Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Opettaja tekemässä koululaisten kanssa tehtäviä.

FM Niina Salonen, väitös 30.1.2026: Työmarkkinoiden ennakointi ja oman kilpailuaseman parantaminen ohjaavat erikoistumista kasvatus- ja opetusalalla

Kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia? 

Tutkin opettajan ammatillisen identiteetin muodostumista ja ammatillista kehittymistä alkukasvatuksen kontekstissa opettajankoulutuksen aikana ja työelämään siirtymisen jälkeen. Vaikka opettajan ammatillista identiteettiä on viime vuosina tutkittu paljon, tutkimustieto on vähäistä alkukasvatuksen opettajista. Tutkimuksessani alkukasvatuksella tarkoitetaan perusopetuksen vuosiluokkia 1–2.

Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat historialtaan ja toimintaperiaatteiltaan kaksi erilaista instituutiota. Siksi varhaiskasvatuksesta kouluun siirtymisen sujuvoittamiseksi tarvitaan lisää tietoa. Sitä tarvitaan esimerkiksi keskeisistä toimijoista, kuten varhaiskasvatuksen opettajista ja luokanopettajista. Lisäksi ajantasaista tutkimustietoa tarvitaan opettajaksi kasvamisesta suhteessa nykyhetkeen, minkä vuoksi valitsin tutkimuksessani sosiokulttuurisen lähestymistavan.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Väitöstutkimukseni tuloksina on ammatillisen identiteetin muodostumiseen osallistuvat seitsemän jänniteparia yksilön ja sosiaalisen ympäristön ja yhteiskunnan välillä sekä kuvaus ammatillisesta kehittymisestä siirtymävaiheessa opettajankoulutuksesta työelämään. 
Ammatillisen identiteetin muodostumiseen vaikuttavat esimerkiksi yhteiskunnan kysyntä- ja palkitsemisrakenteissa merkityksensä saavat motivaatiot sekä puhetavat ja sosiaaliset odotukset. Tutkimuksessani alkukasvatuksen opettajuudesta muodostui osa opettajan ammatillisen kehittymisen polkua, mutta se ei välttämättä määritä koko ammatillista identiteettiä. Opettajaopiskelijoiden pyrkimyksiä ohjaavat pitkäaikaisten urahaaveiden lisäksi esimerkiksi pelko työttömyydestä, työmarkkinoiden ennakointi ja kilpailuaseman parantaminen. 

Lisäksi tutkimus tuo esiin, ettei nuorilla opettajilla ole vielä taitoa analysoida monipuolisesti kulttuurisia vaikuttimiaan ja yhteiskuntasuhdettaan eikä erityistä intoa yhteiskunnalliseen toimijuuteen.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä? 

Väitöstutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti opettajankoulutuksen ja nuorten opettajien mentoroinnin kehittämisessä. Lisäksi tutkimukseni tuloksissa näkyy nuorten opettajien kokemus opettajan työn riittämättömästä yhteiskunnallisesta arvostuksesta, mikä tulisi huomioida esimerkiksi median tavassa kertoa opettajan työstä ja ammatista. Näin opettajan työstä ja opettajien ammattikunnasta muotoutuisi mahdollisimman monipuolinen kuva. 

Tutkimus tuo esiin myös havaintoja opettajien välisistä hierarkioista, joiden purkamisen tulisi tapahtua opettajien keskinäisen vuorovaikutuksen lisäksi poliittisessa päätöksenteossa. Kokemukset riittämättömästä yhteiskunnallisesta arvostuksesta ja opettajahierarkioista voivat vaikuttaa kasvatus- ja opetusalalle hakeutumiseen sekä sen pitovoimaan.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot? 

Väitöstutkimukseni on laadullinen pitkittäistutkimus, joka koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Ensimmäisen osatutkimuksen aineistona on 58 alkukasvatuksen opettajaopiskelijan kirjoittamaa tarinaa, toisen 14 opettajaopiskelijan yksilöhaastattelua ja kolmannen neljän nuoren opettajan yksilöhaastattelua. Lisäksi aineiston koonnissa on hyödynnetty luovina menetelminä omakuvaa ja kuvaa. Aineiston analyysin menetelminä on käytetty teorialähtöistä sisällönanalyysia, diskurssianalyysia ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Väitöstilaisuus