Tuoreen tutkimuksen mukaan USA:ssa hoitotyön opiskelijat ovat tietoisempia ilmastonmuutoksen vaikutuksista kuin Suomessa. Suomalaiset opiskelijat kuitenkin toimivat johdonmukaisemmin ilmastoystävällisesti niin kotonaan kuin työssään.
– Tulokset korostavat hoitotyön koulutuksen mahdollisuuksia ilmastonmuutokseen liittyvän tietoisuuden ja toiminnan kehittämisessä, sanoo väitöskirjatutkija Iira Tiitta Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta.
Ilmastonmuutoksen seuraukset, kuten helleaallot, äärimmäiset sääilmiöt ja muutokset tartuntatautien leviämisessä vaikuttavat ihmisten terveyteen maailmanlaajuisesti. Samalla terveydenhuolto on merkittävä energiankuluttaja ja kasvihuonekaasujen tuottaja, mikä lisää tarvetta kestävien käytäntöjen omaksumiselle. Terveydenhuollon toimijat ovatkin avainasemassa ilmastonmuutosta hillitsevien käytäntöjen omaksumisessa ja terveysvaikutuksiin varautumisessa. Alan suurimpana ammattiryhmänä sairaanhoitajilla on tässä erityinen rooli.
USA:ssa hoitotyön opetussuunnitelmiin sisältyy osassa oppilaitoksista ilmastonmuutokseen liittyviä aiheita, mutta Suomessa niitä ei vielä käsitellä alan opetuksessa. Alan opiskelijoiden käsityksiä aihepiiristä ei ole myöskään ennen selvitetty Suomessa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Climate and Health Tool -kyselylomakkeella, joka jaettiin hoitotyön opiskelijoille Suomessa oppilaitosten kautta ja USA:ssa sosiaalisen median, verkkotapahtumien ja alan organisaatioiden välityksellä. Aineistosta tarkasteltiin ilmastonmuutokseen liittyvän tietoisuuden, huolen, motivaation ja käytännön tasoja kummassakin maassa.
Kyselyn perusteella yhdysvaltalaiset opiskelijat olivat tietoisempia ilmastonmuutoksen vaikutuksista erityisesti tulevien sukupolvien terveyteen, ja he olivat emotionaalisesti vahvemmin sitoutuneita aiheeseen. Suomalaisilla puolestaan tietoisuus heijastui johdonmukaisemmin käytäntöön. Jos esimerkiksi työpaikalla toimittiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, suomalaiset opiskelijat tekivät saman suuntaisia valintoja myös kotona, kun taas yhdysvaltalaisten opiskelijoiden kohdalla vastaava yhteys oli heikompi.
Kestävä terveydenhuolto alkaa koulutuksesta
Tutkijat tähdentävät, että hoitotyön opetussuunnitelmissa Suomessa ja maailmalla tulisi panostaa ilmastonmuutostietoisuuden vahvistamiseen ja ympäristövastuullisiin toimintamalleihin. Tämä varmistaisi, että tulevat hoitajat ymmärtävät ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen sekä pystyvät kehittämään ratkaisuja, jotka tukevat kestävää kehitystä ja vahvistavat terveydenhuollon valmiuksia vastata ilmastokriisiin.
– Hoitotyön opiskelijoilla on tulevassa työssään keskeinen rooli ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten hillitsemisessä ja niihin sopeutumisessa. Tähän on koulutuksesta saatava sekä tietoa että käytännön ratkaisuja, Tiitta toteaa.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija, yliopisto-opettaja Iira Tiitta, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, iira.tiitta@uef.fi, +358 40 9460708
Tutkimusartikkeli:
Iira Tiitta, Juho Kopra, Ruth McDermott-Levy, Jouni J.K. Jaakkola, Lauri Kuosmanen. Climate change perceptions among nursing students: A comparative study between Finland and the United States. Nurse Education Today, Volume 146, 2025, 106541, ISSN 0260-6917, https://doi.org/10.1016/j.nedt.2024.106541
