarvitsevat työtään varten huomattavasti resursseja. Kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa, että lisärahoituksen määrä huono-osaisten kaupunkialueiden kouluissa on merkittävä tekijä niitä käyvien nuorten pärjäämisen tukemisessa. Näin ollen huono-osaisten alueiden koulujen asian pitäisi olla valtakunnanpolitiikassa ihan kaikkien asia, linjaa Kosunen.
Huono-osaisten alueiden koulujen asian pitäisi olla valtakunnanpolitiikassa ihan kaikkien asia.
Sonja Kosunen
Professori
Koulu mahdollistaa erilaiset kohtaamiset
Koulujen erilaiset tilanteet eivät koske eriytymiskehityksen myötä ainoastaan kouluja ja niiden henkilöstöä, vaan eritoten näitä kouluja käyviä lapsia ja nuoria. Teoksessa on analysoitu sitä, miten yhteiskuntaluokka ja etninen tausta osaltaan muovaavat nuorten keskinäisiä vertaissuhteita ja miten esimerkiksi oppilasryhmittely koulun sisällä saattaa korostaa näitä eroja entisestään.
– Nuorten vapaa-ajanviettotavat ja asuminen ovat jo varsin eriytyneitä, ja nuoret kyllä tunnistavat esimerkiksi varallisuuteen liittyviä eroja, vaikka aikuiset usein muuta luulevat, sanoo yliopistonlehtori Marja Peltola.
Koulu mahdollistaa erilaisista taustoista tulevien nuorten kohtaamiset, vaikka ei toki takaakaan ystävyyssuhteiden syntymistä eri luokkataustoista tulevien välille. Siksi keskeistä Peltolan mukaan on se, millä perusteilla oppilaat ryhmitellään luokkiin.
– Keskeinen kysymys on, millaisia koulun sisäisiä hierarkioita oppilaiden ryhmittely esimerkiksi painotetun opetuksen ryhmiin tai valikoimattomiin yleisopetuksen ryhmiin synnyttää nuorten keskuudessa. Tai miten ryhmittely vaikuttaa opettajien näkemyksiin eri luokilla olevista oppilaistaan, toteaa Peltola.
Koulu ja eriarvoisuus -teos pohjaa Suomen Akatemian rahoittamaan laajaan tutkimushankkeeseen Paikallinen koulutuseetos, jossa eriytymisen ja eriarvoisuuden suhdetta tutkittiin kolmessa pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa peruskoulussa vuosiluokilla 7–9. Nämä koulut sijaitsevat tilastollisesti tarkastellen huono-osaisilla kaupunkialueilla, mutta samanaikaisesti ovat onnistuneet tuottamaan suhteellisen hyviä oppimistuloksia. Lisäksi teoksessa on hyödynnetty täydentäviä aineistoja.
Teos ilmestyy 11.3. ja sen voi tilata osoitteesta https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/koulu-ja-eriarvoisuus/4973447
Lisätietoja:
Professori Sonja Kosunen, sonja.kosunen(at)uef.fi, 050 478 5480
Projektitutkija Sara Juvonen, sara.juvonen(at)uef.fi, sara.juvonen(at)uef.fi, 050 302 8610
Tutkijatohtori Heidi Huilla, heidi.huilla(at)uef.fi, 050 574 2786
Yliopistonlehtori Marja Peltola, marja.peltola(at)tuni.fi
https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/kasvatussosiologian-tutkimusyksikko-sure/#information