Tuoreen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan sairaanhoitajien rajattu lääkkeenmääräämisoikeus voi auttaa tehostamaan joidenkin potilasryhmien hoitopolkuja. LÄMÄ-hoitajan vastaanotolta lääkemääräyksen saaneilla asiakkailla oli vähemmän uusintakäyntejä kuin vastaavia lääkemääräyksiä lääkärin vastaanotolta saaneilla.
Rajattuun lääkkeenmääräämiseen oikeuttavan lisäkoulutuksen suorittaneita sairaanhoitajia kutsutaan käytännön työssä usein LÄMÄ-hoitajiksi tai lääkkeenmääräämishoitajiksi. – Suomessa LÄMÄ-hoitajia koulutetaan koko ajan lisää, millä pyritään parantamaan hoidon saatavuutta ja vastaamaan lääkäripulaan. LÄMÄ-hoitajien vastaanottoihin liittyviä uusintakäyntejä ei ole kuitenkaan aiemmin tutkittu, kertoo väitöskirjatutkija Saija Koskiniemi Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta.
Terveydenhuollon rekisteriaineistoon perustuvassa tutkimuksessa vertailtiin LÄMÄ-hoitajien ja samoja lääkkeitä määränneiden lääkäreiden vastaanottoja ja niistä seuranneita asiakkaiden uusintakäyntejä kohdeorganisaatioon 60 vuorokauden sisällä ensikäynnistä. Tutkimusaineisto oli Etelä-Karjalan Eksoten alueelta.
Tutkimuksessa huomioitiin vastaanotot, joilla LÄMÄ-hoitaja tai lääkäri määräsi fenoksimetyylipenisilliiniä, trimetopriimia, pivmesillinaamia, kloramfenikolia, kefaleksiinia tai fusidiinihappoa. Lääkärin vastaanotoilta luettiin mukaan vain ne tapaukset, joissa myös LÄMÄ-hoitajalla olisi oikeus määrätä lääke.
Tulosten mukaan ensikäynti jäi ainoaksi käynniksi 32 prosentissa LÄMÄ-hoitajan vastaanotoista ja 27 prosentissa lääkärin vastaanotoista. – Tutkimus osoitti myös, että lääkärit määräävät paljon lääkkeitä, joita myös LÄMÄ-hoitaja voisi määrätä rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden puitteissa. Sairaanhoitajien vastaanotot tulevat kuitenkin halvemmiksi sekä yhteiskunnalle että asiakkaille, Koskiniemi huomauttaa.
Hyödyntämällä tehokkaammin LÄMÄ-hoitajien osaamista voidaan myös edistää hoidon saatavuutta ja hoitajien urapolkuja.
Eroa LÄMÄ-hoitajien ja lääkärien vastaanottojen jälkeisissä uusintakäynneissä voi tutkijoiden mukaan selittää osin se, että lääkärin vastaanotolle voi ohjautua vaikeampia potilastapauksia ja siellä saatettiin hoitaa samalla muitakin vaivoja.
Tutkimusartikkeli perustuu Koskiniemen pro gradu -työhön.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Saija Koskiniemi, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, saija.koskiniemi(a)uef.fi, 050 432 4322, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/saija.koskiniemi/
Tutkimusartikkeli:
Koskiniemi, S., Sund, R., Liukka, M., & Härkänen, M. (2023). Readmissions after appointments with nurse prescribers: A register-based study. Journal of Clinical Nursing. https://doi.org/10.1111/jocn.16837
Pro gradu -työ:
Koskiniemi, Saija 2022. Lääkkeenmääräämisoikeudellisten hoitajien vastaanotot ja asiakkaiden uusintakäynnit – rekisteritutkimus. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, hoitotiede, terveystieteiden tiedekunta. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/27013
