Hallinto-oikeuden alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe, ja miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia, Evgeniya Kurvinen?
Tutkimukseni aiheena on Suomen ja Venäjän viranomaisten välinen henkilötietojen vaihto. Maantieteellisen sijainnin vuoksi Suomen ja Venäjän rajat ylittävä liikkuvuus on vilkasta, mikä saa aikaan viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa edellyttäviä tilanteita. Henkilötietojen vaihto voi olla tarpeellinen tai välttämätön viranomaisten lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi, esimerkiksi veroasian tai rikosasian selvittämiseksi. Voimassa oleva lainsäädäntö asettaa kuitenkin erilaisia rajoituksia ja ehtoja henkilötietojen vaihdolle. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on ollut selvittää, mahdollistaako voimassa oleva henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö henkilötietojen vaihdon Suomen ja Venäjän viranomaisten välillä. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä EU-tietosuojalainsäädäntöä on hiljattain tarkistettu.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset havainnot?
Henkilötietoja voidaan siirtää EU:n ulkopuolelle, ns. kolmanteen maahan vain, jos kolmas maa varmistaa näiden tietojen osalta riittävän tietosuojan tason, tai jos henkilötietojen siirroissa kolmanteen maahan kyetään muulla tavoin takaamaan tietosuojan korkean tason jatkuvuus. Tutkimuksen keskeisenä havaintona voidaan pitää sitä, että Venäjän tietosuojakehykseen liittyy sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka olennaisesti heikentävät Venäjän tietosuojan tasoa. Tämän vuoksi Venäjän tietosuojan tasoa ei voida pitää kaikilta osin EU-oikeudessa tarkoitetulla tavalla riittävänä. Yhtä laajaa ja yksityiskohtaista Venäjän tietosuojan tason vertailua EU:ssa taattuun suojan tasoon ei tiettävästi ole aiemmin tehty.
Suomessa henkilötietojen vaihdon edellytykset määräytyvät tapauskohtaisesti sen mukaan mitä, missä laajuudessa ja miten henkilötietoja vaihdetaan. EU-oikeuden mukaiset henkilötietojen siirtoedellytykset asettavat puolestaan yleisiä ja erityisiä vaatimuksia Suomen ja Venäjän viranomaisen väliselle henkilötietojen vaihdolle. Sen sijaan henkilötietojen siirroille Venäjältä Suomeen ei ole asetettu erityisiä vaatimuksia. Venäjällä henkilötietojen vaihdon edellytyksenä vaikuttaa yleensä olevan kansainvälinen sopimus, jossa määrätään toisen valtion viranomaisen tiedonsaannista. Toimintaympäristön tekee kuitenkin haastavaksi se, että henkilötietojen vaihtoa edellyttävät kansainväliset sopimukset eivät välttämättä sellaisenaan mahdollista henkilötietojen vaihtoa Suomen ja Venäjän viranomaisten välillä.
Suomessa henkilötietojen vaihtoa edellyttäville kansainvälisille sopimuksille asetetaan tiettyjä vähimmäisvaatimuksia. Keskeisenä havaintona voidaan pitää sitä, että tutkimuksessa tarkastelluissa Suomen ja Venäjän viranomaisten välistä henkilötietojen vaihtoa edellyttävissä kansainvälisissä sopimuksissa ei ole pääsääntöisesti huomioitu näitä vähimmäisvaatimuksia riittävässä määrin, mikä saattaa muodostaa tietosuojariskin. Tämän vuoksi kansainväliset sopimukset on syytä tarkistaa.
Miten väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tämä tutkimus tuottaa tietoa henkilötietojen vaihdon oikeudellisista edellytyksistä. Tietoa voidaan hyödyntää Suomen ja Venäjän viranomaisten välisessä, mukaan lukien kansainvälisiin sopimuksiin perustuvassa yhteistyössä. Tutkimus tuottaa myös tietoa Venäjällä voimassa olevasta tietosuojalainsäädännöstä. Tietoa voivat hyödyntää myös Venäjällä toimivat suomalaiset yritykset. Lisäksi tutkimustuloksia voidaan hyödyntää lainvalmistelussa. Esimerkiksi tämän vuoden tammikuussa oikeusministeriö on käynnistänyt hankkeen julkisuussääntelyn ajantasaistamiseksi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksessa oikeudellisen tulkinnan ja systematisoinnin avulla kehitetään Suomen ja Venäjän viranomaisten väliseen henkilötietojen vaihtoon sovellettavat oikeusnormit ja määritetään niiden keskinäiset suhteet. Pääpaino on voimassa olevan oikeuden systematisoinnissa, sillä asiaa koskeva normatiivinen aineisto on laaja ja kerroksineen. Suomen ja Venäjän kansallisen lainsäädännön ohella siihen kuuluu eurooppaoikeudellinen normisto ja kansainvälisen oikeuden määräykset.
Tutkimuksessa asetettuihin kysymyksiin vastaaminen edellytti myös Venäjän oikeusjärjestyksen sisällön selvittämistä. Venäjän oikeusjärjestyksen sisältöä selvitettiin oikeudellisen systematisoinnin, tulkinnan ja vertailun avulla.
HTM Evgeniya Kurvisen hallinto-oikeuden alaan kuuluva väitöskirja Suomen ja Venäjän viranomaisten välinen henkilötietojen vaihto ja sen sääntely tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella Educa-rakennuksen E100-salissa 9.12.2021 klo 13 alkaen. Vastaväittäjinä toimivat professori Soili Nystén-Haarala Lapin yliopistosta ja professori Susanna Lindroos-Hovinheimo Helsingin yliopistosta sekä kustoksena professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Evgeniya Kurvinen, yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto, evgeniya.kurvinen@uef.fi