Hammaslääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni aiheena on toimintakyvyn ja gerastenian eli hauraus-raihnaus-oireyhtymän yhteys 75 vuotta täyttäneiden kotihoidon asiakkaiden suun terveyteen, suuhygieniaan ja suun terveyttä edistävään käyttäytymiseen. Lisäksi tarkasteltiin yksilöllisten terveysinterventioiden vaikuttavuutta tässä kohderyhmässä. Yhteiskunnassamme elintason nousu ja elämänlaadun parantuminen ovat pidentäneet elinikää. Väestörakenteen muutos on siirtänyt iäkkäiden hoivan painopistettä kotihoitoon tuen tarpeessa olevien ikäihmisten osuuden kasvaessa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita on noin 208 000, ja heistä 75 vuotta täyttäneitä noin 70 prosenttia.
Suun terveys on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toimintakyvyn heikentyminen vaikuttaa myös suun omahoitoon. Huono suuhygienia lisää epäedullisten mikrobien osuutta syljessä ja ientaskunesteessä. Lisäksi ikääntyvällä väestöllä on aiempia sukupolvia enemmän omia hampaita jäljellä, mikä lisää suun sairauksien riskiä. Suun sairaudet altistavat paitsi särkytiloille ja proteesien käytön epämukavuudelle, myös vajaaravitsemukselle ja yleisterveyden heikentymiselle. Suusairaudet, kuten parodontiitti, ovat yhteydessä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonisairauksien ja keuhkoinfektioiden riskiin ja kohottavat elimistön matala-asteista tulehdustilaa heikentäen useiden pitkäaikaissairauksien hoitotasapainoa. Huono suun terveys heikentää lisäksi sosiaalista kanssakäymistä ja elämänlaatua. Kotihoidon asiakkaiden suun terveyden turvaaminen edellyttää, että hoito- ja palvelusuunnitelmaan liitetään konkreettiset, yksilölliset ja saavutettavissa olevat tavoitteet suusairauksien hoitamiselle sekä toimintakyvyn seurannalle ja ylläpitämiselle.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Aiemmat vastaavat tutkimukset iäkkäillä ovat rajautuneet lähinnä kotona itsenäisesti asuviin, yleisterveydeltään varsin hyväkuntoisiin 60–70-vuotiaisiin tai yleiskunnoltaan heikkoihin laitospotilaisiin. Palvelurakenteiden uudistuessa on tärkeää tutkia kotihoidon asiakkaita, jotka ovat toimintakyvyltään hyvin heterogeeninen ryhmä. Hyvin iäkkäiden, huonokuntoisten ja hoidosta riippuvaisten iäkkäiden määrän lisääntyessä on yhä tärkeämpää huolehtia suun sairauksien ennaltaehkäisystä iäkkäiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ja hammasperäisten infektioiden aiheuttamien komplikaatioiden ehkäisemiseksi. Tätä ajatellen väitöstutkimuksen tuottama uusi tieto kotihoidon asiakkaista ja terveysinterventioiden vaikuttavuudesta on erityisen ajankohtaista.
