Nuorten Lääkärien Yhdistys (NLY) on valinnut dosentti Ilari Kuitusen vuoden nuoreksi kliiniseksi tutkijaksi. Kuitunen on hyödyntänyt tutkimustaan muun muassa antibiootit.fi-palvelun käynnistämisessä, jonka tavoitteena on tukea lääkärien työtä lasten yleisimpien infektioiden hoidossa.
Ilari kuitunen toimii yliopistotutkijana Itä-Suomen yliopistossa ja erikoistuvana lääkärinä KYSin lastenklinikassa.
Vuoden nuori kliininen tutkija -palkinto myönnetään vuosittain merkittävää kliinistä tutkimustyötä tekevälle lääketieteen asiantuntijalle, jonka lisensiaatiksi valmistumisesta on alle kymmenen vuotta. Valinnan palkinnon saajasta tekee NLY:stä, Duodecimistä ja Finska Läkareskällskapetista koostuva palkintolautakunta ja palkinnon rahoittaa Lääketeollisuuden tutkimussäätiö.
– Ilari Kuitunen valittiin vuoden 2023 nuoreksi kliiniseksi tutkijaksi tutkimusansioidensa ja niiden käytännön hyödyntämisen perusteella. Ilarilla on 120 julkaistua artikkelia ja hän on hyödyntänyt tutkimuksiaan käytännönläheisesti muun muassa antibiootit.fi-palvelun käynnistämisessä, kertoo palkintolautakunnan jäsen Riku Metsälä NLY:stä.
– Ilari on esimerkki tutkijasta, joka pystyy keskussairaalasta käsin edistämään omaa tutkijauraansa menestyksekkäästi yhdistäen siihen perhe-elämän ja kliinisen uran tekemisen. Hän jakaa esimerkillisesti osaamistaan ja tukee ohjattaviaan tutkijaksi kasvamisessa, Metsälä jatkaa.
Tärkeitä tutkimustuloksia korona-ajan sairastavuudesta - kiinnostus kliinisiin tutkimuksiin alkoi opinnäytetyöstä
Kuituselle itselleen palkinto tuo ennen kaikkea hyvää mieltä ja on iso tunnustus paljon aikaa vieneestä tutkimustyöstä. Kuitunen suoritti lääketieteen opintonsa Tampereen yliopistossa, josta hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 2019. Hän on erikoistunut lastentauteihin ja työskentelee tällä hetkellä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.
Kliinisestä tutkimuksesta hän innostui opinnäytetyönsä johdosta ja aloitti väitöskirjan tekemisen jo perusopintojensa aikana. Kuitunen väitteli tohtoriksi 2019 ja dosentiksi hänet nimitettiin vuonna 2022.
– Koronapandemian alku sysäsi usean tutkimusprojektin vauhdilla liikkeelle, ja sen jälkeen tutkimus on vienyt mukanaan vauhdilla ja voimalla. Olemme saaneet tärkeitä tuloksia muun muassa korona-ajan sairastavuudesta aikuisilla ja lapsilla. Ryhmämme tekemiä katsauksia on hyödynnetty tuoreissa hoitosuosituksissa esimerkiksi lasten antibioottihoitojen osalta, Kuitunen kertoo.
Kuituselle kliinisen tutkimuksen tekemisessä erityisen merkillistä on ollut hyvien aiheiden lisäksi hyvät tutkimusryhmät.
– Tutkimustyö on voimavara, joka tuo työhön uutta näkökulmaa ja arvokkaita yhteistyömahdollisuuksia. Nuorempien tutkijoiden ohjaaminen on erittäin opettavaista ja on hienoa nähdä onnistumisia. Tutkimustyö antaa paljon, mitä kaipaan joukkueurheilusta: ystäviä, tavoitteellista yhteistä tekemistä, epäonnistumisia ja onnistumisia.
Kuitunen haluaa nostaa esille huolensa suomalaisen tutkimusympäristön toimivuudesta. Rahoitusta tutkimuksen tekemiseen on saatavilla niukasti, ja monet lupaprosessit ovat tutkijan näkökulmasta raskaita ja kalliita. Erityisesti harmillisia ovat tilanteet, joissa esimerkiksi sairauskertomuksia tutkimalla olisi voinut kehittää käytännön kliinistä työtä.
Tiedote: NLY
