Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen automaation taustalla tehdään näkymättömäksi jäävää datatyötä. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta selvisi, että potilastiedon tarkistamiseen hankittu ohjelmistorobotti tarvitsi toimiakseen jatkuvaa ihmisten apua. Työn vähentämisen sijaan se lisäsi työtä ja synnytti työntekijöille uusia tehtäviä. Helsingissä ja Joensuussa nähdään lokakuussa livetiede-esitykset, joissa kansantajuistetaan tutkimustuloksia dokumenttiteatterin keinoin.
Ohjelmistorobottia tutkittiin osana Datalukutaito ja vastuullinen päätöksenteko -tutkimushanketta. Tutkimuksessa tarkasteltiin ohjelmistorobotin käyttöönottoa hyvinvointialueella potilastiedon lakisääteisten kirjausten tarkistamisessa. Tavoitteena oli automatisoida muistutukset virheellisistä ja puuttuvista kirjauksista.
– Yksityisen yrityksen toimittama robotti ei ollut teknisesti kovin edistynyt, eikä siinä ollut tekoälyominaisuuksia. Robotti herätti aluksi mielenkiintoa kirjaamista kohtaan, mutta se toimi epäluotettavasti ja oli toisinaan poissa toiminnasta. Robotin epäluotettavuuden vuoksi datatiimin työntekijät ja potilastietojärjestelmän pääkäyttäjät joutuivat muistuttamaan virheellisistä ja puuttuvista kirjauksista entiseen tapaan eli toimimaan ”robotin robotteina”. Lisäksi osa hierarkkisen organisaation yläpäässä työskennelleistä työntekijöistä, kuten lääkärit, eivät totelleet robotin ilmoituksia. Tällä tavalla robotti osoittautui läpikotaisin ihmisavusteiseksi, kertoo livetiede-esityksessä esiintyvä yliopistonlehtori Marja Alastalo Itä-Suomen yliopistosta.
Ohjelmistorobotti ei vähentänyt datatiimin työntekijöiden tai pääkäyttäjien työtä. Päinvastoin robotin lähettämät muistutusviestit herättivät vastaanottajissa kysymyksiä, joihin vastaaminen ja neuvonta, samoin kuin epäkunnossa olevan robotin sijaistaminen ja yrityksen kanssa asioiminen vikatilanteissa lisäsivät heidän työtään.
– Datatiimin jäsenet eivät kokeneet robottia kovin hyödylliseksi. He nimesivät sen 1980-luvun lastenohjelmista tutuksi Robotti Ruttuseksi tai puhuivat tekoälyn tyhmemmästä serkusta. Sen sijaan organisaation johto näki robotin Troijan hevosena, jonka yksi hyöty oli siinä, että sen avulla saatiin työntekijät kiinnittämään huomiota datan laatuun ja kirjaamisen tärkeyteen, tutkijatohtori Iiris Lehto Itä-Suomen yliopistosta kiteyttää.
Livetiede-esitys HELPDESK 112: Hätähuutoja digiviidakossa
Datalit-hankkeen tutkija Marja Alastalo ja robotin tarina ovat mukana livetiede-esityksessä, joka hyödyntää tutkimustulosten yleistajuistamisessa dokumenttiteatteria. Kahden tutkimushankkeen tutkimustuloksiin perustuva esitys sai nimensä Tampereen yliopistossa toimivan Demokratian digitaaliset piilo-ompeleet: Kielen ja algoritmien politiikan vaikutukset hauraassa asemassa oleviin kansalaisiin -tutkimushankkeen tutkimushaasteltavalta, joka totesi soittavansa 112:seen, aina kun ei enää selviä yksin digitaalisessa palveluviidakossa.
Helsingissä ja Joensuussa nähtävän esityksen lähtökohtana on aiemmin pilotoitu livetiedekonsepti, jossa tutkijat ja näyttelijät ovat lavalla yhdessä. Esityksen on ohjannut teatteriohjaaja, kirjailija Hanna Ryti.
– On arvioitu, että Suomessa on yli miljoona ihmistä, jotka eivät pärjää julkisten digitaalisten palvelujen kanssa ilman apua. Tutkimukseen perustuvissa dramatisoiduissa kohtauksissa tulevat näkyväksi monet absurdit tilanteet, joihin kansalaiset digijärjestelmien käyttäjinä nykyisin joutuvat. Yhteys tutkimustietoon ei katoa, vaikka siitä nostaa eri puolia esiin taiteen keinoin. Livetiede ei ole perinteistä teatteria vaan esitykseen kannattaa tulla avoimin mielin. Esitys sopii kaikille, joita huolettaa julkisten palvelujen digitalisaatio tai joita kiinnostaa teknologiausko yhteiskunnallisena ilmiönä, rohkaisee tutkija ja tuottaja Anne Koski Kriittisestä korkeakoulusta.
Esitykset:
Torstai 22.10.2026 klo 18 Tekstin talon Parvisali Helsingissä (Lintulahdentie 3)
Torstai 29.10.2026 klo 18 Näyttämö-teatteri Joensuussa (Koskikatu 8)
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Marja Alastalo, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 363 7832, marja.alastalo(at)uef.fi
Tutkijatohtori Iiris Lehto, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 738 4506, iiris.lehto(at)uef.fi
Tutkija ja tuottaja Anne Koski, livetiedekonsepti-idean äiti, kehittäjä, Kriittinen korkeakoulu ry
p. 0405152248, anne.koski(at)tuni.fi
Tutustu Datalukutaito ja vastuullinen päätöksenteko (Datalit) -tutkimushankkeeseen ja tutkijoihin.
Lue lisää livetiedekonseptista Selittävä tekijä: Ihmistieteellinen tutkimus ja tutkijat lavalla.
