Digitaaliset hyvinvointisovellukset, yhteiskehittäminen ja vointitiedon kerääminen ovat keinoja, joilla voidaan edistää väestön hyvinvointia, parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta sekä tukea tiedolla johtamista, havaittiin Pohjois-Savossa toteutetussa kehittämishankkeessa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston hankkeessa levitettiin maakunnan alueelle hyväksi havaittuja toimintamalleja, joilla pyrittiin muun muassa edistämään asukkaiden mielen hyvinvointia ja päihteettömyyttä sekä parantamaan tyypin 2 diabeteksen hoidon vaikuttavuutta ja vähentämään näihin liittyvien sosiaalipalvelujen kustannuksia.
Vuosina 2023–2025 toteutetussa Hyvinvoinnin edistämisen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa (HYPE) -hankkeessa havaittiin, että hyvinvointisovellukset voivat olla kustannustehokkaita työkaluja, kun kartoitetaan sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevan aikuisväestön hyvinvointitarpeita sekä edistetään koko väestön terveellisiä elintapoja ja mielen hyvinvointia. Vertaiskehittäminen puolestaan edistää hoidon tavoitteiden asettamista ja sen laadun seurantaa tyypin 2 diabetesta sairastavilla. Tutkimus osoitti, että pohjoissavolaiset suhtautuvat myönteisesti heiltä kerätyn vointitiedon hyödyntämiseen terveydenhuollossa.
Hyvinvointisovellus tukee mielen hyvinvointia ja terveellisiä elintapoja
Hankkeessa toteutettiin mielenterveyttä ja terveellisiä elintapoja edistävä interventio, jossa pohjoissavolaisille tarjottiin käyttöön BItHabit-hyvinvointisovellus.
– Sovelluksen käytöllä on myönteisiä vaikutuksia mielen hyvinvointiin ja terveellisempiin elintapoihin. Hyvinvointisovellus voikin tarjota hyvinvointialueille kustannustehokkaan työkalun niin intensiivisempää tukea tarvitsevien asukkaiden seulomiseen, kuin laajemmin koko väestön terveellisten elintapojen edistämiseen, kertoo professori Tomi Mäki-Opas Pohjois-Savon hyvinvointialueelta ja Itä-Suomen yliopistosta.
Uusi analyysimalli parantaa tyypin 2 diabeteksen hoidon vaikuttavuutta
Hankkeen aikana rakennettiin diabeteksen hoitotuloksiin perustuva uusi analyysimalli tyypin 2 diabeteksen hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Uuden analyysimallin avulla pystyttiin tunnistamaan alueet sekä terveysasemat, joilla tyypin 2 diabetesta sairastavien henkilöiden hoitotasapaino oli joko keskimääräistä parempi tai heikompi asetettuihin hoitotavoitteisiin verrattuna.
– Uutta vertailutietoa hyödynnettiin palveluiden vertaiskehittämisessä, ja sen avulla palveluiden järjestäjä voi jatkossa ohjata koulutusta ja kehittämistoimenpiteitä hyvinvointialueella entistä vaikuttavuusperusteisemmin, kertoo professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.
Vointikysely tuo arvokasta tietoa väestön hyvinvoinnista
Hankkeessa selvitettiin myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella asuvan väestön hyvinvoinnin tilannetta asukkaiden vointikyselyllä. Kyselystä saatuja tietoja hyödynnetään vaikuttavuusperustaisessa tiedolla johtamisessa sekä alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Vointitietojen perusteella naiset ja iäkkäämmät ovat tyytyväisempiä elämäänsä, vaikka he kokevat terveyteen liittyvän elämänlaadun heikommaksi. Sosioekonomisella taustalla sekä terveellisillä elintavoilla on selkeä yhteys pohjoissavolaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Pitkäaikaissairauksilla puolestaan on selkeä yhteys koettuun terveyteen, toimijuuteen ja elämään tyytyväisyyteen.
– Tutkimuksen perusteella pohjoissavolaiset suhtautuvat myönteisesti vointitiedon hyödyntämiseen terveydenhuollon eri käyttötarkoituksiin. Naiset suhtautuvat vointitiedon hyödyntämiseen miehiä myönteisemmin ja korkeammin koulutetut matalammin koulutettuja myönteisemmin. Käyttöön otettavista vointimittareista sekä kerättävän tiedon käyttötarkoituksista ja hyödyistä tulee informoida asiakkaita ja potilaita nykyistä paremmin, jotta heidät saadaan sitoutumaan vointikyselyihin. Tulevaisuudessa kysely on tarkoitus toistaa noin viiden vuoden välein, jotta voimme seurata Pohjois-Savon hyvinvointialueen väestön hyvinvoinnin tilaa ja arvioida toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia, kertoo arviointiylilääkäri Ulla Sankilampi Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.
Kehittämishankkeen tulokset osana Kansallinen Vaikuttavuuskeskus -pilottia
Kehittämishankkeen tulokset liittyvät Kansallinen Vaikuttavuuskeskus -pilottiin, johon Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Itä-Suomen yliopisto ovat tuoneet monitieteisen TKI- sekä koulutusosaamisensa perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuudesta ja niihin liittyvien toimintamallien implementoinnista.
– Tuemme verkoston rakentumista myös päivittämällä tilannekuvan tieto- ja osaamistarpeiden nykytilasta. Monitieteellisellä osaamisellamme tarjoamme verkostolle tieteelliseen tutkimukseen perustuvia koulutuskokonaisuuksia sekä työkaluja vaikuttavuuden mittaamiseen ja tiedolla johtamisen tueksi, Mäki-Opas kertoo.
Kansallinen Vaikuttavuuskeskus -pilotti päättyy vuoden 2025 lopussa, jonka jälkeen vaikuttavuusverkoston koordinointi siirtyy sosiaali- ja terveysministeriölle.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen tiedote
Lisätietoja:
Mielenterveysinterventiosta ja vointikyselystä professori Tomi Mäki-Opas, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Itä-Suomen yliopisto, tomi.maki-opas(at)uef.fi, p. 050 323 4020
Diabeteksen vertaiskehittämisestä professori Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto, janne.martikainen(at)uef.fi, p. 040 355 2600
Tiedolla johtamisesta arviointiylilääkäri Ulla Sankilampi, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Itä-Suomen yliopisto, ulla.sankilampi(at)uef.fi
Julkaisut ja hanke verkossa:
Pohjois-Savon hyvinvointialue: Hyvinvoinnin edistämisen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa (HYPE)
Itä-Suomen yliopisto: Hyvinvoinnin edistämisen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa (HYPE)
Hankkeessa laaditut politiikkasuositukset:
Vaikuttavuuden talo - Julkaisut - Vaikuttavuuden talo: Hyvinvoinnin edistämisen ja perustason SOTE-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa (HYPE)