Tuore tutkimus tuo esiin Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien kohtaamia haasteita sosiaali- ja terveyspalvelujen, työn sekä kansalaisuuden hakemisessa. Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa käydään läpi Suomen lainsäädäntöä ja siinä on haastateltu 26 ikääntynyttä maahanmuuttajaa heidän oikeuksiensa toteutumisesta. Empiirisen yhteiskunnallisen oikeustutkimuksen alaan kuuluva tutkimus on julkaistu Retfærd-lehdessä (Nordic Journal of Law and Justice).
Tutkimus osoittaa, että kouluttamattomien tulkkien käyttö voi johtaa virheellisiin diagnooseihin, ja maahanmuuttajien aiempien terveystietojen puuttuminen voi viivästyttää pääsyä terveyspalveluihin. Tutkimuksessa havaittiin tapauksia, joissa palveluihin ei päästy lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tämän seurauksena samanlaisessa tilanteessa olevat saivat palveluja eriarvoisesti. Myös epäjohdonmukainen tiedonvälitys oikeuksista ja saatavilla olevista palveluista oli esteenä palveluihin pääsylle. Harva tutkimuksessa haastateltu maahanmuuttaja kertoi saaneensa tarvittavaa tietoa Suomen viranomaisilta.
Ulkomailla hankitun koulutuksen ja taitojen rajallinen tunnustaminen heikensi ikääntyneiden maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia. Myös vieraskielinen nimi ja etniseen vähemmistöryhmään kuuluminen vaikuttivat kielteisesti työllistymiseen, mikä viittaa rakenteelliseen syrjintään rekrytointiprosessin aikana. Heikkenevä terveydentila vaikutti haitallisesti ikääntyneiden maahanmuuttajien kykyyn oppia suomea, mikä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan työllistymiseen ja kansalaisuuteen.
– Olisi tärkeä varmistaa, että tulkeiksi varataan vain koulutettuja tulkkeja. Hyvinvointialueet voivat parantaa iäkkäiden maahanmuuttajien pääsyä palveluihin tarjoamalla heille henkilökohtaista perehdytystä, jossa kerrotaan heidän oikeuksistaan sekä Suomessa tarjottavista palveluista. Lisäksi tarvitaan maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä rakenteellisia muutoksia, sillä tutkimuksessa haastatellut kuvasivat työllistymistä lääkkeeksi, joka parantaa elämää ja hyvinvointia. Anonyymit rekrytointiprosessit voivat osaltaan vähentää ikään ja etniseen taustaan liittyvien ennakkoluukojen vaikutuksia, väitöskirjatutkija Alex Berg painottaa.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien terveydentilan arviointia kansalaisuushakemuksessa olisi syytä parantaa ja ottaa huomioon mahdolliset kielitaidon puutteen luomat ongelmat. Tutkimukseen osallistuneet kokivat, että Suomen kansalaisuus edistäisi merkittävästi hyvinvointia, työllisyyttä, liikkumisen vapautta sekä ulkomailla asuvien perheenjäsenten ja ystävien tapaamista.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Alex Berg, puh. 050 562 9464 alex.berg(at)uef.fi
Tutkimusartikkeli:
Berg, A., Issakainen, M., Ervasti, K., Montonen, T., Solje, E., & Mäki-Petäjä-Leinonen, A. (2026). Access to Justice: An Empirical Study on the Lived Experiences of Older Immigrants in Finland. Retfærd, 49(1), 4–23. https://doi.org/10.18261/ret.49.1.2
Avoimesti saatavilla oleva versio on Itä-Suomen yliopiston arkistossa:
