Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Lääkäri ja potilas.

Itä-Suomen yliopisto arvioi ennakoivan terveydenhuollon mallin vaikuttavuutta Etelä-Savossa – tutkimus tuottaa näyttöä riskiperustaisen ennaltaehkäisyn hyödyistä

Etelä-Savon hyvinvointialueella (Eloisa) käynnistyvässä Hyvinvointilahja-hankkeessa yhdistetään verikokeeseen perustuva sairastumisriskien tunnistus digitaaliseen elintapaohjaukseen. Kyseessä on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tieteellisestä arvioinnista vastaa Itä-Suomen yliopisto. Hankkeen yhteydessä toteutetaan pragmaattinen satunnaistettu PREMAP-tutkimus, jonka tavoitteena on tuottaa korkealaatuista tutkimusnäyttöä riskiperustaisen ennaltaehkäisyn vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta keski-ikäisessä suomalaisessa väestössä.

Yleiset krooniset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, ovat keskeinen sairastavuuden, ennenaikaisten kuolemien ja terveydenhuoltomenojen aiheuttaja suomalaisessa väestössä. Elintavoilla voidaan vaikuttaa merkittävään osaan näistä sairauksista, mutta ennaltaehkäisevien toimien kohdentaminen oikeille henkilöille oikeaan aikaan on osoittautunut vaikeaksi nykyisillä menetelmillä. Verikokeeseen perustuva yksilöllinen sairastumisriskien arviointi yhdistettynä matalan kynnyksen digitaaliseen elintapaohjaukseen on lupaava lähestymistapa, josta ei kuitenkaan ole juuri tutkittua tietoa. Hyvinvointilahja-hankkeessa tämä malli viedään käytäntöön suomalaisessa perusterveydenhuollon ympäristössä. Itä-Suomen yliopiston tehtävänä on arvioida, miten hyvin tämä uusi toimintamalli toimii sekä terveydellisten vaikutusten että kustannusten näkökulmasta.

Itä-Suomen yliopiston rooli hankkeessa

Hankkeen tieteellisestä arvioinnista vastaa Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos. Yliopiston tutkimusryhmä on suunnitellut hankkeen yhteyteen pragmaattisen satunnaistetun PREMAP-tutkimuksen, jossa selvitetään, miten kohdennettu digitaalinen elintapaohjaus vaikuttaa kroonisten sairauksien sairastumisriskeihin ja koettuun hyvinvointiin verrattuna lähtötilanteeseen, ja onko havaituissa muutoksissa eroja eri digitaalisten interventioiden välillä. Tutkimuksessa arvioidaan myös toimintamallin kustannusvaikuttavuutta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Tutkimukseen kutsutaan vapaaehtoisina Eloisan alueen asukkaita, jotka täyttävät 45, 50 tai 55 vuotta vuonna 2026. Kaikki riskiarvion saaneet osallistujat voidaan ottaa mukaan tutkimukseen yksilöllisestä riskitasosta riippumatta. Kohtalaisen ja korkean riskin henkilöt satunnaistetaan käyttämään erilaisia digitaalisia elintapaohjaussovelluksia. Korkean riskin henkilöillä toteutetaan lisäksi hoitosuositusten mukainen lääkehoidon optimointi.

Vaikuttavuutta seurataan sekä lähtötilanteen, 6 kuukauden että 12 kuukauden kohdalla tehtävillä mittauksilla. Tutkimuksessa hyödynnetään verinäytepohjaiseen NMR-metabolomiikkaan perustuvaa riskiarviota, hyvinvointi- ja toimintakykymittareita osallistujien itseraportointiin sekä kansallisia terveysrekistereitä pitkän aikavälin taloudellista arviointia varten. 

Tutkimuksen ensisijaiset tavoitteet

  • Tutkia, vähentääkö kohdennettu digitaalinen elintapaohjaus mitattua sairastumisriskiä jo kuuden kuukauden seurannassa verrattuna lähtötilanteeseen. 
  • Arvioida toimintamallin vaikutusta koettuun hyvinvointiin ja elämänlaatuun.
  • Arvioida riskiarvion ja kohdennetun ennaltaehkäisyn yhdistelmän kustannusvaikuttavuutta hyvinvointialueen ja yhteiskunnan näkökulmasta.
  • Tuottaa skaalautuva, tutkimusnäyttöön perustuva malli, jota voidaan hyödyntää muillakin hyvinvointialueilla.

– Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon vaikuttavuuden osoittaminen on perinteisesti vaatinut pitkiä, useiden vuosien seurantatutkimuksia, koska sairaudet kehittyvät hitaasti. NMR-metabolomiikka muuttaa tämän asetelman, sillä jo yhdestä verinäytteestä saadaan erilliset riskiarviot useille kroonisille sairauksille, ja siten voidaan arvioida, miten interventiot muuttavat kunkin sairauden riskiä jo kuukausien aikajänteellä, toteaa tutkimushankkeen johtaja, professori Janne Martikainen yliopiston farmasian laitokselta. 

– Tulokset voidaan myöhemmin varmentaa kansallisten terveysrekisterien pitkäaikaisseurannan kautta, kun todelliset sairastumiset alkavat näkyä rekistereissä. Tämä tekee Hyvinvointilahja-hankkeesta poikkeuksellisen mahdollisuuden tuottaa tutkimusnäyttöä proaktiivisen ennaltaehkäisyn vaikuttavuudesta nopeasti ja päätöksenteon kannalta hyödyllisellä tavalla. 

Miksi tällainen tutkimus on tärkeä?

Hyvinvointialueet etsivät keinoja siirtää terveydenhuollon painopistettä reaktiivisesta sairauksien hoidosta kohti ennakoivaa terveyden edistämistä. Tämä siirtymä edellyttää luotettavaa tietoa siitä, mitkä toimintamallit tuottavat parhaan terveyshyödyn käytettävissä olevilla resursseilla. Hyvinvointilahja-hankkeen yhteyteen liitetty tutkimus tuottaa tällaista tietoa pragmaattisesti, todellisessa palveluympäristössä – ei pelkästään kokeellisissa olosuhteissa.

Hankkeen tulokset palvelevat sekä Eloisan omaa päätöksentekoa siitä, kannattaako mallia juurruttaa pysyväksi osaksi toimintaa, että muiden hyvinvointialueiden ja kansallisten päättäjien punnintaa vastaavien mallien laajemmasta käyttöönotosta.

Hyvinvointilahja-tutkimus- ja kehittämishanke 

  • Tavoite: arvioida riskiarvioon perustuvan ennakoivan terveydenhuollon mallin vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.
  • Kohderyhmä: vuosina 1971, 1976 ja 1981 syntyneet Etelä-Savon asukkaat (45-, 50- ja 55-vuotiaat).
  • Hyvinvointilahja-hankkeen toteutusvaihe: maaliskuu 2026 – huhtikuu 2027.
  • Rahoittajat: eduskunnan alainen tulevaisuustalo Sitra ja Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa.
  • Toteuttajat: Eloisa (päätoteuttaja), Nightingale Health (verikoeteknologia), Itä-Suomen yliopisto (tieteellinen arviointi), ISLAB (laboratoriopalvelut), Vertical (kehittämisen tuki) sekä Onnikka ja BitHabit (digitaaliset elintapaohjausratkaisut).
  • Tieteellinen asetelma: pragmaattinen satunnaistettu tutkimus (PREMAP), johon kytkeytyy myös matalan riskin osallistujien seurantakohortti.
  • Päätemittarit: muutokset verinäytepohjaiseen NMR-metabolomiikkaan perustuvissa sairastumisriskeissä, koettu hyvinvointi, elämänlaatu sekä hoidon kustannusvaikuttavuus.

Lisätietoja:

Tutkimuksen johtaja ja tieteellisestä arvioinnista vastaava taho: Janne Martikainen, professori, farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto, [email protected]

Tarkempia tietoja Hyvinvointilahja-hankkeen rakenteesta, osallistujakriteereistä ja ilmoittautumisesta on saatavilla Eloisan tiedotteesta sekä osoitteesta www.etelasavonha.fi/hyvinvointilahja .