Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että hyväkään kestävyyskunto ei suojaa lapsia metaboliselta oireyhtymältä. Tutkimuksessa selvisi myös, että kehon rasvakudoksen määrä on vääristänyt useassa aikaisemmassa tutkimuksessa saatuja tuloksia kestävyyskunnon metaboliselta oireyhtymältä suojaavasta vaikutuksesta. Tutkijat havaitsivat lisäksi, että aikuisilla huono kestävyyskunto ei ole metabolisen oireyhtymän piirre, mutta hyvä kestävyyskunto voi olla merkki metabolisen oireyhtymän riskitekijöiden vähäisyydestä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti sitä, miten kehon koon ja koostumuksen huomioiminen vaikuttaa kestävyyskunnon ja metabolisen oireyhtymän yhteyteen. Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan aineenvaihdunnan ja sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksien vaaratekijöiden kasautumista yhdelle henkilölle.
Tulosten perusteella huono kestävyyskunto ei ole metabolisen oireyhtymän riskitekijä lapsilla. Kun kestävyyskunto suhteutetaan kehon kokonaispainoon, parempikuntoisilla lapsilla on matalampi metabolisen oireyhtymän riski. Tämä kunnon suojaava vaikutus näyttäisi kuitenkin johtuvan eroista kehon rasvakudoksen määrässä eikä niinkään kestävyyskunnosta itsestään.
– Tulostemme perusteella ylipaino ja lihavuus lisäävät metabolisen oireyhtymän riskiä riippumatta kestävyyskunnon tasosta. Metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä panokset onkin syytä laittaa riittävään ja monipuoliseen liikkumiseen, terveelliseen ravitsemukseen sekä ylipainon ennaltaehkäisyyn kestävyyskuntoon tuijottamisen sijasta, sanoo Itä-Suomen yliopiston lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Myös aikuisilla heikon kestävyyskunnon merkitys metabolisen oireyhtymän riskitekijänä väheni huomattavasti, kun kehon koostumus oli huomioitu asianmukaisesti. Aikuisilla kehon koostumus arvioitiin ihopoimumittauksella. Jos kehon koostumus olisi mitattu esimerkiksi DXA-laitteella, kestävyyskunnon merkitys olisi saattanut vähentyä entisestään.
Vaikka kestävyyskunnolla oli vain heikko yhteys metaboliseen oireyhtymään, parempi kestävyyskunto oli yhteydessä korkeampaan HDL-kolesterolipitoisuuteen riippumatta kestävyyskunnon suhteuttamistavasta sekä lapsilla että aikuisilla.
Tutkimukseen osallistui 352 iältään 9–11-vuotiasta lasta kuopiolaisesta PANIC-tutkimuksesta sekä 572 iältään 53–72-vuotiasta miestä kuopiolaisesta KIHD-tutkimuksesta. Maksimaalinen hapenottokyky kestävyyskunnon mittarina mitattiin maksimaalisen polkupyöräergometritestin avulla. Metabolinen oireyhtymä määritettiin kansainvälisten standardien mukaan. Lisäksi lapsilla kehon koostumus mitattiin sekä InBody- että DXA-laitteilla ja aikuisilla ihopoimumittauksella.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa Journal of Medicine and Science in Sport -tiedelehdessä.
Lisätietoa ja linkki alkuperäistutkimukseen
Eero Haapala, FT, dosentti, yliopistonlehtori, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. email. eero.a.haapala (a) jyu.fi, puh. +358 40 805 4210
Haapala EA, Tompuri T, Lintu N, Savonen K, Lakka TA, Laukkanen JA. Is low cardiorespiratory fitness a feature of metabolic syndrome in children and adults? Journal of Medicine and Science in Sport 2022 DOI: https://doi.org/10.1016/j.jsams.2022.08.002