Tutkittavista 54 prosentilla oli vähintään kohtalainen tarve ulkopuoliselle tuelle ja kognitiivisen toimintakyvyn haasteet olivat yleisiä. Alentunut toimintakyky oli yhteydessä heikompaan suun terveyteen ja suuhygieniaan. Tutkittavilla esiintyi huomattava tarve suun terveydenhuollon palveluille niin proteesien korjaustarpeen kuin korjaavan karieshoidon osalta. Lisäksi hammasplakkia ja ienverenvuotoa esiintyi valtaosalla hampaallisista tutkittavista ja proteesien käyttäjillä proteesihygienia osoittautui heikoksi. Kuitenkin vain vajaa viidennes raportoi ongelmista suun omahoidossa. Vajaaravitsemusriskissä oli 80 prosenttia tutkittavista. Yksilöllisesti suunnatut terveysinterventiot vähensivät plakkihampaiden määrää, paransivat proteesihygienaa ja tukivat suun omahoidon toteutumista. Yhdistetty xerostomia- ja ravitsemusinterventio vähensivät xerostomiaa eli suun kuivuuden tunnetta 30 prosentilla ja vajaaravitsemusta tai sen riskiä 60 prosentilla.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimustulokset osoittavat, että tutkittavien suun omahoidon toteutus ja kotihoidon henkilöstön tarjoama tuki suuhygienian ylläpitämiseksi olivat riittämättömiä. Tulokset osoittavat myös, että parempi toimintakyky ja suun terveys tarjoavat paremmat edellytykset voida hyvin. Tulevaisuudessa suun terveydenhuollon vahvempi integraatio osaksi vanhuspalveluja ja kotihoitoa tuen, opastuksen ja yhteistyön keinoin on välttämätöntä iäkkäiden suun terveyden, ravitsemuksen ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Tämä edellyttää muutoksia hoiva- ja palvelusuunnitelmaan sekä yhteistyöhön osallistuvien ja iäkkäiden parissa työskentelevien osaamisen kehittämistä.
Tutkittavista 62 prosenttia oli laaja-alaisemman arvion tarpeessa gerastenian suhteen, 56 prosenttia raportoi kokevansa suun kuivuuden tunnetta ja 80 prosentilla oli riski vajaaravitsemukselle. Gerastenia lisää sairastuvuutta, toiminnanvajautta sekä sairaala- ja pitkäaikaishoidon tarvetta, mutta aktiivisemmalla seulonnalla sen seuraukset olisivat alkuvaiheessa tehokkaasti ehkäistävissä. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että suun kuivuuden seulonnan ja hoidon tulisi olla osa iäkkäiden ravitsemushoidon kokonaisuutta. Palvelu- ja kustannusrakenteiden painopistettä tulisi ongelmia korjaavien toimenpiteiden sijaan suunnata aktiivisemmin matalakustanteisiin, yksilölähtöisiin ja ennaltaehkäiseviin toimiin iäkkäiden suun terveyden, ravitsemuksen ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimusaineisto on kerätty Itä- ja Keski-Suomessa asuvista, 75 vuotta täyttäneistä kotihoidon asiakkaista, ja se on osa laajempaa monitieteistä NutOrMed-interventiotutkimusta (NutOrMed – Laatua iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden ravitsemukseen, suunterveyteen ja lääkehoitoon). Tutkittavat haastatteli moniammatillinen tiimi, johon kuului kotihoidon hoitaja, proviisori, ravitsemusterapeutti ja suuhygienisti. Haastatteluiden jälkeen suuhygienisti teki tutkittaville suun kliinisen tutkimuksen. Sekä haastattelut että suun kliininen tutkimus toteuttiin alkutilanteessa ja kuuden kuukauden seurantajakson jälkeen. Kotihoidon asiakkailla selvitettiin ensin toimintakyvyn yhteyttä suun terveyteen ja suuhygieniaan. Interventioiden vaikuttavuutta arvioitiin seurantajakson aikana sen perusteella, millaisia muutoksia oli tapahtunut omahoitotottumuksissa, suuhygieniassa, suun terveydessä ja kuivan suun kokemuksissa. Lisäksi tarkasteltiin suun terveydenhuollon palvelujen käyttöä ja tarvetta.
Hammaslääketieteen lisensiaatti Eveliina Tuuliaisen väitöskirja Oral health, hygiene and oral health-related behaviour among old home care clients – Effectiveness of individually tailored interventions (Suun terveys, suuhygienia ja suun terveyttä edistävä käyttäytyminen iäkkäillä kotihoidon asiakkailla – Yksilöllisesti kohdennettujen interventioiden vaikuttavuus) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Esa Jämsen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Liisa Suominen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
HLL Eveliina Tuuliainen, eveliina.tuuliainen(a)uef.fi
