Ravitsemustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksessani tarkastelin kotona asuvien ikääntyneiden, erityisesti kotihoidon asiakkaiden, omaishoitajien ja omaishoidettavien ravitsemustilaa ja proteiininsaantia. Lisäksi arvioin kahden erilaisen ravitsemusintervention vaikutuksia sekä selvitin, miten proteiinipitoisuudeltaan erilaiset ruokavaliot vaikuttavat ruokailun kustannuksiin ja voiko ravitsemusohjaus vähentää gerastenian eli hauraus-raihnausoireyhtymän esiintyvyyttä omaishoitajilla.
Tutkimusaihe on ajankohtainen väestön ikääntyessä Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Yhä useampi ikääntynyt asuu kotona pidempään, ja heidän terveytensä, toimintakykynsä ja tuen tarpeensa vaihtelevat suuresti. Hyvä ravitsemustila tukee toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ikääntyneiden proteiininsaanti jää usein suosituksia vähäisemmäksi, mikä voi heikentää lihasvoimaa ja toimintakykyä. Siksi tarvitaan tietoa siitä, miten ikääntyneiden ravitsemusta voidaan parantaa tehokkaasti ja kustannusvaikuttavasti.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimukseni osoitti, että vajaaravitsemuksen riski on yleinen kotona asuvien ikääntyneiden keskuudessa. Riski oli suurin kotihoidon asiakkailla, joista noin puolet oli vajaaravitsemusriskissä, mutta myös omaishoitajista viidesosalla riski oli kohonnut. Lisäksi proteiininsaanti jäi useimmilla alle ikääntyneille suositellun tason.
Tutkimuksessa havaittiin, että sekä kotiin toimitetut proteiinirikkaat ateriat että yksilöllinen ravitsemusohjaus lisäsivät proteiinin saantia. Sen sijaan tavanomaiset kotiateriat eivät parantaneet proteiininsaantia. Vaikka proteiininsaanti ei interventioiden aikana noussut täysin suositusten mukaiseksi, tulokset osoittavat, että sitä voidaan parantaa kohdennetuilla ravitsemustoimilla.
Tutkimus toi myös uutta tietoa proteiinirikkaan ruokavalion kustannuksista. Proteiinirikas ruokavalio oli tavanomaista ruokavaliota kalliimpi, mutta lisääntynyt proteiininsaanti saavutettiin kustannustehokkaasti. Lisäksi ravitsemusohjauksella ja sen seurauksena lisääntyneellä proteiininsaannilla havaittiin yhteys gerastenian esiintyvyyden vähenemiseen omaishoitajilla.
Tulokset korostavat ravitsemuksen merkitystä kotona asuvien ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisessa ja osoittavat, että proteiininsaantia voidaan parantaa käytännönläheisillä ja kustannustehokkailla toimenpiteillä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimukseni tuottaa tietoa siitä, miten kotona asuvien ikääntyneiden ravitsemusta voidaan tukea käytännössä. Tulokset korostavat ravitsemusohjauksen ja proteiinirikkaiden aterioiden merkitystä riittävän proteiininsaannin turvaamisessa.
Tutkimuksen avulla voidaan kehittää toimintamalleja ikääntyneiden ravitsemustilan tunnistamiseen, seurantaan ja parantamiseen kotihoidossa sekä omaishoitajien ja hoidettavien palveluissa. Tulokset tukevat terveydenhuollon ammattilaisten työtä tarjoamalla näyttöä siitä, millaiset ravitsemustoimet voivat edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja toimintakykyä.
Lisäksi tutkimus tarjoaa tietoa ravitsemuksen taloudellisista näkökulmista. Vaikka proteiinirikas ruokavalio on tavanomaista ruokavaliota kalliimpi, tulokset viittaavat siihen, että proteiininsaannin lisääminen voidaan toteuttaa kustannusvaikuttavasti. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kotiin toimitettavien aterioiden kehittämisessä sekä ikääntyneille suunnatun ravitsemusohjauksen suunnittelussa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimukseni koostuu kahdesta eri satunnaistetusta, kontrolloidusta interventiotutkimuksesta. Kolme osajulkaisuani pohjautuu Porissa toteutettuun Power Meals -tutkimukseen ja yksi osajulkaisu Kuopiossa ja Vesannolla toteutettuun LENTO-tutkimukseen. Tutkimuksessa oli mukana kotihoidon asiakkaita, omaishoitajia ja omaishoidettavia.
Power Meals -tutkimuksessa selvitettiin proteiinirikkaan kotiaterian vaikutuksia ravitsemustilaan, proteiininsaantiin ja toimintakykyyn. LENTO-tutkimuksessa puolestaan arvioitiin ravitsemusterapeutin antaman ravitsemusohjauksen vaikutuksia omaishoitajien ravitsemukseen ja gerastenian esiintyvyyteen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin useita ravitsemuksen ja toimintakyvyn arviointimenetelmiä. Ravitsemustilaa arvioitiin MNA-testillä, ravintoaineiden saantia ruokapäiväkirjojen avulla ja toimintakykyä muun muassa aktiivisuusmittareilla sekä SPPB-testillä. Gerastenian arvioinnissa käytettiin aCGA-mittaria.
Terveystieteiden maisteri Petra Rautakallio-Järvisen väitöskirja Nutritional interventions to improve protein intake and health outcomes among community-dwelling older adults – A focus on physical function, frailty and cost-effectiveness (Ravitsemusinterventiot proteiininsaannin ja terveyshyötyjen edistämiseksi – Fyysisen toimintakyvyn, gerastenian ja kustannusvaikuttavuuden näkökulmat) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Maria Nuotio Turun yliopistosta ja kustoksena professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
TtM Petra Rautakallio-Järvinen, [email protected]
