Suomi on kansainvälistyvän kiertotalouden kärkimaita
Kansainvälisesti Suomi on jo pitkään tunnettu yhteiskuntana, jolla on avoin, kestävään kehitykseen ja digitalisaatioon nojaava talous. – Nämä osa-alueet ovat viime vuosina nivoutuneet yhteen erityisen kiinnostavalla tavalla, sanoo oikeustieteen professori Harri Kalimo. Hän aloittaa 1.7.2019 Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professorin, erityisesti kiertotalous sekä eurooppalainen ja kansainvälinen talousoikeus, tehtävässä osa-aikaisena.
Suomi on profiloitunut vahvasti kiertotalouden alueella. Kalimon mukaan kiertotalous globaaleine materiaalivirtoineen nostaa esiin tärkeitä kansainväliseen kauppaan ja digitalisaatioon liittyviä kysymyksiä. Juuri nämä aiheet ovat myös Kalimon tutkimuksen keskiössä: hän tutkii muun muassa miten ”esineiden Internet” (the Internet of Things) vaikuttaa elektroniikkatuotteiden sääntelyyn kiertotaloudessa, EU:n ja kansainväliset näkökulmat huomioiden.
– On tärkeää, että myös näitä aloja koskeva oikeus on tarkoituksenmukaista. Kehitys on nopeaa, ja tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, Kalimo sanoo.
Kiertotalouden toimijat eivät hänen mukaansa kuitenkaan välttämättä ole hyvin perillä heihin vaikuttavasta lainsäädännöstä. Myöskään lainsäädäntö ei ole aina ajan tasalla tai vastaa kiertotalouden kansainvälistyviin haasteisiin.
– Kiertotalouden ja talousoikeuden tutkimukselle ja opetukselle on kovasti tarvetta.
Kiertotalouden sääntelyssä on paljon haasteita
Kiertotalousoikeudessa tutkitaan ympäristöoikeuden pitkäaikaisia kysymyksiä muun muassa resurssien riittävyydestä ja jäteperäisten materiaalien tehokkaasta hyödyntämisestä. Kiertotalouteen osallistuvien toimijoiden oikeudet ja velvollisuudet eivät välttämättä ole selviä, varsinkaan kun tuotteiden elinkaaret pitkittyvät ja tuotteita käytetään uudelleen tai niitä päivitetään.
– Innovatiivisissa liiketoimintamalleissa fyysiset tuotteet muutetaan palveluiksi, mutta vaihtuuko samalla näihin tuotteisin kohdistuva lainsäädäntökehys, Kalimo avaa kiertotalouden sääntelyn haasteita.
Kiertotalouden sääntelyn osalta kysymyksiä herättää myös se, miten tulisi säädellä kokonaan uusia yhteiskunnallisia toimintamuotoja kuten jakamistaloutta tai digitaalisia palveluita. Lisäksi pohdittavaa on siinä, kuinka pidetään materiaalit kierrossa pitkään huomioiden myös niiden elinkaaren aikaisen energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöt sekä materiaalien sisältämät huolta aiheuttavat aineet. Kalimo muistuttaa, että esimerkiksi muovin osalta kysymys on usein varsin monisyinen.
– Tämänkaltaiset uudet haasteet johtavat innovaatioihin myös siinä, miten asioita voi ja kannattaa säännellä, Kalimo toteaa.
Kestävän kehityksen toteutuminen huomioon kansainvälisissä kauppasopimuksissa
Talouden materiaalivirrat ulottuvat monimutkaisten arvoketjujen kautta kaikkialle maapallolla. Kansainvälinen talousoikeus pyrkii varmistamaan, että materiaalien vaihdanta on mahdollisimman esteetöntä. Maailman kauppajärjestö WTO:n monenvälinen sopimuskehikko takaakin yrityksille syrjimättömän kohtelun jäsenmaissa.
– WTO on kuitenkin organisaationa murroksessa, ja siksi suomalaistenkin yritysten kannalta EU:n kansainväliset kauppasopimukset ovat yhä tärkeämpiä, Kalimo painottaa.
Sekä WTO:n että EU:n kansainvälisissä kauppasopimuksissa pyritään lisäksi huomioimaan kestävän kehityksen toteutuminen sekä maahantuoja- että tuottajamaissa. Taloudelliset ja ympäristöoikeudelliset asiat kietoutuvat siis vyyhdiksi joka kansainvälisille markkinoille toimivien yritysten on hallittava.
– Suomalaisen kuluttajankin kannalta on tärkeää, että tuotteissa ei makseta turhasta, ja että ne ovat kestävän kulutuksen ja kiertotalouden tavoitteiden mukaisia. Keinoja markkinoiden ohjaukseen voidaan hakea perinteisen lainsäädännön lisäksi esimerkiksi digitaalisesta teknologiasta, Kalimo sanoo.
Harri Kalimon painolaatuinen valokuva on osoitteessa http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/16594?encoding=UTF-8
Lisätietoja: professori Harri Kalimo, puh. +32-498-974707, harri.kalimo(at)uef.fi
Harri Kalimo
Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen, erityisesti kiertotalous sekä eurooppalainen ja kansainvälinen talousoikeus, professori
KTM 1994, Turun kauppakorkeakoulu sekä OTM 1998 ja OTT 2004, Turun yliopisto
Dosentti 2007, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
Dosentti 2015, Tampereen yliopisto
Tärkeimmät tehtävät:
Professori, Institute for European Studies (IES), 2006–
Vieraileva tutkija, Yalen yliopisto, 2005–2010
Vieraileva professori, Université Libre de Bruxelles, 2005–2006
Lakimies, oikeudellinen neuvonantaja (EU-toimisto) ja muita tehtäviä: Nokia 1995–2006