Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Stetoskooppi.

FT, TtM Ari Voutilainen, väitös 9.2.2024: Epidemiologisten seurantatutkimusten tilastotieteellistä oikeellisuutta voisi parantaa

Epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Etenevät seurantatutkimukset tuottavat osittain toisistaan poikkeavia tuloksia. Tulosten epäjohdonmukaisuuden syyt ovat moninaisia. Osa syistä liittyy tutkimuskohorttien välisiin eroihin, jotka puolestaan ovat peräisin yhteiskuntien välisistä eroista. Nämä syyt eivät ole vältettävissä. Osa syistä sen sijaan liittyy eroihin aineiston tilastollisessa käsittelyssä ja näihin syihin on mahdollista vaikuttaa. Jopa hyvin samankaltaiset tutkimukset voivat tuottaa ristiriitaisia tuloksia, jos niiden aineistoja esikäsitellään eri tavoin ja analysoidaan erilaisilla tilastollisilla menetelmillä.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Väitöstutkimuksen perusteella on selvää, että epidemiologiassa ei kiinnitetä riittävästi huomiota tutkimusten tilastotieteelliseen oikeellisuuteen. Yleisesti ottaen sepelvaltimotaudin seurantatutkimusten tilastotieteellinen oikeellisuus on huono. 

Väitöstutkimuksessa toteutettujen tilastoanalyysidemonstraatioiden tuloksista voidaan päätellä, että sepelvaltimotaudin etenevissä seurantatutkimuksissa tutkittavia, joilla on sairaus jo tutkimuksen lähtötilanteessa, ei tulisi rajata aineiston ulkopuolelle, ellei herkkyysanalyysin tulos anna siihen aihetta. Lisäksi on suositeltavaa analysoida sepelvaltimotaudin eri ilmenemismuodot erillisinä päätemuuttujina. Multiplikatiivisten ja additiivisten elinaika-analyysien sekä muuttujien vuorovaikutusten esittäminen samassa tutkimusraportissa edesauttaisi tärkeimpien epidemiologisten yhteyksien tunnistamista. Seuranta-ajan pituus voi vaikuttaa pääte- ja lähtömuuttujan välisen yhteyden voimakkuuteen ja se tulisi huomioida erityisesti silloin, kun tuloksia verrataan tutkimuskohorttien välillä, eri päätetapahtumien välillä ja samaa päätetapahtumaa ennustavien eri lähtömuuttujien välillä.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Laajalevikkinen järjestelmällinen arviointimenetelmä voisi auttaa tutkijoita ja tiedelehtiä parantamaan epidemiologisten seurantatutkimusten tilastotieteellistä oikeellisuutta.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin kolmea tutkimusaineistoa. Vuonna 2021 julkaistujen sepelvaltimotaudin etenevien seurantatutkimusten (n = 105) tilastotieteellinen oikeellisuus arviointiin tässä väitöstutkimuksessa esitellyn kuuteen tilastotieteelliseen aiheeseen keskittyvän järjestelmällisen menetelmän avulla. Tilastoanalyysidemonstraatiossa käytettiin kuopiolaisen sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksen yksilötasoista aineistoa (n = 2682) sekä vuoteen 2022 mennessä julkaistujen meta-analyysien aineistoihin kuuluneita sepelvaltimotaudin eteneviä seurantatutkimuksia (n = 81). Väitöstutkimuksessa sovellettiin monia tilastollisia menetelmiä. Useimmat niistä liittyivät elinaika-analyysiin sekä muuttujien vuorovaikutukseen ja aikariippuvuuteen. Coxin regressioanalyysi oli keskeisin menetelmä.

FT, TtM Ari Voutilaisen väitöskirja Statistical validity in prospective cohort studies of coronary heart disease and its impact on study results (Tilastotieteellinen oikeellisuus sepelvaltimotaudin etenevissä kohorttitutkimuksissa ja sen vaikutukset tutkimustuloksiin) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Anssi Auvinen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Tomi-Pekka Tuomainen Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus

Väittelijän kuva 

Väitöskirja

Lisätietoja: 

FT, TtM, Ari Voutilainen, ari.voutilainen(a)uef.fi, 0403552826, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/ari.voutilainen/