Innovaatioita koko yhteiskunnan hyödyksi

Itä-Suomen yliopisto on merkittävä toimija metsäbiotalouden ja lääketieteellisen tietojenkäsittelyn aloilla maailmanlaajuisesti. Ulkopuolisella rahoituksella on ollut keskeinen rooli uusissa avauksissa, joilla on vaikutusta niin ilmastonmuutoksen torjumisessa kuin potilaiden hoidossa.

– Tutkimme muun muassa sitä, miten mikrokirurgian ja neurokirurgian toimenpiteitä voidaan parantaa kuvantamisteknologiaa ja data-analyysia kehittämällä. Olemme esimerkiksi kehittäneet katseenseurantaa kirurgisille teknologioille ensimmäisten joukossa maailmalla, kertoo apulaisprofessori Roman Bednarik tietojenkäsittelytieteen laitokselta.

Bednarikin tutkimusryhmä on yhteistyössä yliopiston lääketieteen laitoksen ja Kysin kanssa soveltanut edistyneitä laskennallisia tekniikoita kuten katseenseurantaa ja optista spektrikuvantamista muun muassa mikrokirurgian koulutusmenetelmien ja kirurgiaan vaikuttavien tekijöiden kuten melun ja työkuorman vaikutusten tutkimuksessa.

– Tutkimus on edistänyt uudenkaltaisen kliinistä koulutusta tukevan kulttuurin kehittymistä sekä esimerkiksi 3D-tulostusmenetelmien, virtuaalisen leikkaussuunnittelun ja simulaatiokoulutuksen suosiota leikkaussalihenkilökunnan keskuudessa, Kysin Mikrokirurgiakeskuksen johtaja, LT Antti-Pekka Elomaa kertoo.

Yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa kehitetty lääketieteellisen tietojenkäsittelyn koulutus puolestaan vastaa erikoissairaanhoidon osaamistarpeeseen.

– Siellä on tarvetta osaajille, joilla on lääketieteellinen tausta ja vahva osaaminen tietojenkäsittelytieteestä, Bednarik toteaa.

Pohjaa tietojenkäsittelytieteen ja lääketieteen laitoksen sekä Kysin yhteistyölle on lähdetty rakentamaan Suomen Akatemian rahoituksella. Yhteistyötä ovat rahoittaneet myös Business Finland ja Emil Aaltosen säätiö.

– Ulkopuolisella rahoituksella on ollut valtavan suuri merkitys. Ilman sitä tällaisten laajojen kokonaisuuksien rakentaminen ei onnistuisi, Bednarik sanoo.

Mikrokirurgiakeskuksessa on toistaiseksi painotuttu perustutkimukseen, mutta tavoitteena on, että tuloksia pystytään soveltamaan mahdollisimman hyvin kliiniseen lääketieteeseen.

– Perustutkimuksemme on luonut vahvan pohjan kliiniselle tutkimukselle. Esimerkiksi Suomen Lääketieteen säätiö rahoittaa tutkimusta, jossa tarkastellaan epätarkkarajaisesti kasvavien keskushermoston kasvainten optisia hienopiirteitä, Elomaa toteaa.

Kestävää lii­ke­toi­min­taa ja elinkeinoja met­sä­bio­ta­lou­des­ta

Myös metsäbiotalouden tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisessä ulkopuolinen rahoitus on ollut merkittävässä roolissa. Saastamoisen säätiö on tukenut runsaalla miljoonalla eurolla Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalousohjelman toteuttamista vuosina 2016–2021. Metsäbiotalouden avulla voidaan osaltaan rakentaa vähähiilisempää ja energiatehokkaampaa yhteiskuntaa.

– Saastamoisen säätiön rahoituksella valmisteltiin ensitöiksi Itä-Suomen yliopiston biotalousohjelma. Se on edennyt hyvin ja asetetut tavoitteet on valtaosin saavutettu, professori Jyrki Kangas kertoo.

Rahoituksella tehty kehitystyö vaikutti muun muassa siihen, että yliopisto pääsi mukaan kesällä 2019 perustettuun Euroopan Biotalousyliopisto -allianssiin (EBU). Allianssi puolestaan on saanut EU-rahoitusta jo kahteen biotalouskoulutuksen kehittämishankkeeseen. Säätiön rahoituksella on kehitetty myös kotimaisia koulutusavauksia, muun muassa kaikille avointa biotalouden verkkokoulutusta.

– Tutkimuksen puolella kehittämistyön ehdoton kohokohta oli marraskuussa saatu Suomen Akatemian lippulaivarahoitus UNITE-konsortiolle, jossa on keskeistä paitsi tiede myös vaikuttavuus. Konsortio tekee rohkeita avauksia metsien tutkimukseen ja innovaatioihin.

Itä-Suomen yliopisto on haluttu yhteistyökumppani metsäbiotalouden ja sen ennakoinnin tutkimuksessa. Säätiön rahoittaman hankkeen yhtenä tavoitteena onkin ollut juuri metsäbiotalouden ennakoinnin tutkimuksen vahvistaminen ja nosto kansainväliselle tasolle, ja hankkeessa on saatu alalle professori metsätieteiden osastolle.

– Olemme vahvasti mukana EBUssa sekä alueellisessa GreenHUB-innovaatioekosysteemissä. Niiden kautta voidaan lisätä merkittävästi biotalouden tutkimuksen ja koulutuksen vaikuttavuutta kestävässä liiketoiminnassa sekä elinkeinoissa.

Yläkuva: Euroopan Aluekehitysrahaston ja Pohjois-Savon liiton tuella perustetussa Mikrokirurgiakeskuksessa koulutetaan lääketieteen perusopiskelijoita, erikoislääkäreitä, hoitohenkilökuntaa ja useiden soveltavien alojen opiskelijoita lääketieteellisten tekniikoiden taustoista ja niiden soveltamisesta kliiniseen käytäntöön. Kuva Raija Törrönen.